Täti tarmokas jaksaa hymyillä - Ihmiset | HS.fi

Täti tarmokas jaksaa hymyillä

18.6.1992 3:00

Logo: 50-vuotias

Täti tarmokas jaksaa hymyillä Riitta Uosukainen elää nyt täysillä. Viime viikkojen vastoinkäymisistään huolimatta hän puhkuu tarmoa ja jaksaa hymyillä. Kuin mittatilaustyönä hänelle sopivasta Kymen läänin maaherran paikasta "eläkevirkana" Uosukainen ei ole nyt kiinnostunut.

Opettajien, koululaisten vanhempien, ruotsinkielisen väestönosan ja eläinlääkäreiden suuttumus niskassaan Uosukainen haluaa katsoa näytelmän loppuun, nähdä ministerikautensa tulokset, joihin tämä aurinkoinen Karjalan neito yhä uskoo.

"Meillä ei ole nyt koulutuspoliittinen vaan talouspoliittinen kriisi," hän muistuttaa.

"Haluaisin nähdä sen kriisin ratkeavan ja tehdä sitten työtä vähän toisissa merkeissä ja viisaampana." Uosukainen edustaa poliittista suuntausta, joka monissa maissa suosii kahden rinnakkaisen koululaitoksen, julkisen ja yksityisen järjestelmää. Suomessakin erilaisten vaihtoehtokoulujen, puolittain yksityisten, määrä on kasvanut viime aikoina. Uosukainen ei kuitenkaan usko "Englannin mallin" tuloon Suomeen.

"Peruskoulu säilyy ja kehittyy sillä tavalla, ettei se keskity enää vain alueelliseen, vaan yksilölliseen tasa-arvoon," Uosukainen sanoo. "Peruskoulukin voi olla moni-ilmeinen ja joustava." Muutoksia sallivampaan suuntaan kaavaillaan jo ministeriössä.

Kun Sirpa Pietikäinen ministerikautensa alettua jätti naisten- ja iltapäivälehtien palstat on Riitta Uosukainen täyttänyt noita aukkoja ahkerasti. Olemuksellaan hän on leimautunut hallituksen päiväperhoksi, jonka yli hallituksen miehet ja virkamiehet kävelevät mennen tullen.

Uosukainen kiivastuu; pitkäaikainen äidinkielen opettaja lausuu ilmaisun anteeksipyydellen, koska ei pidä siitä: "Minun ylitseni ei kävellä ilman, että siitä jää vastapuolelle vaurioita!" Hän erottuu ja ärsyttää räiskyvän ja vilkkaan karjalaisen luonteensa takia. Suomalaiset kavahtavat kosketusta, joten Uosukaisen tapa tarttua keskustelukumppania käsivarresta vakuuttelun merkiksi pelästyttää monet.

Uosukaisen mielestä politiikassakin tunteet ja järki kuuluvat yhteen. Harmikseen hän on huomannut Helsinkiin tultuaan ihmisissä kuoren, jonka alta kyllä raottamalla löytää enemmän ihmistä itseään. Miehistä menestyvät usein kielellisesti lahjakkaat ja tunteitaan ilmaisevat, hän pohtii.

Riitta Uosukainen on pahoillaan siitä, ettei Ahon hallituksella ole ollut aikaa tai halua yhdessäoloon ja toisiinsa tutustumiseen. Muutosta on odotettavissa, sillä pääministerin avustajaksi nimitetty Olli Rehn - itäsuomalainen hänkin - on aloittanut hallituksen ihmissuhteiden kohentamisen.

Hallituksen kielenkäytöllä on pitkäaikaisessa oppikirjojakin laatineessa äidinkielenopettajassa tarkka vartijansa.

"Elävä kieli ei valitettavasti mene läpi, kun ihmisten on pakko ottaa virkakielen kaapu sen päälle. Se on surullista." Hallituksen ministereiden Uosukainen toivoisi säilyttävän kielensä persoonalliset piirteet, joita hän pitää rikkautena.

Edes kielikuvien käytön epävirallinen Suomen mestari Ilkka Kanerva ei saa opetusministeriltä täystuomiota.

"Määränsä kaikella, mutta kyllä hän on edistynyt niiden käytössä ja tiivistänyt tyyliään." Karjala-keskustelua Karjalan liiton varapuheenjohtaja on ministeriksi tultuaan joutunut seuraamaan kieli keskellä suuta. Rauno Meriön rajut lausunnot eivät ole aina olleet linjassa Suomen virallisen ulkopolitiikan kanssa.

"Olen realisti. Parempi että itärajamme on länsimaiden itäraja eikä Tornionjoki itämaiden länsiraja", ministeri sanoo. Kun hän äskettäin kävi Äyräpäässä ja Summassa, hän ihasteli seudun kauneutta, mutta masentui asumusten huonosta kunnosta.

"Varastettu omaisuus ei kukoista", hän sanoo.

Vaikka Karjalan palautus ei näytä nyt ajankohtaiselta, ministeri säilyttää yhä vanhat kahvinpavut odottamassa paahtamista koti-Karjalassa.

PEKKA VÄISÄNEN Riitta Uosukainen syntyi Jääskessä, rajan taakse jääneessä Karjalassa. Hänen perheensä muutti Imatralle evakkoon, kun tytär oli kaksivuotias. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1969 ja lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1970.

Opiskeluaikanaan Uosukainen työskenteli kustannusvirkailijana Tammessa , valmistuttuaan suomen kielen lehtorina Imatralla ja Kymen läänin äidinkielen lääninkouluttajana 1976-83.

Valtakunnanpolitiikkaan Uosukainen tuli Imatran kaupunginvaltuuston kautta. Presidentin valitsijamieheksi hänet valittiin 1982. Kokoomuksen kansanedustaja hän on ollut vuodesta 1983.

Uosukainen nimitettiin opetusministeriksi keväällä 1991. Hän toimi Suomen kirjastoseuran puheenjohtajana 1990-91 ja on Karjalan Liiton varapuheenjohtaja.

Vastaanotto on Neitsytniemen kartanossa Imatralla tänään klo 14-19.

JARMO MATILAINEN

Luitko jo nämä?