Ihmiset

Jazzin pioneeri ei kuuntele levyjään

”Menneisyydestä voi oppia, mutta ei sen kanssa kannata kilpailla”, sanoo Eero Koivistoinen.

Moni muu muusikko olisi ylpeä yhtä merkittävästä ja monipuolisesta menneisyydestään. Ja on Eero Koivistoinenkin, omalla tavallaan.

”Silti en ymmärrä, mikä näissä vanhoissa levyissäni on yhä niin hienoa tai erikoista”, sanoo saksofonisti, säveltäjä ja sovittaja Koivistoinen selatessaan kotonaan Töölössä levyhyllyään – ja siinä sivussa viisikymmenvuotista elämäntyötään. ”Kuulen niissä enimmäkseen omia virheitä ja muita kiusallisia puutteita, jotka haluaisin korjata”, hän väittää puolivakavissaan.

Mutta onneksi Koivistoinen ei ole yrittänyt. Eikä yritä edes nyt, vaikka hänen varhainen tuotantonsa – kymmenen albumia – julkaistaan tänä vuonna uudelleen ensimmäisestä Valtakunnasta (1968) alkaen.

Se ansaitseekin toisen tulemisensa, eikä vain harvinaisuutensa tai poikkeuksellisuutensa puolesta. Neljän suomalaisen nykyrunoilijan teksteihin sävelletty puolikirjallinen laululevy esitteli kertaheitolla kekseliään ja kunnianhimoisen, kirjallisuudesta kiinnostuneen kaksikymppisen säveltäjän, jota tyylit eivät kahlinneet. Eivätkä ole sen koommin.

Suomessa ei taida olla toista Koivistoisen veroista modernin jazzin pioneeria, joka olisi yltänyt pitkällä uralla yhtä moneen ja onnistunut säilyttämään silti oman äänensä, ominaislaatunsa.

”Keskittymisellä minusta olisi voinut tulla parempi saksofonisti, säveltäjä tai sovittaja, mutta yhden ja saman tekeminen ei sovi luonteelleni. Olen halunnut kokeilla, riskeerata, rönsyillä”, sanoo Koivistoinen, joka on säveltänyt jazzia, jazzrockia ja funkjazzia, lasten ja aikuisten lauluja sekä balettimusiikkia, orkesterimusiikkia ja jopa kuoromusiikkia. Muun muassa.

Jazzorkesteri Umon perustajiin kuuluvan Koivistoisen ura näyttäytyykin sarjana erilaisia kausia, ajan henkeä heijastelevina musiikillisina irtiottoina. Ei hän tietysti pääse eroon itsestään, mutta on vältellyt itsensä toistamista – vaikka menneisyys olisi nyt jazzissa nykyisyyttä kovempaa valuuttaa.

”Monet pitäytyvät vielä vanhoinakin nuoruutensa suosikeissa, mutta itse en ole jaksanut. Ne legendaarisimmat legendat on kuultu jo moneen kertaan sekä aitoina että jäljiteltyinä”, hän sanoo. ”Ja ne vanhat Koivistoiset myös.”

Koivistoinen, 70, kuuluu itse asiassa siihen ikäluokkaan, joka oli altteimmillaan rock’n’rollin ensimmäisen suuren aallon aikaan 1950-luvun lopulla. Rockia enemmän häneen vetosi silti afroamerikkalainen jazz, kiitos merillä purjehtineen isoveljen levytuliaisten.

”Ensimmäisenä jazzissa kiehtoi kai sen erilaisuus ja suoranainen outous. En ollut kuullut koskaan mitään yhtä kiehtovaa ja äänikuvaltaan jopa tyrmäävää.”

Päätyminen saksofonistiksi oli silti päähänpisto. Viulunsoittoa opiskellut 16-vuotias näki soitinliikkeessä käytetyn Selmerin alttosaksofonin ja sai ylipuhuttua sen itselleen isältään.

”Harjoittelun huumassa koulunkäynti kärsi sen verran, että jätin lukion kesken.”

Innostusta avitti kotikaupunki, vilkas satamakaupunki Kotka, jossa oli 1960-luvulla runsaasti jazzin soittajia. Koivistoinen on silti syntyjään ja tuntojaan helsinkiläinen. Hän muutti Kotkaan isän, merikapteeni ja kirjailija Eino Koivistoisen päivätyön takia vasta kahdeksanvuotiaana ja palasi Helsinkiin jo kymmenen vuoden kuluttua – yksin.

Musiikki ei ollut tuolloin ainoa vaihtoehto. Koivistoinen pyrki opiskelemaan elokuva-alaa ja päätyi graafisten opintojen ohella kahdeksi vuodeksi elokuvaajan apulaiseksi Yleisradioon. Ura olisi voinut aueta sieltäkin, mutta musiikki veti voimakkaimmin – ja jazzin ohella jonkin aikaa rock, nuorilla lahjakkuuksilla lastatussa Blues Sectionissa.

Lopullisen valinnan eteen Koivistoinen joutui päästyään Sibelius-Akatemiaan, jota kävi kahteen otteeseen 1960–1970-luvuilla. Klassisen musiikin opiskelun katkaisivat vain kolme lukukautta, jotka hän vietti Yhdysvalloissa Bostonissa kuuluisassa Berkleessa. ”Se oli käänteentekevää varsinkin säveltäjänä ja sovittajana”, muistelee Koivistoinen, jonka ensimmäiset viisi vuotta Valtakunnan (1968) jälkeen olivat hätkähdyttävän tuotteliaita.

Opiskelun ohessa syntyi seitsemän omaa albumia – mutta niitä hän ei enää kuuntele vapaaehtoisesti. ”Menneisyydestä voi oppia, mutta ei sen kanssa kannata kilpailla – omansakaan. Jazz on tunne, joka elää hetkessä.”

Eero Koivistoinen Quartet Koko Jazz Clubilla (Hämeentie 3) lauantaina 16.1. klo 21.00.

Entisen Ylen elo­kuvaajan assistentin suosikkielokuvat

1 Diktaattori (1940)

”Lapsuuteni tärkeitä elokuvia; Charlie Chaplinin esittämä valediktaattorin loppupuhe on aina ajankohtainen. Kävin katsomassa isäni kanssa kaikki Chaplinit ja paljon muutakin.”

2 Vertigo – punainen kyynel (1958)

”Alfred Hitchcock on suuri ihailuni kohde, jolle olen omistanut sävellyksenkin. Jos monista mestariteoksista pitäisi valita vain yksi, se voisi olla Vertigo. Tunnelma, symboliikka ja päähenkilön pakkomielteet pitävät katsojan pihdeissä.”

3 Volver – paluu (2006)

”Pedro Almodóvarin elokuvat ovat värikkään kiehtovia ja juonenkäänteet mestarillisia. Roolihahmot ovat uskottavan inhimillisiä intohimojen roihutessa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Musiikki
  • Jazz

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    5. 5

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    6. 6

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    7. 7

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    8. 8

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää