Ihmiset

Oulun mies lypsyretkellä Brysselissä

Kari Aalto haalii EU-kirstuista rahaa Suomen köyhimmille seuduille. Sitä on lobbaajan työ.

Bryssel

Kari Aalto ei kaartele, kun häneltä kysyy, mitä hän tekee työkseen. Hän on Brysselissä haalimassa rahaa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Niin paljon kuin sitä Euroopan unionin kirstuista heltiää ja mieluusti enemmänkin.

Se voi kuulostaa raadolliselta puuhalta, mutta siinä ei ole mitään syntistä tai poikkeuksellista. EU-käytävillä pörrää 20 000–30 000 lobbaria, jotka ovat samalla asialla: muovaamassa EU-politiikkaa ja lakeja mieleisekseen ja/tai hankkimassa rahaa omille isännilleen.

”Täällä kilpailu on todella kovaa. Rahoitushakemuksista vain kymmenen prosenttia menee läpi. Vaatii treenaamista, että oma kilpahevonen pärjää”, Aalto sanoo toimistossaan, joka sijaitsee 400 metrin päässä EU-komission päämajasta.

Oulusta kotoisin oleva Aalto, 49, on treenannut omaa lobbaushevostaan viisi vuotta paikan päällä Brysselissä ja vuosikymmenen reissun päältä sitä ennen. Hänen isäntiään ovat Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa, jotka ovat suomalaisittain eniten EU-tukien tarpeessa.

Aallon työpöydän takana on rivi maakuntaviirejä ja pöydällä lojuu I love Oulu -nappi. ”Puolesta Savonmaan”, kertoo hyllylle nostettu KalPan pelipaita.

East & North Finland -toimistossa työskentelee johtaja Aallon lisäksi kaksi täyspäiväistä työntekijää ja kaksi harjoittelijaa. He edustavat kahta kolmasosaa Suomen pinta-alasta ja noin 1,3 miljoonaa ihmistä Lapista Etelä-Savoon.

Muilla suomalaisalueilla on vastaavanlaisia lobbaustoimistoja. Ne tekevät sitä tuhansien Brysselin ihmisten hiljaista, tavallista ja tärkeää työtä, joka etenkin viime vuosina on jäänyt kriisipitoisen EU-uutisoinnin varjoon.

Aallon tiimillä on pysyvänä pulmana keksiä uudenlaista EU-rahoitusta maakuntiin, sillä Suomeen ei enää virtaa rakennerahoja entiseen tapaan. Kun vuosina 2007–13 Suomeen annettiin noin 1,7 miljardia euroa eri rakennerahastoista, nykyiselle seitsenvuotiskaudelle herui enää 1,3 miljardia.

EU:n niin sanotulla koheesiopolitiikalla pyritään tasoittamaan eri alueiden taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Aalto sanoo, että Suomeen ei enää siltarumpuja EU-rahoilla tehdä, sellainen perusraha valuu köyhempiin itäisiin jäsenmaihin.

”Suurimmat kärsijät ovat kehittyneiden maiden köyhimmät alueet.”

Esimerkiksi 1,3 miljoonan asukkaan Viro saa kuluvalla kaudella 3,5 miljardia euroa rakennerahaa. Se on väkilukuun suhteutettuna yksitoista kertaa Suomen potin verran.

Valtiontalouden tasolla Suomi maksaa tänä vuonna 785 miljoonaa euroa enemmän EU:lle kuin mitä se saa unionista takaisin, valtiovarainministeriöstä arvioidaan.

Aallon mukaan maakunnissa on nyt keksittävä aiempaa fiksumpia tapoja päästä kiinni työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukeviin erillisrahastoihin. Hänen mielestään hyvä esimerkki nykyaikaisesta EU-tukihankkeesta on Joensuun Penttilän yrityspuisto, jossa on suunnitteilla testata esimerkiksi 5G-tietoliikenneteknologiaa.

Aallon työtä on selittää Brysselin virkamiehille, miksi Suomen haja-asutettuja ja muuta maata kylmempiä seutuja tulee jatkossakin tukea. Ja se, mitä kaikkea oivaa nuo ”pysyvästä haitasta” kärsivät alueet osaavat tehdä.

Brysselissä pitää löytää ihmiset, jotka Euroopan syrjäseutujen kehityksestä päättävät. On tavattava komission vastuuihmisiä, europarlamentaarikkoja, poliitikkoja…

Pitää saada suomalaiset yliopistot verkottumaan. On puskettava Norjan ja Ruotsin pohjoisten maakuntien kylkeen, jotta lobbausviesti vahvistuu. Pitää kulkea tilaisuuksissa ja ”pyrkiä haarukoimaan ne”, joilla on oikeasti valtaa.

Siitä ei Kemijärven ja Kangasniemen marketien jonoissa pulista, mutta nyt EU-koneiston kulisseissa väännetään jo täyttä päätä 2020-luvun rahoista.

”Pyrimme hakemaan harmaata ja ennakoivaa tietoa. Täällä on tärkeää tuntea ne ihmiset, jotka tietävät asioista paremmin kuin sinä itse.”

Aallon mielestä suomalaiset eivät ole kovin hyviä EU-peleissä. Korkealla poliittisella tasolla ei osata tyrkyttää Suomen ehdokkaita huippuvirkoihin. Ja alemmilla tasoilla ei tajuta, miten suurta myyntityötä rahoituksen saaminen edellyttää.

Kukapa ei omaa työpaikkaansa puolustaisi. Näin perustelee oman konttorinsa olemassaoloa Kari Aalto:

”Täällä on pakko olla läsnä, jos haluaa ulosmitata tätä hyötyä. Bryssel on harvinaisen väärä paikka säästää.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Pohjoisen potentiaali huikeaa

1 ”Suomen viennistä 85 prosenttia tehdään kehäkolmosen pohjoispuolella. Potentiaali on aivan huikeaa.”

 

2 ”Jos joku luulee, että ministeriöissä tiedetään, mitä alueilla tapahtuu, hän on elämässään harvinaisen hukassa.”

 

3 ”En edes tiedä, miten monta eri rahoituslähdettä täällä Brysselissä on. Kerran yritimme niitä kartoittaa, mutta siitä uhkasi tulla kokopäivätyö.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurooppa
  • Euroopan unioni
  • EU
  • Lobbaus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    5. 5

      14-vuotias Tanmay Bakshi koodaa hetken ja pelaa sitten pingistä – ja samalla yrittää saada koneen tuottamaan puhetta aivosähköstä

    6. 6

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    7. 7

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    8. 8

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    9. 9

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    10. 10

      Kaksi irlanninterrieriä on maksanut emännälleen 16 500 euroa – Koirat määrittävät Elina Kokkosen koko päivärytmin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    6. 6

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    7. 7

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää