Lukuisat vankikarkaamiset - ajan ilmiö - Ihmiset | HS.fi

Lukuisat vankikarkaamiset - ajan ilmiö

12.7.1996 3:00

Perjantai 12. 7. 1946 Lukuisat vankikarkaamiset - ajan ilmiö Pätevästä vartijavoimasta

puutetta Vankiloista karkaamiset ovat viime aikoina muodostuneet maassamme jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Eilen kerrottiin lehdessämme kuuden kuritushuonevangin livistämisestä ja tänään tiedoitetaan jälleen 11. 7. Sukevan keskusvankilassa tapahtuneesta viiden vaarallisen kuritushuonevangin karkaamisesta. Tämän johdosta ja koska poliisitiedoitusten perusteella Sukevasta näyttää muodostuneen vankikarkaamisuutisten yhteydessä useimmin mainittu nimi, olemme tiedustelleet vankilan johdolta syitä tämän valitettavan ilmiön runsaaseen esiintymiseen. - Lukuisat viime päivinä sattuneet vankikarkaukset ovat ajan ilmiö, jonka on todettu poikkeuksellisen vilkkaana jatkuneen jo yli vuoden ajan, vastattiin tiedusteluumme. Keskikesä on yleensä levottominta aikaa niin Sukevalla kuin muissakin vankiloissamme, ja mikä pahinta, karkaaminen on havaittu "tarttuvaksi taudiksi". Tämä vuosi näyttää kuitenkin muodostuvan ainakin Sukevan kohdalta ennätykselliseksi tässä suhteessa, sillä tähän mennessä on vuoden alusta lukien kaikkiaan jo 44 vankia karannut sen suojista. Viime vuoden kuluessa mainitusta laitoksesta karanneita oli 59. Tämän numerotavoitteen saavuttaminen ei ainakaan nykyisellä vauhdilla ole kuin ajan kysymys, ellei jotakin merkittävää tässä suhteessa piakkoin saada aikaan. - Karkaamistapausten yhteydessä ei kyseessä ole ollut viranomaisten laiminlyönti, vaan on ne pantava yksinomaan sen tilille, ettei Sukevalla ole riittävästi kunnollisesti palkattua vartijavoimaa. Niinpä keskusvankilan tällä hetkellä yli 400 vankia käsittävässä laitoksessa on yön aikana ainoastaan yksi kiertävä vartija. Kun esim. laitoksen päärakennuksen "sellisiipi" on 5-kerroksinen, on yhden miehen vaikeaa seurata, mitä selleissä tapahtuu tai puuhataan. Armeijan hikoilusaunoja uimarannoille Suomen väestönsuojeluyhdistys anoi äskettäin kaupungilta lupaa hikoilusaunojen pystyttämiseen uimarannoille. Anomuksen johdosta, jota terveydenhoitolautakunta on puoltanut, on urheilu- ja retkeilylautakunta huomauttanut lausunnossaan, että kysymys saunojen rakentamisesta yleisille uimarannoille on aikaisemmin ollut pariin kolmeen kertaan esillä. Kaupunki on ollut osittain kielteisellä kannalla, ainakin varojen uhraamiseen nähden, sillä uimarantamme tarvitsevat ennen kunnallisia saunoja, jalanpesualtaita, suurempia pukusuojia jne. Tällä kertaa ovat kysymyksessä helposti siirrettävät armeijan hikoilusaunat. Tähän nähden ja asian kiireellisyyden vuoksi ilmoittaa lautakunta jo antaneensa hakijajärjestölle luvan kahden saunan pystyttämiseen Hietarannalle Ouratsaareen johtavan sillan kupeille ja samoin kahden saunan pystyttämiseen Mustikkamaalle, kaikki kuluvan kesän ajaksi. 2-vuotias tuhopolttaja Isojoella oli tiistaina maanviljelijä Arvo Hakalan vaimo lapsineen ollut jokirannassa pyykillä. 2-vuotias poikanen juoksi välillä kotiin hakemaan leipää ja sai silloin käsiinsä tulitikkuja, joita raapi päästeän tulen tuvassa valloilleen. Rantaan palattuaan poika kehoitti siskoaan tupaan katsomaan, mitä siellä oli. Tyttö havaitsi tulen olevan irti ja juoksi ilmoittamaan siitä äidilleen, joka hälytti sammutusväkeä. Paikalle saapui Isojoen VPK:kin, mutta tulen valtaa ei enää voitu rajoittaa. Asuinrakennuksen lisäksi paloi myös ulkorakennus. Palossa tuhoutui perheen koko irtaimisto sekä 20.000 mk rahaa, jonka perhe sai juuri myymästään maasta. SIB PHOTOSERVICE

Luitko jo nämä?