Junkkari    |   Kommentti

Anne Bernerin suunnitelmat herättävät hämmennystä: Helsinki–Tampere-radan investoinnit rahoitettaisiin miljardi­lainalla, jota ei maksettaisi koskaan takaisin

SEB-pankin hallitukseen ehdolla oleva liikenneministeri Anne Berner valmistelee raideyhteyksien hankeyhtiöitä, jotka voivat tarjota isoja liiketoimintamahdollisuuksia finanssiyhtiöille.

Mitä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) oikein puuhaa?

Tätä kysymystä on moni viime aikoina miettinyt – ehkä yleisestikin, mutta myös niin sanottujen hankeyhtiöiden osalta.

Hankeyhtiöiden avulla valtio pyrkii rahoittamaan isoja liikenneinvestointeja, jotka eivät muuten sovi valtion budjettiin.

Hankeyhtiöillä on ilmeisen suuri merkitys. Ainakin siitä päätellen, että juuri hankeyhtiöiden keskeneräisellä valmistelulla pääministeri Juha Sipilä (kesk) perusteli viime viikolla Anne Bernerin jatkoa hallituksessa.

Viime viikollahan tuli tieto, että Berner on ehdolla ruotsalaisen finanssitalo SEB:n hallitukseen, ja moni keskustan kansanedustaja oli valmis heittämään hänet saman tien ulos hallituksesta.

Sipilä pisti kuitenkin keskustaedustajat ruotuun ja ilmoitti, että Berner jatkaa ministerinä.

”Ennen kaikkea olen huolissani siitä, että saamme keskeneräiset hankeyhtiöt tehtyä. Siellä Anne Bernerin työ on vielä kesken, ja siellä teemme täysillä töitä ihan vaalikauden loppuun saakka. Nämä hommat pitää saada loppuun”, Sipilä sanoi.

Viime viikon SEB-kohu oli harvinaisen sekava. Päivästä toiseen tuli uutta tietoa siitä, milloin Bernerin pesti finanssiyhtiön hallituksessa alkaisi.

Lopulta kuitenkin selvisi, että Berner aloittaisi SEB:n hallituksessa vasta kesäkuussa – eli reilusti eduskuntavaalien jälkeen. Tosin siinä vaiheessakaan ei välttämättä ole vielä saatu uutta hallitusta nimitettyä, joten Berner saattaa kesäkuussa silti olla edelleen toimitusministeristön jäsenenä.

Joka tapauksessa oikeuskansleri Tuomas Pöysti siunasi viime viikolla kannanotossaan Bernerin jatkon hallituksessa. Tosin niillä reunaehdoilla, että Bernerin pesti SEB:n hallituksessa ei mene pahemmin päällekkäin ministeritehtävän kanssa ja Berner pidättäytyy osallistumasta rahoitusmarkkinoita koskevien asioiden käsittelyyn.

Ensisilmäyksellä pidättäytymisen ei luulisi olevan ongelma. Liikenneministeriö hoitaa liikkumiseen ja liikenteeseen liittyviä kysymyksiä. Ne eivät liity suoranaisesti rahoituslaitoksiin. Mutta kun miettii tarkemmin, kuvio ei olekaan ihan näin yksiselitteinen.

Hankeyhtiöt voivat liipata hyvinkin läheltä yksityisten finanssitoimijoiden intressejä. Etenkin kun Anne Bernerin kaavailemassa mallissa hankeyhtiöt olisivat ilmeisesti ottamassa miljardikaupalla lainaa markkinoilta.

Berner ei ole tähän mennessä antanut kovinkaan yksityiskohtaista tietoa kaavailemastaan hankeyhtiömallista. Jotain kuitenkin.

Valtioneuvoston linnassa järjestettiin 1. helmikuuta tiedotustilaisuus, jonka otsikko oli hankeyhtiöt ja raideliikenteen kilpailun edistäminen.

Bernerin lisäksi estradilla olivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ja työministeri Jari Lindström (sin). He kertoivat, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta oli samana päivänä päättänyt hankeyhtiöiden perustamisesta. Niiden tarkoitus oli muun muassa kehittää Helsingistä pohjoiseen suuntautuvia ratayhteyksiä sekä Helsingin ja Turun välistä yhteyttä.

Hallitus oli päättänyt perustaa valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön, jonka työnimi oli Oy Suomen Rata Ab. Berner kertoi, että uuden yhtiön taseeseen siirrettäisiin sadan miljoonan euron arvosta valtion omistamia osakkeita.

Suomen Rata -yhtiö muodostaisi konsernin, johon kuuluisi useita hankeyhtiöitä eri ratayhteyksiä varten. Näitä olisivat hankeyhtiö Suomi-rata Helsingistä Tampereelle, hankeyhtiö Turun tunnin juna, kalustoyhtiö, kiinteistöyhtiö ja Rail Baltica -yhtiö.

Suomi-rataa pääomitettaisiin 16 miljoonalla eurolla, Turun tunnin junaa 10 miljoonalla, kalustoyhtiötä 71 miljoonalla ja Rail Baltica -hankeyhtiötä kahdella miljoonalla eurolla.

”Suomen ei tarvitse olla logistinen pussinperä”, Berner sanoi infossa.

Kaavailut hankeyhtiöistä ja ratayhteyksien kehittämisestä ovat saaneet paljon kiitosta eri puolueilta ja kunnista. Raideliikenteen kehittämisellä on olennainen vaikutus siihen, että Suomi pystyisi tavoitteiden mukaan leikkaamaan liikenteen päästöjä. Kasvukeskusten välisten yhteyksien nopeutuminen lisäisi myös niiden elinvoimaa ja voimistaisi talouskasvua.

Näissä tavoitteessa hankeyhtiöt näyttelisivät merkittävää roolia. Tästä on laaja konsensus.

Berner muistutti tiedotustilaisuudessa, että liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä kannatti talvella 2018 valmistuneessa raportissaan yksimielisesti hankekohtaisten yhtiöiden hyödyntämistä liikenteen kehittämishankkeissa. Myös valtiovarainministeriön viime syksynä istunut työryhmä suhtautui myönteisesti hankeyhtiöihin suurissa väylähankkeissa.

Mutta sitten tiedotustilaisuudessa tapahtui jotain yllättävää.

Bernerin kahdeksannen kalvon otsikko oli: Suomi-radan hankeyhtiön kassavirta sekä pitkän aikavälin kehitys.

Suomi-rata on siis Helsingistä pohjoiseen suuntautuva päärata, jota on tarkoitus kehittää toteuttamalla Helsinki-Vantaan lentokentälle vievä Lentorata sekä lentokentän ja Tampereen välinen ratakäytävä.

Bernerin kalvoon oli kuvattu Suomi-rataa kehittävän hankeyhtiön kassavirrat vuosille 2020–2070. Tätä laskelmaa eivät valtiovarainministeriön virkamiehet tai liikenne- ja viestintäministeriön ulkopuoliset liikennealan tuntijat olleet ennen nähneet ja se tuli heille täytenä yllätyksenä.

Koko tiedotustilaisuus on nähtävissä täältä. Hämmennystä aiheuttanut kuva on tässä:


Asiantuntijat ryhtyivät laskemaan, mitä kuvassa esitetty kassavirtalaskelma käytännössä tarkoittaisi.

Laskelma meni kutakuinkin näin:

Suomi-radan investoinnin suuruus olisi 5,8 miljardia euroa. Omistajien tekemät oman pääoman ehtoiset sijoitukset kattaisivat siitä 1,5 miljardia euroa. Näitä omistajia olisivat valtio ja mahdollisesti eräät kunnat.

Lisäksi kuvassa on arvioitu, että EU:sta saataisiin niin sanottua TEN-tukea miljardi euroa. Tosin monen asiantuntijan mielestä tämä arvio on rutkasti yläkanttiin.

Loput 5,8 miljardin euron rakentamisvaiheen investointikustannuksesta yhtiö hoitaisi vieraalla pääomalla – yhtiö ottaisi siis lainaa. Näin ollen hankeyhtiö ottaisi ulkoista velkaa peräti 3,2 miljardia euroa. Tämä raha tulisi siis todennäköisesti pankeilta ja muilta finanssilaitoksilta.

Ja mikä hämmentävintä – tätä velkaa ei suunnitelman mukaan maksettaisi takaisin. Ainakaan vuoteen 2070 mennessä sitä ei lyhennettäisi lainkaan, siitä maksettaisiin vain korot.

Laskennallisella kolmen prosentin korolla tämä korkokustannus olisi 93 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahat korkojen maksuun ja radan ylläpitoon hankeyhtiö keräisi maksuina matkustajilta ja liikenteen operaattoreilta perittävistä maksuista. Lisäksi yhtiö saisi tuloja kiinteistöjen vuokratuotoista, mahdollisesta kiinteistönkehityksestä ja määräaikaisilta omistajilta perittävistä vastikkeista.

Lainan lyhentämättömyys ei sinänsä ole tavatonta kiinteistö- ja rakennusalalla. Rakennusyhtiö saattaa esimerkiksi rakennuttaa kauppakeskuksen ja jättää rakentamiskustannuksista kertyneet velat kiinteistöyhtiöön.

Velat hoituvat kiinteistön arvon noustessa kun se myydään eteenpäin uudelle omistajalle.

Rataverkko ei kuitenkaan ole kauppakeskus. Eikä Suomen päärataa varmaankaan myydä ulkomaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle.

Sitä paitsi rataverkko on kuluva tuotannontekijä, jonka arvo ei varmaan ole sama radan valmistuessa ja viisikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 2070. Etenkin kun Bernerin kassavirtalaskelman perusteella voi päätellä, että poistoihin ja rataverkon parannusinvestointeihin ei ole varattu riittävästi rahaa. Näin asiantuntijat lukuja tulkitsevat.

Vuonna 2070 hankeyhtiö Suomi-rata hankeyhtiöllä olisi siis huonokuntoinen rata ja yli kolmen miljardin euron velat. Ei kuulosta siis kovin järkevältä.

Pyynnöistä huolimatta HS ei saanut tiistaina liikenne- ja viestintäministeriöstä tarkempia laskelmia kassavirtakalvon taustalta. Täytyy siis tyytyä ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykseen.

Alla olevasta taulukossa näkyy erään asiantuntijan tekemä tulkinta siitä, mitä Anne Bernerin malli voisi olla numeroina. Koska tiedot ovat vajavaiset, luvut ovat suuntaa-antavia.


Anne Berner viittasi helmikuun alun tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeriön työryhmän esitykseen. Siitäkin huolimatta, että kyseisen työryhmän linjaukset olivat jotain ihan muuta kuin mitä hänen esittelemissään kassavirtalaskelmissa hahmoteltiin. Ministeriön raportissa korostettiin, että ulkoisen lainarahan käyttäminen hankeyhtiössä ei välttämättä ole järkevää.

Edullisemmaksi tulisi se, että lainan ottaisi suoraan valtio. Saahan valtio lainarahaa paremmilla ehdoilla kuin erillinen hankeyhtiö. Sitä paitsi kansantalouden kirjanpidossa valtion enemmistöomistaman hankeyhtiön velat todennäköisesti joka tapauksessa laskettaisiin EU-sääntöjen mukaan osaksi julkista velkaa.

HS:n tietojen mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet ovat viime viikkoina pyytäneet liikenne- ja viestintäministeriötä lisätietoja hankeyhtiön liiketoimintasuunnitelmista ja kassavirtalaskelmista. Niitä ei kuulemma ole herunut.

Tiettävästi Anne Berner ei myöskään antanut syksyllä VM:n työryhmän käyttöön liikenne- ja viestintäministeriössä tehtyjä suunnitelmia ja laskelmia.

Mitä tästä kaikesta pitää sitten ajatella?

Sinänsä Anne Bernerin suunnitelmilla hankeyhtiön liiketoimintasuunnitelmaksi ei vielä tässä vaiheessa ole ratkaisevaa merkitystä. Hankeyhtiöiden osalta nyt on käynnissä vasta suunnitteluvaihe. Sipilän hallituksella on tarkoitus tehdä päätöksiä hankeyhtiöiden osakassopimuksista vielä ennen vaaleja.

Isot investoinnit ja päätös mahdollisesta velkarahasta jäävät kuitenkin seuraavan hallituksen kontolle.

SEB ja muut pohjoismaiset finanssiyhtiöt ovat varmasti kiinnostuneita rahoittamaan suomalaista infrarakentamista – etenkin jos siitä saa hyvän ja vakaan tuoton. Siltikään ei pidä vetää foliohattua päähän ja epäillä Anne Berneriä SEB:n liiketoiminnan edistämisestä.

Siitä ei varmastikaan ole kysymys.

Enemmän tämä kertoo siitä, että Anne Berner on oman tiensä kulkija, joka vie asioita määrätietoisesti omalla tavallaan eteenpäin.

Vanhan sanonnan mukaan valtionhallinnossa ei voi tehdä mitään ilman valtiovarainministeriön kuittausta. Berner ei tunnu vanhoista sanonnoista tai kuittauksista piittaavan. Kuittauksia hän ei tämän hallituskauden aikana ole aina kysynyt hallituskumppaneiltakaan.

Siitä, onko tämä asioiden toteutumisen kannalta järkevää, voi olla montaa mieltä. Talvella 2016 Bernerin ajama hanke Suomen väylien yhtiöittämiseksi kaatui isolta osin sen vuoksi, että suunnitelma tuli enemmän tai vähemmän täytenä yllätyksenä hallituskumppaneille.

Joka tapauksessa Anne Berneriä voi kehua siitä, että on tuonut tuoretta ajattelua valtionhallintoon. Aika harvalle on aiemmin tullut mieleen, että Suomen päärataa voisi rahoittaa kuin kauppakeskusta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Helsinki antoi väärää tietoa Kumpulan kiistellystä puutalosta – ”Ei estettä rakennuksen käyttämiselle asumiseen tai kokoontumiseen”

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    6. 6

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    7. 7

      Moottoripyörä­kilpailu vaihtui vaaralliseen nyrkkitappeluun kesken ajojen, molemmille kahden vuoden kilpailukielto

    8. 8

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    9. 9

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    10. 10

      Keskellä uusmaalaista maalaismaisemaa on kartano, jonka historia on tragedioita täynnä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    6. 6

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    7. 7

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    8. 8

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    11. Näytä lisää