Lan-gua-ge, sanoo Käärijä ja nauraa röhönaurua yhdessä haastattelijan kanssa.
Haastattelija on pyytänyt Käärijää sanomaan englanniksi sanan kieli, language, nyt molemmat nauravat yhdessä Käärijän tavalle lausua sana juuri niin kuin se kirjoitetaan.
Suomen euroviisuedustaja Käärijä eli Jere Pöyhönen on parin Liverpoolissa viettämänsä viikon aikana herättänyt ihastusta ronskilla rallienglannillaan, jota hän on myös päässyt käyttämään. Ennakkosuosikki on antanut valtavan määrän haastatteluja.
Elina Tergujeff
Käärijä on suomalaisille erinomainen esimerkki, sanoo englannin yliopistolehtori ja vieraskielisen puheen tutkija Elina Tergujeff Jyväskylän yliopistolta. Moni arastelee puhua vierasta kieltä, jos kielitaito ja ääntäminen eivät muistuta täydellistä brittiaksenttia tai amerikanenglantia. Ilmiölle on nimikin: kielihäpeä.
Käärijän ääntäminenkään ei ehkä vastaa syntyperäisen englanninpuhujan aksenttia, mutta Tergujeff antaa hänen englannin ymmärrettävyydestään kiitettävän arvosanan. Hän perustelee arvosanaa viidellä pointilla.
1. Käärijä puhuu englantia rohkeasti, mikä on hyvä asia kielitaidon kehittymiselle. ”Käärijä totesi itsekin, että hänen englantinsa on parantunut parin viikon aikana, koska hän on käyttänyt sitä paljon. Totta se onkin. Puheen sujuvuus ja puhujan itseluottamus kehittyvät, kun kieltä käyttää”, Tergujeff sanoo.
2. Käärijä käyttää kaikkia resursseja. Se on Tergujeffin mukaan osa hänen kielitaitoaan: ”Käärijä saattaa haastattelun aikana kysyä haastattelijalta tai muilta selvennystä kysymykseen tai sitä, miten jokin asia sanotaan englanniksi. Kommunikaatiossa onkin viisasta hyödyntää kaikkia saatavilla olevia resursseja. Voi turvautua muiden apuun, käyttää sanoja muista kielistä tai ottaa avuksi elekielen. Tämä voidaan katsoa osaksi kielitaitoa, ja Käärijällä tällaista kielitaitoa on”, hän toteaa.
3. Rallienglantikin voi olla hyvin ymmärrettävää. Tergujeff viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan englannin ymmärrettävyyteen vaikuttavat vahvemmin muut asiat kuin yksittäiset äänteet. ”Vahvimmin yhteydessä puheen ymmärrettävyyteen on se, millä tavalla tavuja tai sanoja painotetaan. Puheen rytmi muodostuu siitä, että tietyt sanat sanotaan painokkaammin, toiset heikommin. Suomen kielessä paino asetetaan yleensä sanan ensimmäiselle tavulle, kun taas monissa muissa kielissä paino voi esiintyä muillakin tavuilla. Suomenkielisen pitää oppia, että aina ei painoteta ensimmäistä tavua”, Tergujeff sanoo.
4. Käärijä puhuu sopivan nopeasti. Tergujeff muistuttaa, että kielen ymmärrettävyyden kannalta on tärkeää, miten kuinka nopeasti ihminen puhuu.
Suomalaisilla englannin kielen oppijoilla on hänen mukaansa usein haasteena se, että he puhuvat englantia liian hitaasti. Se vaikeuttaa tutkimusten mukaan ymmärrettävyyttä. ”Jos puhe on liian hidasta, voi olla vaikea hahmottaa, mistä ajatus alkoi. Sitä haastetta Käärijällä ei ole. Hänen puheensa on oikeastaan melko sujuvaa”, Tergujeff huomauttaa.
5. Käärijä tauottaa puheensa taitavasti. Puheen ymmärrettävyyteen vaikuttaa Tergujeffin mukaan se, miten paljon puheessa on taukoja, miten ne sijoittuvat ja mitä taukojen aikana tapahtuu. Täytetyt tauot ovat tutkimusten mukaan ymmärrettävyyden kannalta parempi kuin pitkät, hiljaiset tauot. ”Näkemissäni haastatteluissa Käärijä täyttää epäröinnin aiheuttamat tauot venyttämällä tiettyjä äänteitä tai sanomalla ’mm…’. Se on hyvä strategia”, hän toteaa.
Tergujeff ihmettelee sitä, että englannin puhumisen jännittäminen on suomalaisten keskuudessa niin yleistä.
”Haluaisin ymmärtää ilmiön syitä paremmin. En näe sille syytä. Suomessa on kuitenkin laadukas kielikoulutus ja opetuksessa kiinnitetään paljon huomiota suulliseen kielitaitoon.”
Käärijä onkin Tergujeffin mielestä mainio esimerkki rohkeasta englannin puhujasta, josta vieraan kielen puhumista arastelevat suomalaiset voisivat ottaa oppia.
Hän kannustaa Käärijää myös Euroviisuissa ja aikoo ilman muuta katsoa lauantain finaalin:
”Toivon hänen voittavan!”
