Naisnäkökulma saisi tytöt tietokoneelle - Ihmiset | HS.fi

Naisnäkökulma saisi tytöt tietokoneelle

10.11.1990 2:00

Väitöksiä

Naisnäkökulma saisi tytöt tietokoneelle Jyväskyläläinen tutkija Eila Asikainen , 42, heläyttää iloisen naurun, kun hän vertaa itseään Elias Lönnrotiin. Kumpikin hankki perusmateriaalin tutkimuksiinsa uraauurtavilla matkoillaan halki Suomen. Muun muassa psykologian ja tietotekniikan opettajana toiminut Asikainen kysyi 10-18 -vuotiailta lapsilta ja nuorilta, miten he suhtautuvat tietokoneisiin, mitä he niistä tietävät ja mitä he ajattelevat teknistyvästä tulevaisuudesta. Tiedot hän keräsi 1985-86 ja väittää, että tulokset eivät ole vanhentuneita, vaikka tietokoneiden tekninen kehitys on viidessä vuodessa harpponut lujaa eteenpäin. Vertailukoulut hän valitsi Helsingin, Forssan, Kankaanpään, Jyväskylän, Kiteen ja Pellon seuduilta. Joka alueelta tuli mukaan kaksi ryhmää, joista toinen sai ja toinen ei saanut atk-opetusta koulussa. Tutkimusaineisto koostui 866 oppilaan vastauksista. "Samaa tietokonekieltä he puhuivat, vaikka eri murteella", Asikainen hymyilee. "Outkos kuullunna siitä ku yks poikanen ol murtautunna tietokoneel ameriikan piätietokonneesee ja siithä se vast kapukka alko. No sehän tais ollakki elokuva", eräs poika kertoi hänelle kokemuksiaan. Kouluissa atk-opetus on sattumanvaraista ja epäyhtenäistä. Asikainen suosittelee, että tietotekniikasta tarjottaisiin kokemuksia ja perustietoa kaikille. Tietämättömyys ruokkii kielteisiä tunteita ja vastustusta, kasvattaa sukupuolten välisiä, maantieteellisiä ja vallankäytöllisiä eroja. Pienikin johdatus atk-maailmaan herättää lasten mielenkiinnon tietokoneisiin. Opiskelu- ja oppimismotivaatiot kasvavat, luovuus ja kyky hahmottaa paranevat. Asikainen täsmentää, että kaikista ei voi eikä tarvitsekaan tulla tekniikan ihmelapsia. Perusopetuksen ansiosta heidän itseluottamuksensa vahvistuu ja he tietävät pärjäävänsä teknistyvässä maailmassa. Tietokoneet tunnetaan joka puolella Suomea. Melkein yhdeksän oppilasta kymmenestä oli elämässään käyttänyt tietokonetta vähintään kerran, useimmiten pelaamalla. Joka kolmas tunnusti pelanneensa paljon. Tietokoneet hyväksyi ehdottoman myönteisesti 27,5 prosenttia vastaajista, myönteissävyisesti 18 prosenttia, horjuvasti 32 prosenttia, kielteissävyisesti 11 prosenttia ja ehdottoman kielteisesti 8 prosenttia. Kokemuksensa lapset olivat hankkineet monesta paikasta, eniten koulusta, mutta hyvin paljon myös ystävien, sukulaisten ja kerhojen kautta. Kotien osuus jäi näitä pienemmäksi. Nuoret ovat varmoja (82 %), että tietokoneiden käyttö lisääntyy. Tulevaisuudessa he itsekin käyttävät niitä varmasti (19 %) tai mahdollisesti (64 %). Joka kymmenes arvoi, ettei hän käytä myöhemminkään tietokoneita. Tietokoneen valtaa myös pelätään "Tietokoneiden vaikutukset tulevaisuuden työ- ja vapaa-aikaan askarruttavat lapsia", Asikainen painottaa. "Tietokonekokemukset ovat yhteydessä tulevaisuudenkuviin. Ei ole yhdentekevää, mitä lapset ja nuoret tekevät tietokoneilla tai mihin sovellutuksiin aikuiset heitä tutustuttavat." Tutkimuksessa erottui kaksi ääriryhmää. Kokemattomista, ennakkoluuloisista, tietokoneita pelkäävistä ja vastustavista suurin osa oli tyttöjä. Tietäväiset, ohjelmointitaitoiset, tulevien ammattilaisten ryhmän muodostivat pojat. "Ne tytöt, jotka olivat saaneet aikuisten ohjausta ja tutustuneet hyötyohjelmiin, suhtautuivat myönteisesti tekniikan mahdollisuuksiin ja omaan tulevaisuuteen", hän huomauttaa. Tytöt oppivat tietokoneen käytön yhtä helposti kuin pojat. Tutkimuksen tuottamat erot johtuvat Asikaisen mukaan perimästä, kasvatuksesta, yleisistä asenteista, miesenemmistöstä teknisillä aloilla ja pelien suunnittelussa sekä naisnäkökulman ja naisihanteiden puuttumisesta. Tutkittavien sadoista mielipiteistä Asikainen poimii ehdottomana suosikkinaan erään pojan unelman tulevaisuudesta: "Vapaa-ajan leluksi voisin isona miehenä ostaa jonkun konepahasen, millä voisin iltaisin saunan jälkeen rimpautella parit pelit ennen nukkumaanmenoa." TIMO SIUKONEN Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin Eila Asikaisen tohtorin väitöskirja "Lasten ja nuorten suhtautuminen tietokoneeseen ja teknistyvään tulevaisuuteen" tarkastettiin perjantaina Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä oli professori Erno Lehtinen ja valvojana professori Lea Pulkkinen.

Luitko jo nämä?