Pimiön renki loi kuville sielun - Ihmiset | HS.fi

Pimiön renki loi kuville sielun

Helge Heinonen, 80

14.9.2002 3:00

"Älä sitten käytä mitään ylisanoja", valokuvaaja Helge Heinonen sanoo hyvästiksi.

Ylisanoja voi olla vaikea välttää silloin, kun ne ovat totta. Legendaarinen lehtikuvaaja tallensi kymmenien vuosien aikana mustavalkoisiin kuviinsa elämänmenoa niin yhteiskunnan huipulla kuin siellä, missä kärsitään. Etenkin kaksikymmenvuotisen Avun taipaleen aikana hänen otoksensa piirtyivät laajan katselijakunnan muistiin lehden suosimissa ansiokkaissa kuvareportaaseissa. Heinonen ja Ulla -vaimo ovat viettäneet eläkepäiviään Asikkalan Vääksyssä. Sen hienompaa maisemaa on vaikea kuvitella kuin monikerroksisen asunnon ikkunoista Vääksyn kanavalle avautuu. Kesytetyn kanavan vierellä kiemurtaa pieni Vääksynjoki, johon Heinonen silloin tällöin sukeltaa. "Kun minulta on kysytty, mitä teen elääkseni, olen sanonut, että kuvittelen. Kysyjät ovat olleet hämmästyneitä, kun ovat kuulleet, että kuvittelulla on ansainnut leipääkin", Heinonen kertoo. Ylimmän kerroksen On kuitenkin tullut ansaituksi kansainvälistä näyttelymainetta esimerkiksi Ranskassa 1958. Lattialla on suuria vedoksia. Ne ovat olleet näyttelyssä, joka kattoi vuodet 1943-83. Näemme Urkin pilkkivän ja jätkien viihtyvän jätkän kulttuuripäivillä. Siloposkinen Armi Kuusela on Gilinsä kanssa kuin kuninkaallinen. Oravisaaressa tavattu 101-vuotias nainen kantaa kasvoillaan elämänviivoja: siitä kuvasta Heinonen sai 1964 yhden Vuoden lehtikuva -palkinnoistaan. Lahden MM-kisojen 1958 juottoasemalla 50 kilometrin hiihtäjät pysähtyivät tankkaamaan pitkään ja hartaasti: urheilu ja maailma ovat ehkä hieman muuttuneet. Kun vanhat Heinonen on matkustanut 64 maassa. Kilometrejä lienee kertynyt pelkästään Avun-vuosina kymmenkunta kertaa maapallon ympäri. Valokuvaajan työssä siis on matkustanut ja tavannut paljon mielenkiintoisia ihmisiä - niinhän lehti-ihmisten työ tavataan määritellä. Heinonen kertoo, että Ari -poika kysyi joskus pienenä äidiltään: "Mutsi hei, kuka se äijä on, joka hakee meiltä puhtaita vaatteita?" Aikuisena poika valitsi isänsä ammatin. Helge Heinonen tietää, että Tanskan kuningatar Margareeta polttaa ketjussa: sytyttää tupakan edellisen nysästä, ei siis käytä sytytintä. Heinonen muistaa, mitä Irwin sanoi, kun Ryysyrantaa huutokaupattiin ja Irwin istuskeli tyhjän uima-altaan reunalla. Lehtikuvaaja on Joskus on itku tullut, vaikka vuodet rintamalla karaisivat nuoren miehen. Pihtiputaan surmanlaukaukset 1969 hiljensivät, samoin kärsimys kamputsealaisten pakolaisleirillä Thaimaassa 1979. Suru välittyy kuvista. Heinosen työtoveri, Heinonen taisteli kuviinsa oikean valon pimeässä alusta loppuun itse: loi sävyt, sielun ja tunnelman, jotka kuvaushetkellä olivat ottaneet valtaansa. Vankka ammattitaito perustui kemigrafin koulutukseen. Kuka edes enää tietää mitä kemigrafi tekee? Vanhan painotekniikan aikana kuvat valmistettiin kuvalaatoiksi ennen kuin ne painettiin kuviksi lehteen. Kuvalaattojen syövyttäminen opetti Heinoselle, millainen kuva sopii painettavaksi. "Työ vaatii myös sisua. Jos ei opi munauksistaan, ei voi pärjätä missään työssä." Heinosen kanssa on pärjännyt hyvin, jos on suora ja selvä, ja jos pitää sen, mitä puhuu. Asioiden on oltava jämptejä. "Onko sulla Vieläkin Heinonen pitää aina Leicansa matkassa. Jos vaikka pääsisi kuvaamaan, kun piru istuu oksalla. Työhuoneessa on siellä täällä lappuja, joissa on sananparsia. Heinonen tunnustautuu sananparsikerääjäksi: niissä on pienessä pätkässä ilmaistu olennaisia asioita. Yhdessä lapussa Leena Huovila Helge Heinonen, 80

Luitko jo nämä?