Ihmiset

Rikosoikeuden professori Raimo Lahti on saatellut alkuun satojen syyttäjien, tuomarien ja lainvalvojien uraa

Helsingin yliopiston nykytila huolestuttaa professoria: ”En voi käsittää näin voimakkaita leikkauksia.”

”Hän on jalomielinen mentori”, kuvaa Raimo Lahden yksi entinen tohtoriopiskelija rikosoikeuden professoriaan. Lahti on häärinyt yliopistolla puolivuosisadan – harvinaiset 40 vuotta professorina – ja lukeutuu alan vankkoihin auktoriteetteihin meillä ja maailmalla. Rikosoikeudesta ja -laista on vaikea löytää alueita, joihin hän ei olisi painanut peukalonjälkeään.

Lahti on viljelijäsuvun poikia Keski-Suomesta. Lainluku ei ollut itsestään selvä valinta, mutta hän koki setänsä tuomarinuran jotenkin esikuvallisena – ja sekin auttoi, että kuuden laudaturin ylioppilaana hän pääsi tiedekuntaan ilman pääsykoetta.

Lahti teki tutkinnon pikavauhtia, 20-vuotiaana. Vahvimman sysäyksen uralle antoi Inkeri Anttila, rikosoikeuden legendaarinen professori, joka kokosi nuorempia lahjakkuuksia tutkijapiiriinsä. 1960-luvun ilmapiiri ruokki reformihenkeä, ja uudet tuulet alkoivat puhaltaa pölyjä myös rikosoikeuden päältä.

”Aloitin Anttilan laitoksella assistenttina 1967. Olin totta kai aiemmin seurannut hänen luentonsa, mutta hänen apulaisenaan kiinnostuin ja innostuin toden teolla. Tuntui vahvasti, että nyt avautuisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa”, Lahti muistelee työhuoneellaan Helsingin yli­opistolla.

”Yhteiskunnan henkinen ilmasto muuttui hyvin suotuisaksi monille järkeville ja keskeisille uudistuksille – elettiin vielä aikaa ennen ääripolitisoitunutta seitsemänkymmentälukua.”

Rikosoikeuden uusi koulukunta tukeutui yhteiskunta- ja ihmistieteisiin ja erityisesti kriminologisiin tutkimuksiin. Näkökulmia syventääkseen Lahtikin suoritti tutkinnon myös valtiotieteellisessä sosiologia pääaineenaan.

Kun perinteisesti oli pohdittu lähinnä rikosten rangaistusasteikkoja, nyt alettiin tavoitella kokonaisvaltaista ”rationaalista ja humaania kriminaalipolitiikkaa”. Se etääntyi varsin kauas totutun mekaanisesta rikos ja rangaistus -mallista, osaksi laajempaa yhteiskuntasuunnittelua ja -politiikkaa.

”Usko kovan rangaistustason rikoksia vähentävään vaikutukseen oli ylimitoitettu.”

Vankilaa ei enää nähtykään ainoana – eikä edes tehokkaana – keinona torjua rikoksia, vaan korostettiin, että vapausrangaistukset eivät vähennä rikollisuutta. Kerran vankilaan joutunut palasi sinne melko varmasti.

”Lopulta Suomen vankimäärät saatiin yhdeksänkymmentäluvun alkuun mennessä pudotettua pohjoismaiselle tasolle.”

Kun Suomen rikoslain perusta oli säädetty autonomian aikana vuonna 1889, ajanmukaistamisen varaa oli. Muttei Lahtikaan aavistanut, että rikoslainsäädännön uudistaminen veisi kaik­kiaan 30 vuotta.

Miksi se niin kauan kesti? ”Toisin kuin nykyisissä pikavalmisteluissa, asialle tuolloin 70-luvun alussa ryhtyi vahvistettu komitealaitos, mikä tietysti hidasti koko prosessia”, professori pohjustaa. ”Kun rikosoikeus lisäksi on aina tiukasti sidoksissa moraaliin, arvoihin ja politiikkaan, pitää pysyä erityisen tarkkana sinne, ettei lähdetä kulloistenkin populististen rangaistusvaatimusten kelkkaan.”

Lahden mukaan uudistusta mutkisti sekin, että 1990-luvulla liityttiin paitsi Euroopan Neuvostoon ihmisoikeussopimuksineen ja Euroopan unioniin, tehtiin myös oma kansallinen perusoikeusuudistus. Uusi rikoslaki piti harmonisoida kaikkien uusien sitoumusten kanssa. Valmista tuli pääosin vuonna 2003.

Kun ihminen on työskennellyt viisi vuosikymmentä talossa, niin miten hän katselee yliopiston nykytilaa? ”Ilman muuta minä olen huolestunut enkä voi käsittää näin voimakkaita leikkauksia. Säästöt kohdistuvat erittäin kipeästi tänne suurimpaan laitokseen, Helsingin yliopistoon.”

”Voi jopa perustellusti kysellä, missä on koulutusyhteiskunnan tulevaisuus?”

Lahden alalla kiristys näkyy niinkin, että kyvykkäitä oppilaita on vaikea saada jäämään jatko-opiskelijoiksi. Resurssipula kaventaa mahdollisuutta tarjota vakaita tutkijapaikkoja, ja monet lahjakkuudet valitsevat varmemman leipäpuun. ”Se on ymmärrettävää mutta valitettavaa.”

Lahden kokemus asiasta on musertava. Hän on ohjannut valmiiksi yli 500 gradua ja ohjannut liki 40:tä väitöksentekijää – kuten korkeimpia syyttäjiä, tuomareita ja lainvalvojia Jaakko Jonkasta lähtien. Se työ jatkuu edelleen. ”Itseään korostamatta Raimo aina paremminkin haluaa tasoittaa oppilaidensa ja seuraajiensa tietä”, sanoo alussa lainattu opiskelija, nykyään professori hänkin.

Voi luonnehtia, että ihanteellinen yliopiston opettaja.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Oikeuseettisiä teesejä

1”Sananlasku ’Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin’ ilmaisee itsetuntemuksen lisäksi mittapuun suhtautua toiseen ihmiseen. Siitä voi myös lukea ihmisarvoisen kohtelun vaatimuksen eli ihmisoikeuksien ytimen.”

2”Vuoden 1889 rikoslain isän Jaakko Forsmanin sanoin: ’Jos oikeellisuus lakkaa olemasta lainsäätäjän ja lainkäyttäjän ylimpänä ohjeena, joudutaan ulapalle aukealle joka tuulen ajettavaksi, joka veden vietäväksi.’ Oikeudenmukaisuus ja humaanisuus ovat jatkuvasti keskeisiä perusarvoja.”

3”Professorini Veli Merikosken sanoin, lakimiehen ylevin ominaisuus on herkkä oikeudentunto ja korkea moraali. Enemmän kuin tietoa ja taitoa se on henkeä, ja siksi juristeja pitäisi kouluttaa monialaisesti sivistäen.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rikosoikeus
  • Oikeustiede
  • Syntymäpäivät

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Valeruokamyrkytykset vaivaavat Espanjaa: Poliisi tunnistanut jopa 800 huijauksesta epäiltyä brittituristia

    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    5. 5

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    6. 6

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    7. 7

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    8. 8

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    9. 9

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    10. 10

      Väärä asenne ja padotut tunteet saavat kehon sairastumaan, luennoi lääkäri tänä viikonloppuna Messukeskuksessa – Miten uskomushoitoja tarjoaviin lääkäreihin pitäisi suhtautua?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    10. 10

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää