Toisen sotakorvausvuoden suorituksia 12,1 miljoonan dollarin arvosta. - Ihmiset | HS.fi

Toisen sotakorvausvuoden suorituksia 12,1 miljoonan dollarin arvosta.

15.2.1996 2:00

Logo: HELSINGIN SANOMAT 50 vuotta sitten Perjantai 15. 2. 1946 Neuvostoliitolle tähän mennessä suoritettujen korvausten kokonaismäärä 63,5 milj. dollaria.

Sotevan antamien, ennakkolaskelmiin perustuvien tietojen mukaan Suomi on toisen sotakorvausvuoden aikana tammikuun loppuun mennessä toimittanut Neuvostoliitolle korvaussuoritustavaroita yhteensä 12,1 milj. kultadollarin arvosta. Tästä määrästä on ollut erilaisia koneita ja laitteita sekä rakennettuja uusia aluksia 4,1 milj. dollarin, sahattua puutavaraa, vaneria, junttapaaluja ja paperipuuta noin 2,0 milj. dollarin, koottavia puutaloja ja lankarullia 0,5 milj. dollarin, paperia, selluloosaa, pahvia ja puuhioketta 3,8 milj. dollarin sekä voimajohtokaapelia, ohjauskaapelia ja kirkasta kuparijohtoa 1,6 milj. dollarin arvosta. - - - Toisen korvausvuoden suorituksissa on tammikuun loppuun mennessä toimitettaviksi edellytetyissä tavaroissa aikaansaatu metsäteollisuustuotteiden osalta melko huomattaviakin ylityksiä. Koneitten ja laitteiden kohdalla sensijaan on merkittävissä osaksi eräitä myöhästymisiä, osaksi ylityksiä, jälkimmäisiä kuitenkin dollariarvoltaan enemmän kuin myöhästymisiä. Samoin on kaapelituotteisiin nähden tapahtunut ylitoimituksia, joiden vastapainona on vain vähäinen myöhästymiserä kontrollikaapelin osalta. Uusia aluksia on edellytetyn yhden 600 hv:n merihinaajan lisäksi myös yksi 400 hv:n järvihinaaja. Sotakorvaustuotannon mahdollisuudet selviytyä vastaisista määräaikaistoimituksista kuluvan korvausvuoden aikana riippuvat ratkaisevasti ulkomaisten raaka-aineiden saannista. Tässä kohdin on jo tapahtunut varsin suuria viivästymisiä, josta johtuen tuotantoa ei ole voitu ylläpitää tasaisesti siinä laajuudessa kuin korvausohjelma edellyttäisi ja mihin meillä muuten olisi kaikki mahdollisuudet. Postikirjuri paleltunut kuoliaaksi vaunun alla. Vainaja todettiin v.t. postikirjuri Olavi Jaskariksi. Hän oli syntynyt v. 1918 ja toimessa junan n:o 36 postivaunussa. Toistaiseksi ei ole selvyyttä, millä tavalla Jaskari oli onnettomuuden uhriksi joutunut, mutta otaksuttavaa on, että hän on yrittänyt nousta vaunuun junan liikkeellä ollessa ja yrittäessään tarttua koukkuun luiskahtanut ja jäänyt siihen kiinni edellä kerrotulla surullisella seurauksella. Ruumis on todennäköisesti raahautunut junan mukana aina Vehmaisilta saakka. Kirjuri Jaskari oli onnettomuuden sattuessa vapaavuorossa.

Luitko jo nämä?