Ihmiset    |   50-vuotias

Päivi Alasalmi elää kirjailijaelämää kahdeksasta neljään

Kirjailijaksi Alasalmen ajoi sisäinen pakko – ja Oriveden opiston kirjoittajalinja 1985–1986.

Päivi Alasalmen keltainen oma­kotitalo istuu hämäläisessä maalaismaisemassa heinäpellon ja metsikön välissä. Työhuoneen ikkunasta näkyy tielle.

Postiauton äänen hän tunnistaa, mutta jos tiellä menee peräkkäin kaksi autoa, panee se vä­kisinkin miettimään, että mitähän nyt on tekeillä.

Työhuoneen kaapin sivuseinään on merkitty lasten pituudet vuodesta 2014 lähtien. Ne alkavat päälle 160 senttimetristä. Työpöydän laatikossa nököttää printattuna saamelaistrilogian viimeisen osan, Siipirikon kuiskauksen, käsikirjoitus.

”Minä en tätä tämän enempää vilauta. Saat sen sitten ensi vuonna lukea,” kirjailija ilkamoi ja nikkaa silmää.

Seinät Pihlgren & Ritolan kanerva- ja iiristapettien alla ovat viitisen vuotta vanhat. Niiden piti olla yli satavuotiaat.

Alasalmen ensi sekunneista kodiksi tuntemansa, 1890-luvulla rakennettu talo osoittautui asuessa läpikotaisin homeiseksi, vaikka kuntotutkija oli todennut sen terveeksi.

Talo purettiin, ja tilalle rakennettiin uusi. ”Siitä olen ylpeä, että luottotiedot eivät menneet. Lainat on maksettu kirjoittamisella”, hän toteaa ykskantaan.

Kirjailijaksi Alasalmi ryhtyi sisäisestä pakosta.

”Kävin Oriveden opiston kirjoittajalinjan 1985–1986. Ori­veden opisto muuttaa ihmistä, sen jälkeen ei ole entisensä”, Alasalmi sanoo.

”Siellä käytiin tunneilla vaikka pyjamissa tai aamutakissa, joskus syömässä vain peittoihin kääriytyneenä. Siitä kyllä tuli sanomista. Sitä ennen mullakin oli vankka ajatus, että yliopistouralle.”

30. maaliskuuta 1987 hän naputteli kirjoituskoneella isälleen kirjeen, jossa ilmoitti päätöksestään ryhtyä kirjailijaksi.

Äläkä isä pelästy, että minusta on tullut kummallinen ja vaarallinen ja kommunisti tai mitään muuta mikä ei ole totta. Se olisi silmiesi sulkemista siltä tosiasialta, että oikeastaan näin tunnun täyttävän ne kristilliset ja moraaliset opetukset mitä olen kotoa ja sinulta saanut, paremmin kuin vanumalla vuositolkulla yliopistossa tietämättä mitä haluan.

”Tutut tunnistavat kyllä, kuinka lähelle totuutta tässä mentiin,” hän nauraa.

Äiti epäili, että kirjailijanura urkenisi aikaisintaan kymmenen vuotta myöhemmin. Esikois­romaani Saana ilmestyi jo vuoden päästä. Isäkin hyväksyi tyttären uravalinnan, kun Alasalmi sai Finlandia-ehdokkuuden 1996 Vainola-teoksellaan.

Sittemmin Alasalmi on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja sekä aikuisten- että lastenkirjoillaan. Teosluettelo ylittää jo kaksikymmentä teosta.

Nopeatahtisen työnteon ovat mahdollistaneet apurahat, lehtijutut, opetustyöt ja kirjailijan sihteerimäiseksi kuvaama työrytmi. Hän kirjoittaa sen ajan, kun lapset ovat koulussa. Ruokatauko on aina kello 12.

”Kesälläkin nousen ennen kahdeksaa. Kahdeksalta on ­aamutee, lehti ja tietovisa,” hän toteaa ja näyttää päivyristä, että aviomies on tällä hetkellä johdossa 112–100.

”Se johtuu siitä, että Aamulehdessä on niin paljon jalkapallo- ja jääkiekkoaiheisia kysymyksiä. Olen sinne lähettänyt palautettakin, että kysykää joskus pitsinnypläyksestä. Ei ole pitsinnypläyskysymyksiä ilmestynyt”, hän puuskahtaa puolileikillään.

Esikoisteoksen Alasalmi kirjoitti Helsingissä, jossa oli olevinaan hyvin kaupunkilaistyttöä.

”Ei siitä kuitenkaan mitään tullut. Tampereella asuessakin lähdettiin vain metsään ja mökille. Olen niin maalainen kuin olla ja voi”, hän toteaa ja näyttää saalistuspäiväkirjaansa. 19.9.2007 tuli parissa tunnissa saaliiksi 140 litraa puolukkaa kolmen poimijan voimin.

Luonto on tärkeässä osassa myös kirjailijan uusimmissa romaaneissa, jotka kertovat saamelaisten elämästä. Teossarja kasvoi romaanista Joenjoen laulu. Se kertoo saamelaisten elämästä 1500- ja 1800-luvuilla sekä nyky­ajassa. Toinen osa Pajulinnun huuto kertoo 1500-luvun saamelaiskyläyhteisön elämästä suomalaisten ja venäläisten uhkan alla.

Historiallisen saamelaisyhteisön kuvaukseen Alasalmi on ammentanut vierailultaan lähes kivikautiseen kylään Vanuatulla vuonna 1998.

Siellä ajateltiin, että uusi on vaarallista ja murentaa kylä­yhteisön. Saamelaisten ja suomalaisten kohtaamiset ovat muokanneet molempia.

”Joskus mietin, että mitähän ne ihmiset siellä pohjoisessa ajattelee, kun tällainen etelän riuku kirjoittaa heidän historiastaan, mutta kehuvaa palautetta olen saanut. Minusta on tärkeää tehdä saamelaisasiaa tunnetuksi myös suomalaisille.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Asiat, jotka eivät pänni ikinä

1 Helle

”Sitä on niin harvoin, että jokainen hellepäivä on tervetullut.”

 

2 Pihalla tervehtimään tuleva kissa

”Se kurisee niin kuin sillä olisi ollut ikävä.”

 

3Lahjaksi saatu

punaviinipullo

”Suomesta ei niin huonoa punaviiniä saa,

ettei se ilahduttaisi.”

 

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Syntymäpäivät
  • Kirjallisuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    2. 2

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    3. 3

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    4. 4

      Tukholman parhaaseen alakouluun oppilaat ilmoitetaan jo synnytyslaitoksella – Jono täyttyy alkuvuoden lapsista, eikä koulussa ole yhtään maahanmuuttajaa

      Tilaajille
    5. 5

      Tuleeko laina-autolla ajelu kalliiksi, ja mikä on kätevin palvelu? HS testasi kaksi viikkoa yhteiskäyttö­autoilua Helsingissä

    6. 6

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    7. 7

      OP:sta katoaa tuhansia työpaikkoja, tuleeko mitään tilalle? Historia opettaa, että teknologia sekä tuhoaa että luo työtä

    8. 8

      Norjalainen hotellisijoittaja kehuu Helsinkiä – ”Voisin rakentaa tänne 14 hotellia lisää”

    9. 9

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    10. 10

      ”Kokoomuksen pitäisi olla viisi kertaa keskustaa suurempi” – kolme arviota, miksi kokoomuksen kannatus nousee ja keskusta kyntää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    6. 6

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    7. 7

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    8. 8

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    9. 9

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    10. 10

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää