Junkkari    |   HS-analyysi

Laskutrendi näyttää kääntyneen, mutta suomalaisten äänestys­aktiivisuuteen liittyy myös huolestuttava piirre

Äänestysaktiivisuus on ollut laskussa, mutta nyt lasku on ehkä pysähtymässä. Ongelmana on silti aktiivisuuden eriytyminen.

Näin kansanvallan juhlapäivänä on syytä kaivaa taas esiin Ilmari Kiannon klassikkoromaani Punainen viiva. Vähän kulunuttahan sen siteeraaminen on, mutta ei voi mitään. Hienompaa kuvausta äänestyskopista ei löydy.

Kirjassa kerrotaan, miten Topi Romppanen kävi äänestämässä ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Tilanne oli jännittävä, sillä Romppasen piti osata vetää viiva äänestyslipukkeessa oikeaan kohtaan.

Hän tarttui kynänvarteen, puristi sitä lujasti kankeissa sormissaan ja alkoi tähdätä, ummistaen vasemman silmänsä ja kirpeästi siristäen oikeanpuolimaista. Suu oli vääntynyt pahasti väärään.

Tuohon aikaan käytössä oli listavaali. Se tarkoitti sitä, että äänestyslipukkeeseen oli painettu ehdokaslistojen nimet ja numerot, ja äänestäjän piti vetää viiva oikean numeron kohdalle. Viiva oli punainen, jotta se erottuisi.

Romppanen oli jo vetämässä viivaansa, mutta jäi vielä empimään. Että meneehän se nyt varmasti oikeaan kohtaan.

Numero oli ikään kuin ruvennut liukumaan ja vei silmän mennessään. Topi hätkähti, laski kynän kädestään ja rupesi uudestaan pyydystämään numeroa. ”Nämä ovat niitä sielun vihollisen viimeisiä viekoituksia...”,vilahti hänen päässään, ja rypistäen kulmiaan, terästäen katsettaan alkoi hän hakea molemmin käsin.

Kun hän sai katseensa kohdennettua, keskittyminen herpaantui taas, sillä viereisestä äänestyskopista kuului rapsahdus. Topin vaimo Riika Romppanen oli painanut kynää niin voimalla, että sen kärki katkesi. Vaalivirkailijoita nauratti.

Lopulta Topi ja Riika Romppanen saivat viivansa vedettyä.

Romppaset odottivat, että vaalien jälkeen heidän arkinen elämänsä muuttuisi helpommaksi. He odottivat, että tiedossa olisi valkeaa leipää ja puuroa. Eheitä paitoja ja kauniita kuvakirjoja lapsille, nisukahveja ja lämpöisiä turkkeja vilusta värjöttäville.

Ei tullut nisukahveja. Eikä muutakaan. Lapset sairastuivat.

Äänestämiseen on helppo pettyä, sillä kansanvalta on perusluonteeltaan hidasta – kuten on viimeksi nähty sote-uudistuksessa. Eri ryhmien näkemysten yhteensovittaminen vie aikaa eikä siltikään valmista tunnu tulevan.

Taloustieteilijät ovat kehitelleet erilaisia teorioita kuvaamaan äänestämisen järkevyyttä. He puhuvat esimerkiksi äänestämisen paradoksista. Se lähtee siitä, että äänestäjä on individualisti, joka äänestää oman taloudellisen etunsa mukaisesti.

Yksittäisen äänestäjän ääni kuitenkaan harvemmin ratkaisee vaalia. Silti äänestäjä uhraa äänestämiseen vapaa-aikaansa esimerkiksi puoli tuntia. Vapaa-ajalla on äänestäjälle jokin rahallinen arvo, joten näin laskien hän jää yhtälössä tappiolle.

Äänestämisen merkitystä ei pitäisi kuitenkaan määritellä vain talousteorioilla.

Sodanjälkeisen ajan vilkkain äänestysaktiivisuus nähtiin vuoden 1962 vaaleissa, jolloin peräti 85,1 prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Vuoden 2015 vaaleissa äänestysprosentti oli 70,1.

Äänestysprosentti on laskenut 1980-luvun alusta lähtien. Kaksissa viime vaaleissa se on kuitenkin noussut yli 70 prosentin. Laskutrendi näyttää siis kääntyneen.


Huolestuttavaa on kuitenkin se, että poliittinen aktiivisuus eriytyy. Vuoden 2015 eduskuntavaaleista tehdyn tutkimuksen mukaan perusasteen koulutuksen saaneiden äänestysprosentti oli 58, korkeakoulutetuilla 85.

Taloudellisesti hyväosaiset äänestävät muita aktiivisemmin, mikä johtaa siihen, että hyvin toimeentulevien intressit tulevat paremmin edustetuksi päätöksenteossa. Vastaavasti ne, jotka eniten tarvitsevat julkisen vallan tukea, jättävät äänestämättä.

Suomessa on äänestetty eduskuntavaaleissa jo 112 vuoden ajan. Moni asia on nykyisin toisin kuin Romppasten aikana. Äänestysikärajaa on laskettu ja vaalitapa muuttunut: nykyisin äänestäjä valitsee sekä listan että ehdokkaan. Numero kirjoitetaan useimmiten kuulakärkikynällä.

Mutta aika jännittävältä äänestäminen edelleen tuntuu.

Viime päivinä on virinnyt keskustelu siitä, saako äänestäjä ottaa valokuvan vaalilipukkeeseen kirjoittamastaan numerosta ja jakaa sitä sosiaalisessa mediassa.

Koska ihmiset jakavat somessa itselleen merkityksellisiä asioita, äänestäminen on selvästi monille sellainen. Se on hieno juttu.

Tosin mainittakoon, että ­äänestyslipukekuvia ei pitäisi jakaa sosiaalisessa mediassa. Tai ei sitä laki kiellä, mutta kuvien jakaminen on vaalietiketin vastaista. Näin selittää oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Demokraattisten vaalien keskeinen periaate on vaalisalaisuus. Sen avulla turvataan sitä, että kukaan ulkopuolinen ei voi ostaa tai painostaa ihmisiä äänestämään tietyllä tavalla.

Demokratia. Kansanvalta. Ne ovat suuria sanoja. Vaaleissa onkin kyse kansakunnan pyhimmistä periaatteista.

Suomen perustuslaissa todetaan, että valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Äänestyskopissa äänestäjä pääsee käyttämään ylintä valtiovaltaa. Ei siis ihme, että äänestyskopissa tulee juhlava olo. Siellä tuntee olevansa osa jotain suurempaa kokonaisuutta – ja sen kokonaisuuden arvo on sitä suurempi, mitä useampi ihminen käy äänestämässä.

Kun Punainen viiva -romaanin Topi ja Riika Romppanen poistuivat äänestyspaikalta, vaalilautakunnan puheenjohtaja pohti, että kyseessä oli Suomen kansan suuri uudestisyntymisen päivä.

Puheenjohtaja tunsi itsensä ”yhdeksi uudenajan historian tärkeimmistä henkilöistä”.

Mutta itse asiassa näitä uudenajan historian tärkeimpiä henkilöitä on paljon muitakin. Heitä ovat romaanissa Topi ja Riika Romppanen. Heitä ovat tänään vaalipäivänä kaikki äänioikeutetut.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Redin johtajaksi houkuteltiin pitkä­tukkainen farkku­kauppias Lahdesta, ja yhtäkkiä kauppa­keskuksen tarinaan on ilmestynyt pelastus­kertomuksen piirteitä

    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Kroppani ulko­näkö ei voisi vähempää kiinnostaa, sanoo entinen missi Lotta Näkyvä, joka virittää kehoaan äärimmilleen – Tavoitteena on suoritus, johon on pystynyt vasta muutama nainen maailmassa

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    5. 5

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    6. 6

      Kansallismuseon kokoelmissa on valtava määrä aarteita maailmalta, joiden kohtalona on odottaa varastossa esille pääsyä

      Tilaajille
    7. 7

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    8. 8

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    9. 9

      Leuanveto on monelle naiselle mahdottoman tuntuinen haaste – toimittaja harjoitteli täsmä­ohjeilla kuukauden, näin kävi

      Tilaajille
    10. 10

      Testaa, läpäiseekö keittiösi terveys­tarkastuksen – Toimittaja kutsui tarkastajan kotiinsa ja alkoi epäillä, oliko syöttänyt vierailleen lantaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    3. 3

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    4. 4

      Sri Lankan iskuista pidätetty 13, räjähdysten sarjassa yli 200 kuollutta – tämä iskuista tiedetään

    5. 5

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    6. 6

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Leuanveto on monelle naiselle mahdottoman tuntuinen haaste – toimittaja harjoitteli täsmä­ohjeilla kuukauden, näin kävi

      Tilaajille
    9. 9

      Vesku Loirin elämä täyttää koko ensi syksyn – Olli Lindholmin kuolema ei ollut vielä mitään

    10. 10

      Parikymppinen kaahari ajoi yli 250:tä kilometriä tunnissa satasen alueella Vantaalla – ”Eihän mikä tahansa auto kulje noin kovaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää