Maatalouden siirtyminen leipäviljasta lypsykarjaan vei vuosikymmeniä - Ihmiset | HS.fi

Maatalouden siirtyminen leipäviljasta lypsykarjaan vei vuosikymmeniä

21.9.1991 3:00

(Logo:Väitöksiä )

Maatalouden siirtyminen leipäviljasta lypsykarjaan vei vuosikymmeniä Vaikka maatalous oli vielä pitkään tällä vuosisadalla Suomen pääelinkeino, se koki merkittävän muutoksen molemmin puolin vuosisadan vaihdetta. Filosofian lisensiaatti Teppo Vihola , 37, on väitöskirjassaan ensi kerran selvittänyt, kuinka muutos toteutui ja ajoittui eri puolilla maata. Yleisesti maatalous muuttui elämäntavanomaisesta ja omavaraisuuteen perustuvasta elinkeinosta kaupalliseksi tuotannoksi. Vanhan maatalouden perusta järkkyi ulkomaisen halvan viljan tuonnin seurauksena, ja kannattamattomaksi muuttunut leipäviljan viljely sai väistyä kehittyvän karjatalouden tieltä. Kun aikaisempi tutkimus on keskittynyt vienti- ja tuontimääriin sekä maatalouspolitiikan yleisiin piirteisiin, Vihola perustaa tutkimuksensa alueelliselle tarkastelulle: kuvernöörien kertomusten kuntakohtaisiin tilastoihin ja myöhemmin maataloustilaston tietoihin. Viholan mukaan muutos ajoittuu eri tavoin maan eri osissa. Uudellamaalla, Itä-Suomessa ja Kalajokilaaksossa nautakarjatalous oli ohittanut kasvinviljelyn jo ennen 1870-luvun alkua. Samaan aikaan karjatalouden tärkein osa, lypsykarjan pito, oli jo taloudellisesti merkittävintä Päijänteen itäpuolella. Pohjois-Pohjanmaalla siirtyminen lypsykarjaan sijoittuu 1880-luvun alkuun, Kainuussa ja Varsinais-Suomessa 1890-luvun alkupuolelle, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa vuosikymmenen loppuun ja Keski-Hämeessä vasta tämän vuosisadan ensimmäiselle vuosikymmenelle. Käytännössä koko Suomi oli menettänyt elintarvikkeiden omavaraisuutensa ensimmäisen maailmansodan alkuun mennessä. Viholan Suomen historian väitöskirja "Leipäviljasta lypsykarjaan. Maatalouden tuotantosuunnan muutos Suomessa 1870-luvulta ensimmäisen maailmansodan vuosiin" tarkastettiin perjantaina Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä oli akateemikko Eino Jutikkala ja valvojana professori Jorma Ahvenainen.

Luitko jo nämä?