”Kevät on vaarallista aikaa masentuneille”, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen, joka tutkii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) muun muassa valon vaikutusta unirytmiin ja mielenterveyteen.
Useimmilla ihmisillä valon lisääntyminen parantaa mielialaa. Kaikille ei kuitenkaan käy niin, ja silloin ahdistus voi tuntua vielä pahemmalta.
Ilmiön tunnistaa myös Mieli ry:n puhelin- ja verkkokriisityön päällikkö Susanna Winter.
”Kun kesä lähestyy ja muut hehkuttavat energiatasonsa nousevan, se saattaa lisätä tunnetta, että minulla menee poikkeuksellisen huonosti. Ja kun aletaan suunnitella kesälomia, eikä olekaan ketään, jonka kanssa suunnitella, yksinäisyys voi tuntua musertavalta”, Winter kuvaa.
Mieli ry:n kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua pahaan oloon. Sen ydintehtävä on itsemurhien ehkäisy.
Winterin mukaan soittojen määrä kriisipuhelimeen lähti voimakkaaseen kasvuun vuonna 2019. Tämän vuoden huhtikuussa soitoissa tehtiin kaikkien aikojen ennätys: soittoyrityksiä tuli yli 38 000.
Kevät ei kuitenkaan erityisesti erotu Winterin mukaan muista vuodenajoista. Kaikkein eniten kriisipuhelimeen soitetaan keskikesällä, mikä johtuu Winterin mukaan siitä, että moniin muihin julkisiin palveluihin on loma-aikana vaikea päästä.
””Moni kokee olevansa pitkän talven ja työrupeaman jälkeen väsynyt.”
Myös Timo Partonen tunnistaa kevätahdistuksen.
”Valon määrän kasvu lisää painetta olla energinen, onnellinen ja sosiaalinen. Moni kokee kuitenkin olevansa pitkän talven ja työrupeaman jälkeen väsynyt. Lisäksi keväällä kasaantuu tehtäväksi asioita, jotka pitäisi saada valmiiksi ennen kesälomia. On aivan mahdollista, että se aiheuttaa tuplamäärän ahdistusta”, hän toteaa.
Kevätahdistuksen yleisyydestä ei Partosen mukaan ole olemassa väestötason tietoa.
”Myönteinen asia on, että useimmilla ihmisillä valo vaikuttaa mielialaan juuri päinvastoin eli parantaa sitä”, Partonen sanoo.
Valon lisääntymisen riskit ovat Partosen mukaan olleet tutkijoiden tiedossa jo pitkään.
Joillakin ihmisillä valoisan ajan lisääntyminen saattaa aiheuttaa unettomuutta, mikä osaltaan lisää ahdistusta.
Osalla masentuneista tilanne pahenee keväisin.
”Erityisesti niillä, jotka ovat sairastaneet masennusta jo kuukausia, olo saattaa hoidosta huolimatta muuttua pahemmaksi. On myös mahdollista, että fyysinen vire kasvaa, tulee levottomuutta, rauhattomuutta ja unettomuutta”, Partonen kuvaa.
Tilastojenkin perusteella valon lisääntymisellä näyttää olevan yhteys lisääntyneisiin itsemurhiin ja niiden yrityksiin.
”Kaikki vuodet eivät ole samanlaisia, mutta pidemmissä ajanjaksoissa kevät näyttäytyy hyvin samankaltaisena kaikissa maissa, joissa itsemurhia ja niiden yrityksiä tilastoidaan. Itsemurhien ja niiden yritysten määrä kasvaa niin pohjoisella kuin eteläisellä pallonpuoliskolla aina alkukesään asti”, Partonen kertoo.
Valon ja mielialan yhteys selittyy Partosen mukaan pääosin serotoniinilla, jota kutsutaan myös onnellisuushormoniksi.
”Kun valon määrä lisääntyy, terveen ihmisen aivosolut alkavat tuottaa lisää serotoniinia. Kesällä tuotanto on huipussaan ja syksyllä se alkaa hiipua. Talvella serotoniinin erittyminen on vähäisintä.
Masentuneen ihmisen aivot tuottavat Partosen mukaan niukasti serotoniinia hermoratayhteyksien kemialliseen viestintään. Joissakin tapauksissa valon lisääntyminen ei korjaa tilannetta eivätkä aivot pysty tuottamaan tarpeellista määrää serotoniinia. Se syventää masennusta.
Masennusta hoidetaan psykoterapialla ja lääkityksellä.
Monet uudet depressiolääkkeet vaikuttavatkin Partosen mukaan nimenomaan aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan niin, että serotoniinia vapautuu entistä paremmin.
”Vaarana on, että valoisat illat siirtävät väsymystä ja unen tuloa. Valoisat aamut puolestaan keventävät unta ja aiheuttavat siihen katkoja.
Valon määrän lisääntyminen voi vaikuttaa yllättävällä tavalla myös terveisiin ihmisiin.
Valolla on Partosen mukaan kahdenlaisia vaikutuksia.
Ensinnäkin se virkistää, kiihdyttää aineenvaihduntaa ja elimistön vireystasoa, mikä voi olla hyvä asia. Joissakin tapauksissa se saattaa kuitenkin saada aikaan stressitilanteen, mikä osaltaan lisää väsymyksen tunnetta.
Toiseksi valo vaikuttaa ihmisen vuorokausirytmiin ja tahdittaa ihmisen sisäistä kelloa.
Silloin on vaarana, että valoisat illat lisäävät vireystilaa niin, että väsymys ja unen tulo siirtyvät. Valoisat aamut puolestaan keventävät unta ja aiheuttavat siihen katkoja. Unen kaava erilaisine jaksoineen menee rikki ja unen laatu heikkenee.
Hyvä uutinen on Partosen mukaan kuitenkin se, että elimistö yleensä sopeutuu parissa kolmessa viikossa, jolloin unirytmi korjaantuu.
Jotkut ihmiset ovat valolle niin herkkiä, että eivät kykene nukkumaan valoisassa tilassa.
”Tehokkain keino on hankkia pimennysverhot ikkunoihin tai käyttää silmien päällä unimaskia”, Partonen sanoo.
7 neuvoa, jolla unen laatua voi parantaa
1. Tutkistele itseäsi ja oloasi. Milloin tunnet olosi levänneeksi ja virkistyneeksi? Mieti, mitä hyvä uni sinulta edellyttää. Kiire on aina nukkumisen kannalta huono asia. Myöhään kestävien iltamenojen vähentämistä voi olla syytä harkita.
2. Luo itsellesi iltarutiinit. Houkuttele unta esimerkiksi kevyellä iltakävelyllä, kuuntelemalla musiikkia tai rentoutusharjoituksilla.
3. Varo haitallista ehdollistumista. Jos makaa sängyssä valveilla liian pitkään, alkaa helposti pelätä, että uni ei tule lainkaan. Tämä ehdollistuma pitäisi kytkeä pois siten. Paras keino on mennä vuoteeseen vasta väsyneenä.
4. Jos haluat nukahtaa ja nukkua, älä tee vuoteessa mitään, mikä kiihdyttää aivoja. Älä selaa puhelinta äläkä katsele televisiota tai sarjoja. Elektroniset laitteet kannattaa laskea käsistään jo tuntia ennen nukkumaanmenoa ja jättää ne makuuhuoneen ulkopuolelle.
5. Älä hermostu, vaikka heräisit kesken unien. Varsinkin aamuyöllä heräily on normaalia. Jos uni ei tule varttitunnin aikana, nouse vuoteesta ja poistu makuuhuoneesta. Älä virkistä itseäsi, vaan ole tekemättä mitään. Palaa sänkyyn vasta sitten, kun alkaa väsyttää.
6. Aamulla on hyvä herätä aina samaan aikaan, myös viikonloppuisin ja vapaapäivinä riippumatta siitä, miten pitkään olet nukkunut. Heräämisaika on ankkuri, joka pitää vuorokausirytmin kohdallaan.
7. Vältä päiväunia. Jos et pärjää ilman nokosia, ne tulisi ottaa mieluiten kello 12–15 välillä ja pitää 10–20 minuutin mittaisina.
Jos tarvitset keskusteluapua, Mieli ry:n kriisipuhelimen suomenkielinen linja päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Muut numerot ja aukioloajat löydät täältä.
