Teki teatterityön ohella elämänmakuisia tv-rooleja

Näyttelijä Hilkka Ollikainen

6.3.2002 2:00

Vahvojen kansannaisten tulkitsijana parhaiten tunnettu näyttelijä Hilkka Ollikainen kuoli pitkään sairastettuaan 8. helmikuuta 73-vuotiaana Porissa.

Ollikainen oli syntynyt Kajaanissa 4. lokakuuta 1928 ja aloitti mittavan teatteriuransa Kemissä 1951. Hän siirty 1965 Joensuun kaupunginteatteriin, joka pian pääsi johtajansa Jouko Turkan myötä valtakunnallisiin otsikoihin. Vuodesta 1971 Ollikainen kuului Porin Teatterin kantaviin voimiin aina eläkkeelle siirtymiseensä 1991 saakka. Näyttelijälaadultaan Ollikainen oli vahvojen kansannaisten pistämätön tulkitsija. Hänen ominta aluettaan olivat luonteikkaat Niskavuoren Hetat ja vanhat emännät, Kauppa-Lopot ja yleensäkin roolit, joissa elettiin "todellista elämää". Olipa tehtävä kuinka vähäinen tahansa, Hilkka Ollikainen panosti siihen täysillä. Kun Porin Teatterin musikaalissa Can Can ei varttuneemmille naisnäyttelijöille riittänyt rooleja, hän tuppautui väkisin mukaan "tanssitytöksi, joka oli jo parhaat päivänsä nähnyt", ja "varasti" koko show'n. Hilkka Ollikainen oli ensemble-näyttelijä, johon työtoverit ja ohjaajat saattoivat luottaa. Nuoria kollegoja hän opasti mielellään ammatin saloihin ja jätti teatterille tyypilliset juonittelut muiden päänsäryksi. Henkinen nuorekkuus ja sosiaalinen mutkattomuus olivat hänen tavaramerkkinsä. Itseään hän ei koskaan tyrkyttänyt esille. Television kautta Hilkka Ollikainen tuli tutuksi myös koko maassa. Sylvi Kekkosen Amalian nimirooli 1973 poiki Jussi-palkinnon ja sai itse presidentti Urho Kekkosen lähettämään kiitoskirjeen. Ärhäkkä Grönruuska Eeva Joenpellon televisiosovituksessa Vetää kaikista ovista oli Hilkka Ollikaista aidoimmillaan. Myös Liisamaija Laaksosen Kiinni sidotun riipaiseva äiti vuodelta 1994 on vielä tv-katsojien muistissa. Eläkkeellä ollessaan Ollikainen perusti 1991 nuorten porilaisten teatterintekijäin kanssa Rakastajat-teatterin, josta tuli hänen taiteellinen kotinsa aivan elämän loppuun asti. Hän näytteli mm. Kristian Smedsin Yhä pimenevä talo -näytelmän kantaesityksessä ja tulkitsi vielä viime vuonna Nerudaa runokoosteessa Oodi särkyneille esineille. Näyttelijänä Hilkka Ollikainen saattoi nauttia sellaisestakin ylellisyydestä, että kirjailijat räätälöivät rooleja varta vasten hänelle. Simo Ojanen kirjoitti hänelle Porin Teatterin Pajatsoon suorasuisen "kassialman" Hilun, ja Juha Siltanen huomioi hänet peräti kolmessa näytelmässään, jotka kaikki on esitetty Rakastajat-teatterissa. Hilkka Ollikaiselle oli myönnetty sekä Suomen Näyttämötaiteen että Suomen Näyttelijäliiton kultaiset ansiomerkit. Hän toimi lisäksi pitkään Näyttelijäliiton valtuustossa ja hallituksessa. Kari Suvalo Kirjoittaja on Porin Teatterin entinen johtaja ja Hilkka Ollikaisen monivuotinen ystävä ja työtoveri.