Kun aloin tutkia terrorismia 1990-luvun lopulla, aihe oli suomalaisesta näkökulmasta marginaalinen. Aiheen ympärillä leijui kuitenkin mystisyyttä, joka veti itseäni tutkijana sen pariin.
Terrorismin tutkimisesta tuli oma tieteenalansa 1970-luvulla. Terrorismia oli toki ollut aiemminkin, mutta panttivanki-isku Münchenin olympialaisissa 1972 ja Italian entisen pääministerin Aldo Moron murha pari vuotta myöhemmin tekivät siitä kansainvälisen politiikan kysymyksen ja samalla oman tutkimusalueensa. Tutkimuksen maine ei kuitenkaan vuosiin ollut kovin kummoinen, ja tutkijoita oli varsin vähän.