Joustava tuotanto toi mukanaan uusia ristiriitoja työpaikoille - Ihmiset | HS.fi

Joustava tuotanto toi mukanaan uusia ristiriitoja työpaikoille

12.8.1992 3:00

Logo: Väitöksiä

Joustava tuotanto toi mukanaan uusia ristiriitoja työpaikoille Sosiologi Matti Kortteinen , 38, sanoo törmänneensä vihaisiin ihmisiin konepajoissa ja pankkisaleissa, joihin hän lähti tutkimaan joustavan tuotannon käyttöönoton vaikutuksia. Joustava tuotanto tarkoittaa, että työpaikoille on tullut pieniä itsenäisiä yksikköjä, jotka toimivat tulosvastuullisesti. Menetelmän on arvioitu tuovan työntekijöille paljon etuja: palkkaus paranee, työ monipuolistuu ja sen itsenäisyys lisääntyy. Lähiötutkimuksellaan 1980-luvun alussa julkisuuden tutuksi tullut Kortteinen sanoo, että hän lähti tekemään tutkimustaan oletuksesta, että joustava tuotanto on aidosti hyvä ajatus ja mahdollisuus. Työpaikolla kuitenkin toinen todellisuus jysähti vasten kasvoja. "Ihmiset olivatkin vihaisia. Sain suut silmät täyteen valituksia, ja se oli ristiriidassa vallitsevan viisauden kanssa", Kortteinen naurahtaa. "Sitä oli vaikea uskoa ollenkaan. Olin välillä ihan pulassa." Kortteinen muistelee aluksi epäilleensä, että vika on ensimmäisessä tutkimuskohteessa, suuressa konepajassa. Siellä vanha luokkataistelun malli olisi voinut pysyä niin vahvana, etteivät uudet työelämän tuulet sitä hevin hetkauta. Kun sama sävellaji jatkui seuraavissakin tehtaissa, Kortteinen etsi oletuksilleen pelastusta pankkisaleista. Hän ajatteli, että niissä työntekijät ovat tyytyväisiä saatuaan omat vastuun ja pätemisen alansa. Tulos oli tyrmäävä myös siellä. "Oli vaikea ymmärtää, miksi ihmiset olivat vihaisia, vaikka kaikki oli tehty oikein uusimpien oppien mukaan. Välillä jo ajattelin, että olen sellainen ihminen, jolle ihmiset alkavat heti valittaa." Vääränlainen kenkä kolottaa ja kivistää Pureskeltuaan aikansa tutkimustuloksiaan Kortteinen kertoo tajunneensa, että tyytymättömyys liittyy tapaan, jolla joustava tuotanto on otettu Suomessa käyttöön. Se on ympätty hierarkkiseen järjestelmään. Itsenäisille työyksiköille on annettu vastuu ja tulostavoite. Samaan aikaan johtoporras seuraa markkinoita ja ohjaa ja valvoo alaisiaan entistä tarkemmin. "Itse asiassa vaatimukset kasvoivat samalla kun valvonta kiristyi", Kortteinen tiivistää joustavan tuotannon seuraukset työntekijätasolla. "Käskyt kulkevat ylhäältä alaspäin kuten ennenkin, ja se synnyttää vastarintaa. Niin tuskin kävisi, jos palaute tulee suoraan markkinoilta." Kortteisen mielestä vika ei ole mallissa vaan siinä, että se on ristiriidassa suomalaisen kulttuurin kanssa. "Malli on kehitetty Japanissa, jossa ihmisen kunnia on kiinni ylemmän palvelemisesta. Suomalaisessa työelämässä pärjäämistä mitataan työn itsellisyydellä. Ihminen haluaa voittaa itselleen oman alueen. Joustavan tuotannon malli on ristiriidassa itsellisyyden kanssa". "Tilanne on vähän sama, jos jalkaan sovitetaan uutta kenkää ja kenkä puristaa. Kannattaako sitä jalkaa lähteä silloin veistämään?" Totuus löytyi saunan lauteilta Sosiologin kielellä sama sanotaan niin, että tutkimuksen oleellinen ongelma on se, miten tutkittava tulkitsee tutkijaansa. "Jos menen ja sanon, että Kortteinen yliopistolta päivää, tässä olis tällainen tutkimus ja tällainen näkökulma ja tällainen oletus, vastaan tulee vain pilkallisia hymyjä: taas teoriajätkä yliopistolta." Kuva työpaikan todellisuudesta muuttuu oleellisesti, jos joukkoon pääsee sisälle kuulemaan, mitä työntekijät puhuvat toisilleen. Ajatukset ja tuntemukset murjotaan ilmi vitseissä ja sankaritarinoissa, joista tutkijan on kaivettava ne esiin. Aikansa ihmeteltyään Kortteinen löysi tavan päästä konepajojen porukkaan sisään. "Oli ruvettava ryyppäämään heidän kanssaan. Jos ne ottavat sinut kossupullon kanssa saunaan, alat päästä kiinni oikeisiin juttuihin." "Joskus kun istuskelin krapulassa töissä, työkaverit tiukkasivat, että juotatko sinä niitä. Sanoin että ei kun ne juottaa mua", Kortteinen kertaa uhrauksiaan tieteen hyväksi. Perhe sai tottua väitöskirjan valmistuessa siihen, että perheenpää hävisi joskus iltaisin omille teilleen ja huikkasi ovenraosta, että hei, mä lähden tutkimaan. Selitys meni kiitettävästi läpi. Kortteisesta on nyt tutkimispuhti poissa, kun väitöskirja on viimein valmis. Olo on kuin tyhjällä ilmapallolla. "Työ alkoi 1982", Kortteinen huokaa ja lisää tosin tehneensä muutakin siinä sivussa: kirjoitti kaksi kirjaa, meni naimisiin ja sai kaksi lasta, kävi armeijan, remontoi talon . . . JAANA LAITINEN Valtiotieteen lisensiaatti Matti Kortteisen sosiologian alaan kuuluva väitöskirja "Kunnian kenttä - suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona" tarkastettiin tiistaina Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjä oli apulaisprofessori J.P. Roos . KIMMO MÄNTYLÄ

Luitko jo nämä?