Free lance -näyttelijä juoksee työn perässä - Ihmiset | HS.fi

Free lance -näyttelijä juoksee työn perässä

Helena Rytin

4.5.2002 3:00

Näyttelijä Helena Rytillä oli kiire huhtikuun ensimmäisenä lauantaina.

Aamulla kymmenestä kahteentoista olivat uuden esityksen harjoitukset. Sen jälkeen piti noutaa kapsäkit ja Kalle, 11, ja ehtiä lentokentälle. Ennen kuin kone lähti neljältä viemään lomalaiset Portugaliin, piti vielä istahtaa lentoasemalla kahvikupin ääreen puhumaan free lance -näyttelijän työstä. "Aika lailla matkan päällä on oltu, työn perässä menty pitkin maata", Ryti kuvaa kolmea viime vuottaan. Sitten hän noukkii jostakin hyppysiinsä pienen pätkän vihreää joulunarua. "Kato mikä täällä." "Meillä oli kaksi viikkoa sitten näytös, jossa nämä olivat sateenkaaren paloja. Niistä taittuu valo hyvin." Pienen miettimisen jälkeen käy ilmi, että pala oli tarttunut kevättakkiin, joka oli päällä edellisen kerran Metsähiiri ja Päästäinen -näytelmän esityksen aikaan. Ryti näyttelee päästäistä lahtelaisen teatteri Jukon lastennäytelmässä. Sen 102. ja 103. esitys nähtiin äskettäin Teatteri Kehä III:ssa Tikkurilassa. Näytelmä on kuljettanut näyttelijäkaartiaan ympäri maata Oulua ja Outokumpua myöten. Jukon aamuharjoituksissa Ryti kävi myös ennen lomalle lähtöään. Syntymässä on säveltäjä Kai Chydeniuksen laulujen konsertti. Ryti soittaa siinä pianoa ja laulaa kuoro-osuuksia. Konsertti pidettiin äskettäin Jukon kotiteatterissa Lahdessa. Seuraavaksi Ryti alkaa ohjata Oulun kesäteatteriin Robin Hoodia. "Rakastan kesäteatterin ohjaamista, mutten suostu näyttelemään siellä. Se veisi koko kesän." Leipä lähtee Helena Rytin perheelle näyttelemisen ja ohjaamisen lisäksi sanattoman viestinnän koulutuksista, joita monen taidon nainen pitää muun muassa firmoille. Ryti valmistui näyttelijäksi teatterikorkeakoulusta 1985 ja otti pestin Oulun kaupunginteatteriin. Siellä meni kymmenen vuotta, sitten Porin kaupunginteatterissa kaksi vuotta. Teatteri-ilmaisun opettajaksi hän valmistui 1997 ja jäi saman tien freeksi. "Kyllästyin siihen oravanpyörään. Halusin nähdä, mitä tässä maailmassa tapahtuu." Takana on nelisen vuotta ilman vakituista työsuhdetta. Ensimmäinen vuosi oli vaikea. "Silloin ei tapahtunut yhtään mitään. Olin lähes työtön. Menin peiton alle. Sitten ajattelin, että itsehän tämän valitsin. Tämä on mun oma juttu ja tykkään tehdä juuri näin." "Tajusin, että en halua takaisin kiinteään duuniin vaan haluan tehdä omalle ammattikuvalleni jotakin." Sen jälkeen töitä alkoi löytyä. "Pelkästään viime vuonna työsuhteita oli 17, lyhyin tosin kaksi tuntia", Ryti laskee. "Olen onnellinen, että mulla on ollut hirveesti työtä", hän sanoo nyt. "En usko, että olisin pelkällä näyttelijän työllä elättänyt itseni. Tämän ikäisiä naisihmisiä on täynnä joka paikka, mutta rooleja meille on vähiten. Nykyään onneksi näytelmäkirjoittajat onnistuvat kirjoittamaan rooleja keski-ikäisille naisillekin." Tällä haavaa kolmannes Helena Rytin työajasta kuluu näytellessä, toinen kolmannes ohjatessa ja loppuaika koulutuksissa. "Olen ylpeä itsestäni. Niin, voi sen sanoa. On kolme eri aluetta, jotka hallitsen, ja kaikki ne tukevat toisiaan." Pisin suhde Rytillä on Vanhaan Jukoon, jossa hän on vastannut kolmesta ohjauksesta ja näytellyt 5-6 näytelmässä. "Se on paikka, jossa tykkään tehdä töitä. Upeita ihmisiä ja hieno työympäristö. Palkkaa siitä tosin ei paljon makseta", hän sanoo. Vanhaan elokuvasaliin pykätty pieni ammattiteatteri on lainsuojaton eli se ei kuulu teatterilain piiriin. Se merkitsee, että teatteri ei saa yhteiskunnan avustuksia. Ensi syksyn Ryti työskentelee siellä henkilökohtaisen apurahan turvin. "On luonteesta kiinni, onnistuuko tällainen elämä. Siinä minua ei rassaa mikään muu kuin se, että lapsi on vielä niin pieni." Pakko tämä on vielä lopuksi kertoa: Helena Ryti on sodanaikaisen presidentin Risto Ry tin sukua, veljen lapsenlapsi. Kuuluisasta nimestä oli harmia kouluaikana, kun tuleva näyttelijä joutui aina pitämään esitelmät isosedästään. Sen jälkeen suvusta ei ole ollut hyötyä eikä taakkaa, mitä nyt nimi menee lehdissä usein väärin, näyttelijä kertoo. Jaana Laitinen

Luitko jo nämä?