Pitkässä parisuhteessa seksikerrat vähenevät yleensä alkuhuuman jälkeen. Sen jälkeen on kausia, jolloin seksiä on välillä vähemmän ja välillä enemmän.
Toki on tavallista, että seksin määrä muutenkin vaihtelee eri elämänvaiheissa, mutta seksuaalisuus myös muuttuu elämän aikana.
”Seksi on aikuisten leikki, jonka säännöistä voidaan sopia”, sanoo Jonna Närhi.
Hän on parisuhdeterapeutti, seksuaaliterapeutti, seksologi, sairaanhoitaja, vuorovaikutusvalmentaja ja hyvinvointiyrittäjä. Hän tietää mistä puhuu, sillä tapaa säännöllisesti pariskuntia, joissa seksuaalisen halun vaihtelu ja epätahtisuus aiheuttavat ongelmia.
Jonna Närhi
”On paljon parisuhteita, joissa seksistä on vaikea puhua”, Närhi sanoo.
Pitkässä suhteessa, jossa on menty yksiin 20–30-vuotiaina ja saatu lapsia, on ensimmäinen iso kriisi seksin harrastamisessa viimeistään siinä kohtaa, kun eletään ruuhkavuosia: lapset harrastavat, omaa uraa pitää edistää ja haluaisi itsekin harrastaa.
”Jos seksiasioista ei ole arjessa puhuttu säännöllisesti, intiimi läheisyys joko vähenee tai muuttuu rutiininomaiseksi suorittamiseksi”, Närhi sanoo.
Hänen mukaansa seksuaalinen halu usein vähenee, kun elämässä on paljon stressiä ja muita huolia.
”Ihminen ajattelee biologisesti niin, että jos harrastan seksiä, tulee lapsia ja se lisää stressiä entisestään. Biologia ei tavallaan ymmärrä vaikkapa ehkäisyä”, Närhi sanoo.
Hänen mukaansa näin käy helposti myös samaa sukupuolta olevien suhteissa, vaikka riskiä raskauden alkamiseen ei olisikaan.
Seksuaaliterapiassa Närhi huomaa usein, että puolisot haluavat hyvin samoja asioita, mutta eivät vain ole osanneet sanoa sitä toiselle.
Parisuhteen ei pidä olla Närhen mukaan työmaa, mutta omien tarpeiden ja toiveiden sanoittamisen opettelu auttaa siinä, että parisuhteesta tulee ihmiselle voimavara, jonka avulla jaksaa muita vastoinkäymisiä elämässä.
Närhen mielestä parisuhteessa kannattaisi keskustella seksielämästä säännöllisesti erityisesti silloin, jos suhteessa on ristiriitoja. Jos pariskunnan välille syntyy katkeruutta, seksielämä usein vähenee. Katkeruus taas johtuu Närhen mukaan yleensä jostakin oletuksesta, jonka on puolison sanomisesta tai käytöksestä tehnyt.
Seksistä olisi hyvä keskustella ääneen, vaikka kuinka luulisi tuntevan puolisonsa. Närhi pitää hyvänä parisuhteen ”huoltovälinä” noin kolmea kuukautta tilanteessa, jossa intiimi läheisyys on väljähtynyt. Sen jälkeen seksikeskusteluja voi pitää harvemmin.
Keskusteluun ryhtyessä on oltava valmis myös kuulemaan toisen vastaukset, jotta asioita voidaan ratkaista. Keskustelussa tarvitaan uteliaisuutta, arvostusta ja kunnioitusta toista kohtaan.
Närhi listaa kahdeksan kysymystä, jotka on hyvä käydä kumppanin kanssa säännöllisesti läpi.
1. Kuinka usein kaipaat intiimiä yhteyttä?
Intiimi yhteys on rakkauden kieli, eikä tarve kosketukselle ole puolisoilla välttämättä samanlainen. Toinen voi joutua menemään enemmän epämukavuusalueelle, jotta toinen tuntee itsensä rakastetuksi.
On hyvä ymmärtää, että toinen ei ole seksiä halutessaan limainen pervo, vaan se on hänen tapansa kokea itsensä rakastetuksi. Olisi hyvä tuoda silloin esiin, miten itse kokee tulevansa rakastetuksi. Toiselle se voi olla sitä, että tuntee henkistä yhteyttä ennen kuin voi haluta omaan kumppaniinsa fyysisen yhteyden.
2. Mikä saa halusi heräämään?
On hyvä sanoittaa ääneen, mikä halut herättää. Toinen voi olla aina heti valmis siinä missä toinen kaipaa ensin esimerkiksi keskustelua.
3. Mikä voisi heti tänään saada sinut haluamaan seksiä?
Keskustelu on hyvä viedä konkretian tasolle. Tämän kysymyksen ei tarvitse välttämättä johtaa heti seksiin, mutta siitä voi keskustella, mikä voisi johtaa seksiin nopeasti. Onko se lasi viiniä yhdessä, yhteinen elokuvailta vai jotain ihan muuta?
4. Miten läheisyys ja kommunikaatio arjessa vaikuttavat seksuaaliseen haluusi?
Virittääkö sinut seksiin päivällä saatu kiva viesti? Kaipaatko pieniä kosketuksia arjen keskellä? Kerro se kumppanillesi.
5. Miten toivot, että sinua lähestytään? Missä menevät rajat?
Toiset toivovat, että ennen seksiä istutaan sylikkäin ja ollaan vain. Jotkut toivovat, että flirttaillaan pitkin viikkoa, jotta on jonain iltana virittynyt seksiin. Toiselle voi kertoa, mitkä seksiä edeltäneet teot tai asiat ovat aiemmin johtaneet intiimiin kanssakäymiseen. On myös hyvä sanoittaa, missä omat rajat menevät. Onko esimerkiksi valmis suu- tai anaaliseksiin vai ei? On hyvä myös sanoittaa se, mitä hellyys itselle tarkoittaa. Toiselle se voi olla läpsäisy takapuolelle ja toiselle suukottelua ja silittelyä.
6. Mitä hyvää meidän seksisuhteessamme on?
Kaikki haluavat kuulla kehuja. On tärkeää sanoittaa, mitä me jo osaamme myös parisuhteessa ja seksuaalisessa suhteessamme.
7. Millaista kosketusta haluat?
Toiset haluavat, että toinen puristaa stressin pois kehosta. Joku kaipaa lihashierontaa tai hipsuttelevaa sivelyä. Kukin reagoi kosketukseen omalla tavallaan.
8. Kaipaatko seksielämään muutosta ja jos, niin minkälaista?
Tähän kysymykseen eivät Närhen mukaan kelpaa kyllä tai ei -vastaukset. Tarvitaan konkreettisia asioita. On vaikeaa muuttaa mitään, jos ei tiedä, mitä toinen haluaa. Kaipaako meidän seksimme seksileluja tai huumoria? Mikä olisi meidän juttumme?
