Diplomi-insinööri Erik Silvenius - Ihmiset | HS.fi

Diplomi-insinööri Erik Silvenius

17.1.1993 2:00

logo:Kuolleita

Diplomi-insinööri Erik Silvenius Julkisen rakentamisen piirissä toiminut diplomi-insinööri Erik Silvenius kuoli pitkään sairastettuaan Helsingissä 23. joulukuuta. Hän oli syntynyt 12. heinäkuuta 1909 Loviisassa. Silvenius pääsi ylioppilaaksi Lohjalta 1928 ja valmistui diplomi-insinööriksi 1933 Suomen teknillisen korkeakoulun tie- ja vesirakennuksen opintosuunnalta. Silvenius aloitti uransa tie- ja vesirakennushallituksen Uudenmaan piirissä. Vuonna 1935 Silvenius nimitettiin nuoremmaksi insinööriksi Karjalan tiepiiriin Joensuuhun, jossa hän sivutoimenaan hoiti rakennustarkastajan ja maistraatin lisäjäsenen tehtäviä. Talvisodassa insinööriluutnatti Silvenius vastasi Kannaksella Viipurin alueen linnoitustöistä. Välirauha toi komennuksen Petsamoon Jäämeren tien rakennustyömaalle. Tuolloin Lappi jätti unohtumattomat muistot miehen mieleen. Jatkosodassa Silvenius oli muun muassa komppanian päällikkönä Rukajärven suunnalla ja päämajan tietoimiston päällikkönä Mikkelissä. Hänen vastuualueenaan oli koko sotatoimialueen tiestö. Sotien jälkeen Silvenius siirtyi Turun tie- ja vesipiiriin, josta hänet valittiin Turun kaupungininsinööriksi. Erik Silvenius nimitettiin 1950 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön yli-insinööriksi, ja tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1957. Sen jälkeen virkapaikkana oli liikenneministeriö, ja tittelinä rakennusneuvos. Eläkkeelle Silvenius jäi 1973. Silveniuksen työ ja luottamustoimet pitivät sisällään kaikkea valtion rakentamista: rauta-, vesi- ja maanteitä, ilmaliikennettä ja talonrakennusta. Silvenius oli puheenjohtajana useissa rakentamista koskevissa valtion toimikunnissa, muun muassa valtion rakennustoimikunnassa, joka määritteli hankkeiden kiireellisyyden. Hän oli mukana myös vesiensuojelu- ja moottoriajoneuvotoimikunnissa sekä YK:n teknisen avun komiteassa. Silvenius toimi yhtiöiden ja järjestöjen hallituksissa ja johtokunnissa, ja vapaehtoiseen maanpuolutustyöhön hän osallistui jo nuoruusvuosistaan lähtien. Eläkepäiviään Silvenius vietti ulkoilun ja kalastuksen parissa kesäisin mökillään Vihdissä, ja hänen muita harrastuksiaan olivat kirjallisuus, postimerkit ja sukututkimus. Erik Silvenius sai useita ansio- ja kunniamerkkejä, muun muassa Suomen leijonan ritarikunnan komentajamerkin ja vapauden ristin miekkoineen.

Luitko jo nämä?