Maailma muokkasi rauhantutkijaksi, ei upseeriksi - Ihmiset | HS.fi

Maailma muokkasi rauhantutkijaksi, ei upseeriksi

23.1.1993 2:00

logo: 50-vuotias

Maailma muokkasi rauhantutkijaksi, ei upseeriksi Tampereella toimivan Rauhan ja konfliktintutkimuslaitoksen johtajan Jyrki Käkösen vaikeimpia ratkaisuja oli uran valinta: opiskellako kadettikoulussa vai yliopistossa? Isä toivoi upseeria, poika valitsi yliopiston. "Pitkän kävelymatkan päätös vaati", hän muistelee. Isälleen hän perusteli noudattavansa omaa tahtoaan. Vietnamin sota ja kolmas maailma muokkasivat pojasta vasemmistolaisen, mutta pojanpoika toimii nyt Turussa akateemisten reservin upseerien puheenjohtajana. "Sotilaana olisin nyt eläkeiässä ja voisin lukea, mitä haluan. Nyt on jatkuvasti pätevöidyttävä tutkijana ja haettava tutkimustyölle uusia näkökulmia", Käkönen pohdiskelee vuosikymmeniä myöhemmin. Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos perustettiin Tampereelle 1970 Yhdysvaltain ja Norjan mallin mukaan. Vuosien kuluessa on harkittu laitoksen liittämistä Tampereen yliopistoon tai Ulkopoliittiseen instituuttiin. Noin kuuden tutkijan laitos on silti yhä itsenäinen yksikkö. Tutkimusten poikkitieteellisyys, erityisesti sosiologiapainotteisuus, on selvin ero Helsingissä toimivaan Ulkopoliittiseen instituuttiin. Johtajanimityksestä on aina kiistelty, sillä valinnassa painavat sekä tutkimus- että puolueansiot. Käkösen vasemmistolaisuutta on pidetty rasitteena ja siksi kaudet ovat olleet lyhyitä. Vaihtoehdoksi ei kuitenkaan ole löydetty yhtä pätevää tutkijaa ja kyvykästä johtajaa. Kun virka on jatkunut muutaman vuoden kerrallaan, perhe on pysynyt Turussa. Työpäivät ovat pyöreitä. Kolmanneksen vuodesta vievät ulkomaiset seminaarit, luennot ja kansainväliset konferenssit. Nyt Rauhantutkimuslaitos tutkii muun muassa poliittisen toiseuden vaikutusta Euroopassa. Toiseus eli muukalaisuus liittyy eurooppalaiseen rasismiin. "Ulkomaalaiset nähdään uhkana, kun menee taloudellisesti huonosti. Esimerkiksi asunnoton kuvittelee, että asunnot on annettu pakolaisille. Tutkimus ei voi osoittaa, että niin olisi tapahtunut. Asenteelle on kuitenkin perusteita. Ei voi todistaa, että asunnottoman suomalaisen asunnon saantiin olisi paneuduttu yhtä vakavasti kuin pakolaisen." "Ajastamme löytyy ilmiöitä, joista voi sanoa, että olemme siirtymässä keskiaikaan. Itsekkyys valtaa alaa. Rasistiset ja fasistiset puolueet nousevat valtaan. Valtiota ei enää koeta hyvien asioiden tuojana, pimeä työ on lisääntynyt." "Solidaarisuus vähenee, hyvinvoiva keskiluokka asuu jo omilla aidatuilla alueillaan, fundamentalistiset ryhmät lisäävät kannatustaan, järjestäytynyt rikollisuus on nousussa. Ilmiöt kielivät, että ihmiset ovat hylkäämässä arvoja, joille yhteiskunta on rakentunut." Käkönen muistuttaa, että sama murros tapahtui, kun siirryttiin keskiajasta uuteen aikaan. "Jos arviot pitävät paikkansa, miten Eurooppa selviää ilman Jugoslavian kaltaisia sotia?" Euroopan yhdentyminenkään ei ole varmaa. Näyttää siltä, että piiri pienenee. Talouden ja ympäristön uhkia vastaan suojaudutaan rajoin. Kuusi amerikkalaista poliittisen maantieteen tutkijaa ennustaa, että Yhdysvallat ja Kanada muotoutuvat uudelleen ja Eurooppa hajaantuu. Belgia jaetaan, samoin Italia, Venäjän Karjala itsenäistyy . . . Uhkakuvat pelottavat, mutta Käkönen sanoo, että ne ovat vain malleja. "Jokainen rauhantutkija voi sanoa olevansa iloinen, jos ennuste ei toteudu." IRJA HYVÄRINEN Jyrki Käkönen pääsi ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1964, valmistui filosofian kandidaatiksi 1971 ja väitteli valtiotieteen tohtoriksi 1986. Hän oli Turun yliopistossa assistenttina 1976 ja apulaisprofessorina 1982 ja yliassistenttina 1983. Vuodesta 1987 alkaen hän toimii kansainvälisen politiikan dosenttina Turun yliopistossa. Hän on dosenttina myös Joensuun ja Oulun yliopistoissa vuodesta 1988. Tampereen rauhan ja konfliktintutkimuslaitoksen tutkijaksi Käkönen tuli 1983 ja on ollut johtajana vuodesta 1988. Jyrki Käkönen on kirjoittanut kymmenkunta teosta mm. Luonnonvarat ja konfliktit muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä (1986), Realismista utopiaan (1991), sekä muita julkaisuja yli 70: konflikteista, sodista, yhteistyöstä, koko maailman kansainvälisistä järjestelmistä ja kehityksestä. Suomen Rauhantutkimusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana hän toimi 1986-88 ja on ollut sen jälkeen johtokunnan jäsenenä. Itävallassa toimivan Euroopan rauhanyliopiston johtokunnan jäsen Käkönen on viime vuodesta lähtien. ESKO SALA

Luitko jo nämä?