Nuorilla aikuisilla on vääriä käsityksiä hedelmällisyydestä ja se on yksi syy siihen, että syntyvyys laskee Suomessa edelleen, sanoo Helsingin yliopistollisen sairaalan lisääntymislääketieteen yksikön osaston ylilääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen.
Hanna Savolainen-Peltonen
”Monet ajattelevat, että lasten saamista voi huoletta lykätä lähemmäs 40:ää ikävuotta. Naisen hedelmällisyys alkaa kuitenkin heiketä jo kymmenen vuotta aikaisemmin ja on 40 ikävuoden tienoilla laskenut huomattavasti”, hän sanoo.
Syntyvyys on Suomessa laskenut 2010-luvun jälkeen nopeasti.
Korona-aikana pääkaupunkiseudulla koettiin lyhyt vauvabuumi, mutta viime vuonna elävänä syntyneiden lasten määrä oli Tilastokeskuksen mukaan pienin yli 150 vuoteen.
Savolainen-Peltonen huomauttaa, että tärkein yksittäinen hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on ikä. Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä on Pohjoismaiden korkein, 30 vuotta. Pääkaupunkiseudulla se on jo yli 31 vuotta.
”Noin joka kuudes pariskunta kärsii jossakin elämänsä vaiheessa tahattomasta lapsettomuudesta”, hän lisää.
Savolainen-Peltonen kertoo tapaavansa työssään usein 40:ää ikävuotta lähestyviä pariskuntia, jotka ovat olleet yhdessä pitkään ja harkinneet oikeata aikaa hankkia lapsia.
”Kun kerromme heille iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen, he toivovat usein, että olisivat saaneet tämän tiedon aikaisemmin.”
Hän viittaa myös Väestöliiton perhebarometrikyselyyn, jossa on selvitetty nuorten aikuisten käsityksiä hedelmällisyydestä.
”Lähes puolet vastaajista arvioi, että hedelmällisyys alkaa laskea 41 ikävuoden jälkeen. Tosiasiassa synnytyksen todennäköisyys on selkeästi laskenut jo yli 37-vuotiaalla naisella. Hedelmällisin ikä tulla raskaaksi on naisilla 18–25 vuotta ja miehillä alle 35 vuotta”, Savolainen-Peltonen sanoo.
Vääriä käsityksiä voi hänen mukaansa aiheuttaa muun muassa se, että lapsettomuushoitoon pääsyn yläikäraja julkisessa terveydenhuollossa on 40 vuotta. Moni tekee tästä sellaisen virheellisen päätelmän, että hedelmällisyys alkaa laskea vasta 40 ikävuoden jälkeen.
Tosiasiassa 40 vuotta täyttäneiden naisten todennäköisyys saada lapsi hedelmöityshoidon tuloksena on Savolainen-Peltosen mukaan varsin pieni. Siksi heille ei edes tehdä hedelmällisyyshoitoja julkisessa terveydenhuollossa.
Entä jos haluaa useita lapsia? Missä iässä olisi syytä aloittaa?
Savolainen-Peltonen kertoo, että hollantilaiset tutkijat ovat mallintaneet matemaattisesti edullisinta ikää lasten hankinnalle.
Jos toivoo kolmea lasta, se olisi hollantilaistutkimuksen mukaan mahdollista 90 prosentin todennäköisyydellä, mikäli aloittaa lasten hankkimisen 23-vuotiaana. Jos hyväksyy matalamman todennäköisyyden ja on mahdollisuus käyttää hedelmällisyyshoitoa, kolmen lapsen yrittämisen voisi aloittaa 28–31-vuotiaana.
Jos taas toivoo kahta lasta ja 90 prosentin todennäköisyyden onnistumiselle, raskauden yrittäminen tulisi aloittaa 27-vuotiaana. Jos hyväksyy matalamman, 75 prosentin todennäköisyyden ja on mahdollisuus käyttää hedelmällisyyshoitoa, lasten hankintaa voisi lykätä 34–35-vuotiaaksi.
”75 prosentin todennäköisyys merkitsee kuitenkin sitä, että jos neljä pariskuntaa yrittää lasta, kolme onnistuu ja yksi jää lapsettomaksi”, Savolainen-Peltonen muistuttaa.
Hän huomauttaa, että kyse on kuitenkin matemaattisista mallinnuksista.
”Yksilö on aina eri asia. Juuri koskaan ei voi etukäteen varmasti sanoa, että lapsen saaminen ei onnistu.”
””Asia on herkkä ja se tulisi sanoittaa oikealla tavalla.”
Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla on monia elämäntilanteeseen, koulutukseen ja tulotasoon liittyviä syitä. Savolainen-Peltosen mukaan monet muutkin asiat vaikuttavat aina maan taloudesta maailmanpolitiikkaan.
”Toivon kuitenkin, että kukaan ei jäisi tahattomasti lapsettomaksi vain sen vuoksi, että ei tiedä, millaiset asiat hedelmällisyyteen vaikuttavat.”
Hän toivoo, että hedelmällisyydestä puhuttaisiin enemmän esimerkiksi yläkoulun ja lukion terveystiedon tunneilla.
”Kouluissa on keskitytty ehkäisyvalistukseen, jotta ei-toivotuilta raskauksilta vältyttäisiin. Vastapainona olisi hyvä antaa tietoa siitä, mitä toivotun lapsen saaminen edellyttää”, hän sanoo.
Puheet synnytystalkoista herättävät helposti ärtymystä.
”Asia on herkkä ja se tulisi sanoittaa oikealla tavalla. Jokaisella on oltava mahdollisuus tehdä oma ratkaisunsa saamansa tiedon pohjalta”, Savolainen-Peltonen sanoo.
Hedelmöityshoitojen määrä on Helsingin yliopistollisen sairaalan lapsettomuusklinikalla kasvanut lähes kolmanneksella viimeisen viiden vuoden aikana.
Suomessa ja maailmalla yli puolet hedelmöityshoidoista tehdään yli 35-vuotiaille naisille.
Julkisen terveydenhuollon lapsettomuushoitoon voi päästä, jos pariskunta on yrittänyt raskautta 12 kuukauden ajan – tietyin kriteerein jo aikaisemminkin. Julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoitoihin voivat päästä myös itselliset naiset ja naisparit.
Esteenä hoitoon pääsylle julkisessa terveydenhuollossa ovat muun muassa naisen yli 40 vuoden ikä tai vaikea lihavuus. Yksityisillä terveyspalveluyrityksillä ei vastaavia kriteerejä ole.
Hyvä uutinen on Savolainen-Peltosen mukaan se, että jopa 80 prosenttia lapsettomuustutkimuksiin hakeutuvista saa toivomansa lapsen.
”Hedelmöityshoidoilla ei kuitenkaan voida korjata iän vaikutusta sukusolujen laatuun”, hän lisää.
