Elokuvien verevä nainen teki myös teatteria - Ihmiset | HS.fi

Elokuvien verevä nainen teki myös teatteria

Näyttelijä Elvi Saarnio-af Hällström

7.7.2002 3:00

Näyttelijä Elvi Saarnio-af Hällström kuoli vaikean leikkauksen jälkeen 21. kesäkuuta Helsingissä 83-vuotiaana. Suomalaisille lähinnä elokuvarooliensa kautta tutuksi tullut näyttelijä oli syntynyt Kotkassa 28. toukokuuta 1919.

Elvi Matilda Heinonen keksittiin Porin Työväen Teatterin näyttämölle jo kuusivuotiaana, kun raittiusjuhlien reippaan lausujan arvioitiin selviävän Dagi Angervon sylissä istumisesta Elävässä ruumiissa . Useiden lapsiroolien jälkeen hänelle kävi kutsu 15-vuotiaana harjoittelijaksi Porin Teatteriin. Kahta vuotta myöhemmin Elvi Heinonen oli jo Näyttelijäliiton täysivaltainen jäsen. Hänen ensimmäinen suuri roolinsa oli Canthin Anna-Liisa n nimiosassa. Elvi Saarnioksi muuttunut näyttelijä kiersi ajan tavan mukaan teattereita Kotkasta Turkuun ja Helsingistä Vaasaan, kunnes hän muutti 1949 takaisin Helsinkiin voimakashenkiseen Suomen Työväen Teatteriin. Uuden aviomiehen, ohjaaja Roland af Hällströmin mukana Elvi Saarnion elämään tulivat elokuva ja elokuvaroolit, joista Ryysyrannan Amanta ja Putkinotkon Rosina lienevät muistetuimmat. Saariston tytön Martasta Saarnio sai sivuosa-Jussin. Miehensä kuoltua 1956 kahden lapsen yksinhuoltaja työskenteli kiinnitettynä vielä Imatran Teatterissa ja Fennada-Filmissä. Freelancerina hän näytteli sittemmin useissa teattereissa. Muutamia kesiä kului Pyynikilläkin. Putkinotkon Rosiinan tai Miehen kylkiluun Miinan tapaiset akkaroolit tai verevät ja ristiriitaiset naiset olivat nuoruudesta lähtien käheä-äänisen Elvi Saarnion ominta aluetta. Tupakkatien Ellie May, Shakespearen Äkäpussin Katariina, Kunniallisen porton Lizzie tai Työmiehen vaimon Homsantuu olivat töitä, joissa näyttelijä selätti rohkeissa kohtauksissa joskus vaanineen halvan sensaation. Saarnio oli televisiota edeltänyttä ikäpolvea. Hänen työtovereikseen osuivat Raninit monessa polvessa, Laaksot, Tauno Palo, Arvi Tikkala, Hella Wuolijoki ja Jarno Pennanen. Jo 16-vuotiaana hän oli istunut rupattelemassa Näsijärven saaressa ohjaajalegenda Eino Salmelaisen kanssa. Filmimaailman johtajista lippukassatyöhön ja filminteko kaikkine puolineen tulivat tutuiksi aviomiehen työn kautta. Lasten, näyttelijä Sirkku Saarnion ja ohjaaja Arto af Hällströmin, välityksellä taas avautui näkökulma uuden sukupolven ajatteluun. Siitä löytyi niin äänekkäästi ihailtavaa kuin kärttyisästi mestaroitavaa. Runeberginkadun tienoo Lallukkoineen oli vuosikymmenet Elvi Saarnion Helsinkiä. Elite oli tuon reviirin tukipiste. Viimeisinä vuosina näyttelijää suretti vain, että niin monet aikojen kuluessa tutuiksi ja rakkaiksi käyneet Eliten-istujat olivat jättäneet paikkansa tyhjäksi. Elvi Saarnio oli tottunut pienestä pitäen riimittämään tuntonsa runoiksi. Niinpä hän kuvitteli itsensä runoon kurkistamaan ravintolan ovelta saliin, jossa istuvat paikoillaan vuosien tutut Essi Renvallista Matti Pellonpäähän. Hahmot vaativat vielä viimeistelyä, mutta loppu oli jo valmiina: "Katselen ja seison aatoksissa noissa./ Havaitsen: Kaikki, kaikk' on poissa." Hilkka Eklund Kirjoittaja on teatteriarvostelija ja Elvi Saarnion pitkäaikainen ystävä

Luitko jo nämä?