Kouluneuvos Mauno Karttunen - Ihmiset | HS.fi

Kouluneuvos Mauno Karttunen

12.7.1992 3:00

logo:Kuolleita

Kouluneuvos Mauno Karttunen Suomalaisen kansanopistolaitoksen kehittäjä, kouluneuvos, teologian tohtori h. c. Mauno Olavi Karttunen kuoli 25. kesäkuuta kotonaan Espoossa. Hän oli syntynyt Siikajoen pappilassa 28. kesäkuuta 1904. Karttunen tuli ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta lyseosta 1923 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1927. Vuonna 1976 Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta antoi hänelle teologian tohtorin arvon. Mauno Karttusesta tuli jo 26-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan kansanopiston johtaja Ilmajoelle. Tästä alkoi hänen kiinnostuksensa eteläpohjalaiseen miljööseen ja kulttuuriin, jotka värittivät monin tavoin hänen elämäänsä. Karttunen siirtyi 1936 Tuusulan kansanopiston johtajaksi ja vasta perustetun Luther-opiston johtajaksi 1837 Järvenpäähän. Sodan päätyttyä Karttunen palasi Etelä-Pohjanmaalle kansakouluntarkastajaksi. Siteet maakuntaan kiinteytyivät, ja hän kirjoitti Alavuden, Isokyrön, Vähäkyrön ja Ylistaron kotiseutukirjat. Keväällä 1955 Karttunen nimitettiin kouluhallituksen kouluneuvokseksi, jonka keskeisenä tehtäväalueena olivat kansanopistot. Ennen eläkkeelle jäämistään 1968 hän oli kansanopetusosaston päällikkönä. Karttunen osallistui monin tavoin kansanopistolaitoksen uudistamiseen. Hän toimi muun muassa puheenjohtajana valtion kansanopistokomiteassa ja kansansivistyslautakunnassa. Mauno Karttunen oli myös valtion elokuvalautakunnan jäsen ja valtion kirjastolautakunnan puheenjohtaja 1960-luvulla. Vuodesta 1960 hän toimi Kansanopisto-lehden päätoimittajana puolitoista vuosikymmentä. Eläkkeelle jäätyään Karttunen tutki innokkaasti kansanopistolaitosta. Tutkimusten tuloksena syntyi 1979 "Suomen kansanopistot 1889-1979". Mauno Karttunen harrasti sukututkimusta ja mitalitaidetta, erityisesti Fennica-tuotantoa.

Luitko jo nämä?