Ihmiset    |   Hänen tarinansa

Riitta Paakki on Suomen ensimmäinen tohtorintutkinnon jazzmusiikista suorittanut pianisti

Helsinkiläispianisti opettaa seuraavia jazzmuusikoiksi mieliviä sukupolvia Sibelius-Akatemiassa ja Espoon Ebelissä

Puutarhan puolelle avautuvan musiikkihuoneen seinällä on vain yksi valokuva – pää nuokuksissa flyygeliin nojaava nuori mies.

Mutta pianisti Riitta Paakki ei näe siinä torkahtelevaa muusikkoa. Jouluaattona 1964 otetussa kuvassa äänitetään jazzin historiaan jäävää levyä Speak No Evil, johon Paakki ei ole väsynyt vieläkään.

”Hänen soitossaan yhdistyvät ylivertaisesti ne piirteet, joita tavoittelen itsekin”, Paakki sanoo kuvan maailmankuulusta pianistista, amerikkalaisesta Herbie Hancockista.

”Tarkoitan vastustamatonta ja vaivatonta svengiä sekä hienostuneita harmonioita.”

Paakki tietää, mistä puhuu, sillä hän on tutkinut Hancockin pianosooloja jo kymmenen vuotta.

Ja juuri tuolta jouluaattona 1964 tal­tioidulta Speak No Evil-levyltä, josta Paakki sai kevättalvella valmiiksi väitöskirjan. Sen tarkastustilaisuus oli toukokuun puolivälissä.

”Tutkinnon viimeisteleminen venähti muiden töiden takia sen verran pitkäksi, että uskoin jonkun muun ehtivän ennen.”

Mutta ei. Helsinkiläinen Riitta Paakki, 45, on yhä sekä ainoa ­pianisti että ainoa nainen, joka on suorittanut taiteellisen tohtorintutkinnon Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolta – ja kaikkiaankin vasta neljäs. Häntä ennen valmistuneiden soittimet ovat saksofoni, kitara ja rummut.

Jazzin perinteitä tarkemmin tuntematon saattaa kyseenalaistaa hänen vaivannäkönsä. Miten mielekästä on tutkia, nuotintaa ja soittaa pikkutarkasti jonkin toisen pianistin sooloja? Nehän ovat suurimmaksi osaksi improvisoituja – hetkessä keksittyjä, hetkellisiä.

”Soolojen tutkiminen ja matkiminen on kuulunut aina olennaisesti jazzin oppimiseen. Eikä muodollisen koulutuksen puuttuessa ollutkaan muuta mahdollisuutta”, Paakki muistuttaa.

”Niin tekivät nykyiset mestarit ja heidän mestarinsa. Paraskaan ei luo tätä musiikkia tyhjästä vaikka voi vaikuttaa myöhemmin – oman tyylin löytäneenä – ainutlaatuiselta.”

Riitta Paakki on itse jättänyt jäljittelyn jo kauan sitten ja siirtynyt keksimiseen. Sitä hän on toteuttanut sekä yhtyeellään että levyillään, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 2000.

Neljästä konsertista sekä yhdestä levystä ja kirjallisesta työstä koostuva tohtorintutkinto on syventänyt tietysti Paakin omaa soittoa. Ja hän arvelee, että perehtyminen hyödyttää aikaa myöten muitakin.

Paakki opettaa seuraavia jazzmuusikoiksi mieliviä sukupolvia sekä Sibelius-Akatemiassa että Espoon Ebelissä. Hänen ensimmäinen opinahjonsa oli Oulunkylässä sijainnut Pop & Jazz Konservatorio.

”Pyrin sinne heti lukion jälkeen vuonna 1991 ja oivalsin vasta vähän myöhemmin, miten tärkeää soittaminen on minulle”, Lahdessa varttunut Paakki muistelee.

”En osannut silti kuvitella, että musiikista tulisi minulle joskus ammatti – saati jazzista, jonka olin löytänyt vasta lukiossa. Nyt se on minulle parasta mahdollista musiikkia.”

Naiset ovat säveltäneet, soittaneet ja laulaneet jazzia koko sen satavuotisen historian ajan, mutta sukupuoli voi olla yhä uutinen. Ja varsinkin silloin, kun kyse on Paakin kaltaisesta omaa yhtyettä johtavasta ja omia sävellyksiä esittävästä ammattilaisesta, joka ei olekaan laulaja.

Mutta Paakki sanoo, että ei ole kohdannut itse sukupuoleen perustuvaa vähättelyä tai korostamista. Itse asiassa jazz, tai ainakin hänen esittämänsä pienyh­tyejazz, on esimerkillisen tasa-arvoista, demokraattista.

”Se perustuu pitkälle vietyyn tiimityöskentelyyn, joka edellyttää jokaiselta vastuun ja vallan jakamista. Sekä ajoittain myös heittäytymistä ja riskien ottamista, yhteisen hyvän vuoksi.”

Paakki on soittanut ja säveltänyt aina ”musiikki edellä” – rönsyilemättä tai rientämättä projektista projektiin, yrittämättä muodistaa musiikkiaan väkipakolla. Hänellä on ollut oma trio jo kaksikymmentä vuotta.

”Minulla ei ole mitään uudistumista vastaan, mutta tämä malli sopii parhaiten. Jotenkin haluan uskoa, että musiikissa on yhä merkittävintä musiikki, ei minä tai minun tarinani. Eikä minulla olisi mitään kerrottavaakaan: ei suurta traumaa, ei sankarillista selviytymistarinaa”, Paakki sanoo ja nauraa.

”Yhdellä tasolla olen vain jazzia rakastava pianisti Helsingin Pukinmäestä – sekä vaimo ja kahden teini-ikäisen äiti.”

Riitta Paakki Trion konsertti The Sound of Blue Note piano Koko Jazz Clubissa (Hämeentie 3) to 2.6. klo 19. Liput 15 ja 18 e.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Jazzissa parasta

1 Svengi

”Jazzin rytmiikassa on ollut aina jotain ylivoimaisen vetoavaa, jotain vastustamattoman maagista.”

 

2 Improvisointi

”Jazzin perinne asettaa musiikille raamit, mutta jazzin idea antaa runsaasti mahdollisuuksia soittaa omiaan. Ja aina voi tapahtua jotain yllättävää.”

 

3 Kommunikointi

”Jazzia voi soittaa yksinkin, mutta paljon hienompaa se on yhdessä, muiden kanssa kommunikoiden. Se on todella keskustelua, kuin oma kielensä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Henkilöjutut
  • Jazz
  • Sibelius-Akatemia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    5. 5

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    6. 6

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    7. 7

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Lähes puoli miljoonaa osoittaa mieltään Espanjan hallitusta vastaan – Pääministerin ilmoittamat toimet ovat pahin hyökkäys sitten Francon ajan, sanoo Katalonian aluejohtaja

    10. 10

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    7. 7

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    8. 8

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää