Junkkari    |   Kommentti

Omituinen vaali-ilta kertoo siitä, että vanhat lainalaisuudet eivät enää päde ja olemme siirtyneet uuteen epävarmuuden aikaan

Sunnuntain vaalien keskeisin viesti oli se, että perinteinen puoluekenttä on kovassa muutoksessa ja murroksessa. Ideologinen jana ei enää kulje entiseen tapaan oikeisto- ja vasemmistopuolueiden välillä, vaan jakajia on paljon enemmän. Myös puolueiden sisällä, kirjoittaa Marko Junkkari.

Olipa outo ilta. Tämä oli päällimmäinen ajatus mielessäni, kun Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteinen vaalilähetys loppui Pikkuparlementissa noin kello 22.30 sunnuntai-iltana.

Juonsin lähetystä yhdessä Ilta-Sanomien kollegan Timo Haapalan kanssa – ja mikäpä siinä on vetäessä, sillä olen Haapalan kanssa juontanut aika monta vaalilähetystä vuosien varrella. Haapalalta ei juttu lopu.

Tuttuun tapaan olimme printtailleet lähetykseen taustatietoja aiempien vaalien tuloksista, viimeisimmistä kannatuskyselyistä, äänestysprosentin kehityksestä ja siitä, miten puolueiden äänimäärät eroavat ennakkoäänien ja varsinaisen äänestyspäivän suhteen.


Niiden pohjalta meillä oli tarkoitus analysoida tilannetta.

Taustapapereista ei tällä kertaa kuitenkaan ollut oikein mitään iloa. Aika pian selvisi, että aiemmat vaalit eivät antaneet juuri minkäänlaista osviittaa siitä, miten ääntenlasku tällä kertaa etenisi.

Se oli outoa – sillä politiikka on laji, jossa samat asiat ja lainalaisuudet tuppaavat toistumaan kerta toisensa jälkeen. Mutta ei näissä vaaleissa.

Yleensä vaali-illan dramaturgia etenee niin, että puheenjohtajat saapuvat yhteisiin valvojaisiin siinä vaiheessa kun ennakkoäänet on julkistettu. Niistä pystyy jo aika pitkälle arvioimaan, mikä on lopullinen vaalitulos. Silti puheenjohtajat ovat siinä vaiheessa korostetun varovaisia ja käyvät toistelemassa eri haastatteluissa, että laskenta on vielä kesken ja katsotaan miten tässä käy.

Yleensä vaalilähetyksen dramaturgiassa on kuitenkin suhteellisen nopeasti päästy siirtymään seuraavaan vaiheeseen, jossa puheenjohtajat iloitsevat tai surevat vaalitulosta ja lausuvat jotain muutakin kun ympäripyöreyksiä.

Kaikki puheenjohtajat keksivät jonkun tavan, jolla oman tuloksen voi tulkita vaalivoitoksi – ja jos ei muu auta, niin sitä voi luonnehtia vähintäänkin torjuntavoitoksi.

Usein ilta on huipentunut noin kello 22 siihen, että muut puoluejohtajat onnittelevat suurimman puolueen puheenjohtajaa.

Sunnuntaina tämä draaman huipentuma jäi näkemättä.

Syynä oli se, että puheenjohtajien poistuessa 22.15 takaisin omiin vaalivalvojaisiinsa tulos oli voittajan osalta vielä täysin auki. Sdp oli laskennan siinä vaiheessa ykkönen, mutta ero perussuomalaisiin kaventui koko ajan. Perussuomalaiset onnistuivat saamaan varsinaisena äänestyspäivänä todellisen äänivyöryn.

Päätin vaalilähetyksen päätyttyä piipahtaa Sdp:n vaalivalvojaisissa Virgin Oilissa.

Kun astuin ravintolaan sisään, niin vastaan iski tärykalvoja riipivä karjunta ja riemu.

Pian selvisi, että syynä eivät olleet eduskuntavaalit ja Sdp:n vaalivoitto – vaan se, että Suomi oli tehnyt maalin naisten jääkiekon MM-finaalissa. Hetkeä myöhemmin selvisi, että Suomen maali hylätään.

Samanlainen antikliimaksi oli myös Sdp:n vaalivoitto.

Vihdoin noin kello 23.30 puheenjohtaja Antti Rinne kapusi valvojaisten lavalle ja julisti Sdp:n ”todennäköisesti” olevan suurin puolue. Demarit huusivat ja taputtivat Rinteelle – mutta tunnelmaa ei missään nimessä kovin riehakkaaksi voinut luonnehtia.

Kaikesta näki, että Sdp:n vaalitulos oli odotuksiin nähden valtava pettymys.

Vaalivoitto joo, mutta demarit olivat odottaneet paljon enemmän. He olivat odottaneet historiallista käännettä, veretseisauttavaa vaalivoittoa.

Sitä puolueessa onkin odotettu. Moni nuorempi demari – sellaisiakin siis on – ei ole koko poliittisen uransa aikana kokenut yhtäkään vaalivoittoa.

Viimeksi Sdp oli eduskuntavaaleissa Suomen suurin puolue vuoden 1999 vaaleissa.

Siis 20 vuotta sitten.

Nyt kahden vuosikymmenen taaperruksen jälkeen puolue oli jälleen suurin puolue, mutta euforian sijasta päällimmäinen tunnetila vaalivalvojaisissa tuntui olevan alakulo.

Ja tottahan se on: Sdp hyytyi pahasti vaalien loppusuoralla.

Sdp paistatteli yli vuoden kannatuskyselyiden kärjessä, mutta maaliin se pääsi vain niukin naukin ykkösenä.

Ja pitää muistaa, että Sdp:llä oli periaatteessa kaikki valtit käsissään. Suomea on neljä vuotta hallinnut hyvin epäsuosittu porvarihallitus, jonka tekemät päätökset – kuten aktiivimalli ja lomarahojen leikkaukset – ovat suututtaneet ihmisiä.

Vaalivoitto oli suorastaan pedattu heille.

Perinteisten politiikan nyrkkisääntöjen mukaan Sdp:n olisi pitänyt näistä asetelmista pystyä saamaan valtava vaalivoitto – vanhassa maailmassa sen kannatus olisi ollut lähempänä 30 prosenttia kuin kahtakymmentä.

Juttelin Sdp:n valvojaisissa erään uskollisen puolueen soturin kanssa, joka urheasti väitti, että sunnuntain vaalitulos on demareille vain välivaihe ja uuden ajan alku. Hän kehui Sdp:n vahvaa ohjelmatyötä ja sitä, miten hyvin puolue on saanut omansa miettimään uudenlaisia tulevaisuuslinjauksia.

Puolue on tavannut vaalikampanjassa puolisen miljoonaa suomalaista, politrukki kehui ja vakuutti, että seuraavissa vaaleissa Sdp sitten ottaa sen jättimäisen vaalivoiton.

Politrukista kuuli, että hän ei oikein itsekään uskonut sanomaansa.

Työväenpuolueet ovat kokeneet viime aikoina kovia kaikkialla Euroopassa. Sunnuntain vaalitulosta ei hyvällä tahdollakaan voi pitää suurena käänteenä tässä isossa trendissä.

Sdp:n sunnuntainen vaalivoitto taisi olla ennen kaikkea täydellisten olosuhteiden tuoma poikkeama laajemmassa laskutrendissä. Sdp:llä on edelleen ihan samanlainen eksistentiaalinen kriisi kuin muillakin Euroopan demaripuolueilla.

Eikä se murros koske vain Sdp:tä.

Sunnuntain vaalien keskeisin viesti olikin se, että perinteinen puoluekenttä on kovassa muutoksessa ja murroksessa. Ideologinen jana ei enää kulje entiseen tapaan oikeisto- ja vasemmistopuolueiden välillä, vaan jakajia on paljon enemmän. Myös puolueiden sisällä.

Eräs syy Sdp:n hyytymiseen vaalikampanjan loppusuoralla saattoikin olla se, että puolue ei itsekään oikein tunnu tietävän, mikä se on. Onko se arvoliberaali vai ei? Miten se suhtautuu maahanmuuttoon? Miten se suhtautuu ilmastonmuutoksen?

Tai ehkäpä puolue tiesi, mutta se ei onnistunut selittämään sitä äänestäjille.

Sunnuntain vaalitulos tarkoittaa sitä, että Suomessa on tiedossa erittäin vaikeat hallitusneuvottelut. Tällaista vaalitulosta ei ole ennen Suomen historiassa nähty.

Suomessa ei ole enää yhtään suurta puoluetta. Sen sijaan meillä on kolme tasavahvaa keskisuurta puoluetta – tai itse asiassa viisi keskisuurta puoluetta, joiden kannatus on kuuden prosenttiyksikön sisällä.

Tämänkaltaisista lähtökohdista ei ole koskaan ennen yritetty kasata hallitusta. Eikä tämän hankalan tilanteen ratkaisemiseksi oikein löydy apua niistä takavuosienkaan politiikan pelikirjoista.

Näyttää siltä, että olemme siirtyneet uudenlaiseen poliittiseen aikaan. Sitä voisi kutsua epävarmuuden ajaksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Parikymppinen kaahari ajoi yli 250:tä kilometriä tunnissa satasen alueella Vantaalla – ”Eihän mikä tahansa auto kulje noin kovaa”

    4. 4

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    5. 5

      Poliisi ottanut seitsemän ihmistä kiinni epäiltynä Sri Lankan iskuista, kahdeksan räjähdyksen sarjassa jo yli 200 kuollutta – tämä iskuista tiedetään

    6. 6

      HS-analyysi: Vatsaa vihlovat dokumentit Josefin Nilssonista ja Michael Jacksonista osoittavat, miten helposti asioista vaietaan

    7. 7

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    8. 8

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    9. 9

      Miehen junan eteen Pasilassa työntänyt vangittu

    10. 10

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    3. 3

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    4. 4

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    5. 5

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    6. 6

      Poliisi ottanut seitsemän ihmistä kiinni epäiltynä Sri Lankan iskuista, kahdeksan räjähdyksen sarjassa jo yli 200 kuollutta – tämä iskuista tiedetään

    7. 7

      ”Hävettävän suuri” BMW vie suomalaisen kirurgin tallinnalaiselle klinikalle: sote ja verot ajavat suomalaisia lääkäreitä muualle töihin

    8. 8

      Vesku Loirin elämä täyttää koko ensi syksyn – Olli Lindholmin kuolema ei ollut vielä mitään

    9. 9

      Saaristoon, Mathildedaliin vai Kristiinan­kaupunkiin? Katso kymmenen vinkkiä, mihin kannattaa matkustaa Suomessa

    10. 10

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    10. 10

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää