Junkkari

Kommentti: Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on lakia valvova viranomainen, mutta tulkitseeko hän itse pykäliä lainvastaisesti?

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion kuuleminen eduskunnan työelämä ja tasa-arvovaliokunnassa herätti kansanedustajissa suurta hämmennystä.

Oliko ensin muna vai kana?

Se on kysymys, jota pohtiessa ajautuu pian hatariin eksistentiaalisiin sfääreihin. Siksi onkin mukavaa, että on myös selkeitä kysymyksiä, joissa marssijärjestys on selvä.

Esimerkiksi se, että eduskunta säätää ensin lait, jonka jälkeen viranomaiset toimivat niiden pohjalta. Perustuslain toisessa pykälässäkin sanotaan niin: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Siksi viime talven härdelli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa oli niin omituinen.

”En muista vastaavaa yksittäistä tapahtumaa”, sanoo Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.

Viime talvena valiokunnassa käsiteltiin Juha Sipilän (kesk) hallituksen lakiesitystä, jonka tarkoitus oli muuttaa lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Hallituksen lakiesitys löytyy täältä.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta teki esityksestä mietinnön, jonka valmistelussa se kuuli kuutta asiantuntijaa. Yksi näistä oli tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Aarnio on hoitanut tietosuojavaltuutetun virkaa vuodesta 1997 lähtien.

Tietosuojavaltuutettu on kansallinen valvontaviranomainen, joka valvoo tietosuojalainsäädännön noudattamista. Hänen keskeinen tehtävänsä on valvoa henkilötietojen käsittelyä koskevien lakien noudattamista. Laki työelämän yksityisyyden suojasta on siis aivan Aarnion toimenkuvan ytimessä.

Valiokunnan kuulemisessa Reijo Aarnio esitti, että hallituksen lakiesityksen neljännen pykälän ensimmäisen momentin kolmannen virkkeen sanamuoto pitäisi muuttaa.

Ei siinä mitään. Valiokunnassahan lakitekstiä rukataan.

Aarnion perustelut muutokselle olivat kuitenkin hyvin poikkeukselliset.

Valiokunnan mietinnön yleisperusteluissa todetaan, että tietosuojavaltuutettu ”ehdottaa säännöstä muutettavaksi siten, että se sanamuodoltaan vastaisi tietosuojavaltuutetun pykälää koskevaa vakiintunutta tulkintakäytäntöä sekä voimassa olevan työelämän tietosuojalain lainvalmisteluaineistossa esitettyjä useita poikkeuksia”.

Suomeksi sanoen Aarnio halusi lakiesitystä muutettavan siten, että se vastaisi hänen aiemmin tekemäänsä tulkintaa työelämän tietosuojalaista.

Tämä on todella outoa – etenkin kun muistetaan se selkeä lainsäädännöllinen muna vai kana -asetelma, jossa järjestyksen piti olla täysin selvä. Eduskunta säätää lait ja virkamiehet tekevät tulkintansa sitten näiden voimassa olevien lakien perusteella. Aarnio kiepsauttikin tämän toisinpäin. Lakia pitäisi muuttaa, jotta se vastaisi hänen aiempaa tulkintaansa.

Eikä siinä kaikki.

Vahvasti näyttää siltä, että Aarnion aiemmasta laista tekemä tulkinta ei itse asiassa välttämättä vastaa silloisen lain kyseisen pykälän kirjainta.

Aarnion tulkinnan mukaan työnantajalla oli jopa laajemmat oikeudet kerätä työntekijöistä tietoja ilman heidän suostumustaan kuin mitä laissa tarkkaan ottaen sanotaan.

Aarnion ”vakiintunut tulkintakäytäntö” on siis saattanut olla jopa lainvastainen. Ja nyt hän valiokunnan kuulemisessa halusi muuttaa lain paremmin vastaamaan tätä pitkäaikaista virheellistä tulkintaansa.

”Se oli todella kiusallista”, eräs valiokunnan kansanedustaja sanoo.

Hän ei esiinny tässä nimellään, sillä valiokuntien työskentely ei ole julkista. Useampikin valiokunnan jäsen kuitenkin vahvistaa valiokuntakäsittelyssä syntyneen härdellin. Sitä paitsi tapahtumien kulku kuvataan suhteellisen selkeästi myös valiokunnan muistiossa.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kertoo melkein pudonneensa tuoliltaan lukiessaan valiokunnan mietintöä. Hän pitää tapahtumaa todella poikkeuksellisena. ”Yleensä valvova viranomainen pyrkii olemaan lain tavoitteiden toteutumisen osalta pikemminkin tiukka kuin löysä – etenkin jos on kyse perusarvoista kuten tasa-arvo ja yksityisyys”, Koskinen sanoo.

Mistä oikein on kyse?

Sen ymmärtämiseksi pitää kerrata koko pitkä tapahtumaketju alusta lähtien. Pahoittelut, että nyt seuraa paljon juridista pykälänviilausta.

Paavo Lipposen (sd) hallitus antoi vuonna 2000 lakiesityksen eduskunnalle yksityisyyden suojasta työelämässä.

Lakiesityksen neljännessä pykälässä sanottiin näin:

Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään ja tiedot eivät ole tarpeellisia työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen.

Muualta kuin työntekijäitä itseltään kerätystä henkilötiedosta työnantajan on annettava tieto työntekijälle, ennen kuin tietoa käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa. Työnantajan tiedonantovelvollisuudesta ja työntekijän oikeudesta tarkastaa itseään koskevia henkilötietoja on lisäksi voimassa, mitä siitä muualla laissa säädetään.

Silloinkin lakiesitys lähetettiin mietintöä varten työ- ja tasa-arvoasiain valiokuntaan, joka tekikin isoja muutoksia neljänteen pykälään. Siitä poistettiin yksi lause ja lisättiin useampikin.

Tässä alla näkyvät muutokset. Suluissa boldattuna näkyy poistettu lause. Lisätyt lauseet hallituksen esitykseen on merkitty kursiivilla.

”Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään (ja tiedot eivät ole tarpeellisia työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi), työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai kun työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle etukäteen tätä koskevien tietojen hankkimisesta luotettavuuden selvittämistä varten. Jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista, ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa. Työnantajan tiedonantovelvollisuudesta ja työntekijän oikeudesta tarkastaa itseään koskevia henkilötietoja on lisäksi voimassa, mitä siitä muualla laissa säädetään.”

Eduskunta hyväksyi lain neljännen pykälän tässä valiokunnan rukkaamassa muodossa. Laki tuli voimaan vuonna 2001. Lakia työelämän yksityisyyden suojasta muutettiin vuonna 2004, mutta silloin ei koskettu tähän pykälään.

Valiokunnan vuonna 2001 tekemät muutokset ovat merkittäviä.

Neljännen pykälän ensimmäinen lause on yksiselitteinen:

Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen.

Kirjauksen mukaan työnantajan pitää siis kysyä työntekijältä suostumus, jos työntekijää koskevia tietoja kerätään muualta kuin työntekijältä itseltään.

Selkeään linjaukseen on kuitenkin pari poikkeusta, sillä on paljon työtehtäviä, joissa työnantajan pitää pystyä varmistamaan työntekijän taustat. Nämä valiokunta määritteli erikseen. Pykälään kirjattiinkin erikseen ”laissa säädetyt tehtävät”. Lisäksi mainittiin henkilöluottotietojen ja rikosrekisteritietojen kerääminen työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi.

Vuonna 2006 tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio antoi lausunnon, jossa hän arvioi sitä, onko työnantajalla oikeus käyttää työsuhdetta käsittelevässä tilanteesta googlaamalla löytämiään terveystietoja työntekijästä kysymättä lupaa työntekijältä. (Ei ole).

Aarnion lausunto löytyy täältä. Hän toimitti samaisen lausunnon myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle viime talvena esimerkkinä laintulkinnastaan. Lausunnossaan hän toteaa muun muassa näin:

Lain perusteluissa (HE 75/2000) todetaan lisäksi, että mikäli työntekijä tai työnhakija ei tietojen keräämisen suostumustaan anna tai sitä on asian laatu huomioon ottaen mahdotonta pyytää häneltä, on työnantajalla oikeus hankkia tietoja suostumuksettakin kahdella edellytyksellä. Ensinnäkin tietoja voidaan hankkia vain silloin, kuin ne ovat lain 3 §:n tarpeellisuusvaatimuksen mukaisesti välittömästi tarpeellisia työsuhteen kannalta. Toiseksi henkilötietojen hankintaan on oltava selvä peruste, joka liittyy työntekijän tai työnhakijan luotettavuuden selvittämiseen.

Aarnion lausunnon mukaan on siis enemmänkin tilanteita ja poikkeuksia tietojen hankkimiseen ilman työntekijän suostumusta kuin mitä laissa määritellään. Näkemyksensä pohjaksi Aarnio esitti hallituksen vuonna 2000 antaman lakiesityksen perustelut.

Tämän saman argumentin hallituksen vuoden 2000 lakiesityksen perusteluista Aarnio esitti tänä talvena työelämä ja tasa-arvovaliokunnalle toimittamassaan lausunnossa.

Tietosuojavaltuutetun lausuntoa tuli valiokuntaan esittelemään eräs viraston virkamies. Läsnäolijat kertovat virkamiehen olleen silminnähden kiusaantunut. Syynä oli ilmeisesti se, että hän esitteli esimiehensä näkemystä valiokunnalle eikä halunnut lähteä sitä kritisoimaan. Lopulta virkamies esitti toiveen, että valiokunta kutsuisi mieluummin itsensä Aarnion kuultavaksi.

Näin tehtiinkin.

Aarnion mukaan lain neljännen pykälän ensimmäisen momentin kolmannen virkkeen sanamuoto ”ei vastaa tosiasiallisia työelämän henkilötietojen käsittelyä koskevia tilanteita”.

Aarnio ehdotti säännöstä muutettavaksi siten, että se sanamuodoltaan vastaisi tietosuojavaltuutetun pykälää koskevaa vakiintunutta tulkintakäytäntöä sekä voimassa olevan työelämän tietosuojalain lainvalmisteluaineistossa esitettyjä useita poikkeuksia. Aarnion mukaan vuoden 2000 lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on ”esitetty useita tilanteita ja poikkeuksia sanamuodosta, jolloin tietoja voidaan hankkia ilman työntekijän suostumusta muualta”.

Näin ollen tietosuojavaltuutettu ehdotti, että ”oikeustilan selventämiseksi” neljättä pykälää tarkennettaisiin vastaamaan vakiintunutta tulkintakäytäntöä (eli siis Aarnion tulkintaa) seuraavasti: Ellei laissa toisin säädettäisi, työntekijän suostumus ei olisi tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa henkilötietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai kun työnantajalla on erityinen syy työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien vuoksi selvittää työntekijän luotettavuutta.

Valiokunta hämmentyi. Lakia tulkittaessa on tietysti suuri merkitys lain perusteluilla. Niiden avulla voidaan arvioida, mitä lainsäätäjät ovat lailla itse asiassa aikoinaan pyrkineet säätämään.

Mutta.

Tässä tapauksessa Aarnio viittaa Lipposen hallituksen esityksen perusteluihin, joilla perustellaan hallituksen alkuperäistä vuoden 2000 lakiesitystä. Kyseisen lakiesityksen esitys neljännen pykälän sanamuodosta muuttui kuitenkin merkittävästi työ- ja tasa-arvoasiain valiokunnan käsittelyssä vuonna 2001.

Voimaan tullut laki oli siis aivan eri muodossa kuin mitä hallituksen alkuperäinen esitys oli ollut. Aarnio kuitenkin tulkitsee lakia aivan kuin se ei olisi eduskuntakäsittelyssä muuttunut lainkaan.

Emeritusprofessori Koskinen toteaa, että lakia tulee aina tulkita sen lopullisen sanamuodon mukaisesti. Jos lopullinen sanamuoto on syntynyt vasta valiokunnassa, silloin perustelut löytyvät tältä osin valiokunnan mietinnöstä. Jos lopullinen sanamuoto syntyy vasta eduskunnan suuressa salissa, silloin perustelut tulee etsiä eduskuntakeskustelusta.

Valiokunta ei suostunut Aarnion ehdotukseen.

Mietinnössään valiokunta antaa juridisiin kiekuroihin kiedotun täystyrmäyksen Aarniolle.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että ottaen huomioon laintulkinnan perusperiaatteet ja sen, että 4 § muuttui eduskuntakäsittelyssä vuonna 2001 siten, että tiedonsaantioikeuksia ilman työntekijän suostumusta rajoitettiin hallituksen esityksessä ehdotetusta, tulkinnassa tulee hallituksen esityksen 4 §:n yksityiskohtaisten perustelujen sijasta ensisijaisesti käyttää oikeuslähteenä eduskuntakäsittelyssä syntyneitä lainvalmisteluaineistoja (HaVL 1/2001 vp ja TyVM 3/2001 vp).

Valiokunta myös ohjeisti Aarniota laintulkinnan perusasioissa.

Valiokunta tähdentää, että lainvalmisteluaineistolla ja siitä ilmenevällä lainsäätäjän tarkoituksella on tulkinnassa sitä suurempi merkitys, mitä uudemmasta lainsäädännöstä on kysymys. Vielä valiokunta huomauttaa, että hallituksen esitykseen sisältyvän säännöksen perustelujen käyttäminen tulkinnassa edellyttää, että tulkittava säännös ei ole vastaavilta osin muuttunut lakia eduskunnassa säädettäessä.

Eduskunta hyväksyi lain yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain muuttamisesta 15. maaliskuuta 2019. Sen neljäs pykälä hyväksyttiin täsmälleen valiokunnan esittämässä muodossa. Nykyisessä laissa sanotaan näin:

Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai jos tietojen keräämisestä tai saamisesta laissa erikseen nimenomaisesti säädetään.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan hänen vierailussaan eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ei ollut mitään ihmeellistä. Aarnion mukaan hän selosti tilaisuudessa kansanedustajille EU:n tietosuoja-asetuksen vaikutuksia.

”Eurooppalaisessa kontekstissa on katsottu yhä voimakkaammin, että työelämässä ei voisi käyttää suostumusta ollenkaan koska siinä on työnantajan ja työntekijän välillä alisteinen suhde eikä se täytä vapaaehtoisen suostumuksen periaatetta”, Aarnio sanoo.

Esitit myös muutoksia lakitekstiin?

”Minulla oli myös power pointit.”

Onko poikkeuksellista, että asiantuntija esittää valiokunnan kokouksessa muutoksia lakitekstiin?

”En osaa kaikkien asiantuntijoiden osalta sanoa sitä. Mutta en minä osaa pitää sitä vieraanakaan.”

Perustelit tätä muutosesitystäsi viittaamalla Paavo Lipposen hallituksen vuonna 2000 antamaan lakiesitykseen ja sen esityksen perusteisiin ja hait sieltä selkänojaa siihen, että työnantajalla olisi muitakin keinoja hakea työntekijän tietoja ilman suostumusta. Se hallituksen esitys kuitenkin muuttui merkittävästi vuonna 2001 valiokunnassa. Miten voit käyttää hallituksen perusteluita tulkintasi taustalla, kun laki kuitenkin muuttui?

”En minä niitä käyttänytkään.”

Niin kuitenkin valiokunnan mietinnössä kerrotaan.

”Se on kokonaisuus, jota pitää tarkastella kokonaisuutena nyt, kun eletään tietosuoja-asetuksen aikakaudella. Se idea on se, että edes suostumuksella ei saa kerätä tarpeettomia tietoja. Mutta on tilanteita, joissa oikeutettu intressi oikeuttaa keräämään ilman suostumusta tietoa. Suostumus on kuitenkin vähän ongelmallinen sen takia, että suostumus ei työelämän kontekstissa täytä sitä vapaaehtoisuudelle asetettua vaatimusta.”

Joo, mutta siis. Olit toimittanut valiokunnalle muun muassa lausuntosi vuodelta 2006. Siis sen, jossa joku henkilö kysyy sitä, saako työnantaja googlata terveystietoja. Siinä lausunnossakin viittasit siihen hallituksen esitykseen vuodelta 2000. Se on erikoista. Miten päteviä mielestäsi hallituksen esityksen perustelut ovat tulkinnassa, jos varsinaisen lain teksti on jotain ihan muuta kuin mihin perustelut viittaavat?

”Vähän irrotat nyt asioita sieltä. Esimerkiksi tämä googlaus. Neljännen pykälän edellytys on se, että tiedot on hankittava työnhakijalta itseltään ja vain tietyin edellytyksin jostain muualta, jolloin ei välttämättä edellytä suostumusta. Sen pykälän tarkoitus on se, että päätöksentekijällä on oikeita tietoja käytössään. Ei ole olemassa googlauskieltoa tai mitään muuta sellaista. On vain velvoite huolehtia siitä, että ne tiedot ovat tarpeellisia, virheettömiä ja relevantteja.”

Miten hallituksen esitystä voi käyttää perusteena, jos laki on merkittävästi muuttunut eduskunnassa?

”Me sovelletaan tietysti lakia ja lainsäädäntöä joka tilanteeseen liittyy.”

Anteeksi, että jankkaan. Mutta miten voit käyttää tulkinnassasi hallituksen esityksen perusteita, jos se hallituksen pykälä ei ole toteutunut siinä muodossaan?

”Joskus varmaan niin, että se miten asiat ymmärretään on vähän poikkeuksellinen ja käsitykset vähän poikkeaa toisistaan. Ja jos me esitetään jotain selvennystä, se on varmaan ihan hyvä. Eduskunta päättää minkälaiset lait meillä on ja niitä lakeja me lainvalvonnassa sovelletaan. Siitä on kysymys.”

Totta kai virkamiehet toimivat lain mukaan, niinhän perustuslakikin edellyttää. Mutta virkamiehet joutuvat tulkitsemaan lakia. Mutta voiko lakia tulkita seikoilla, jotka eivät päde kyseiseen lakiin?

”Tulkintaperusteita on varmaan monia. Me koetetaan ottaa kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon.”

Tulkinta, jonka olet tehnyt tehnyt moneen otteeseen työelämän yksityisyyden suojaa koskevan lain neljännestä pykälästä. Onko se lainvastainen?

”Minun tietääkseni ei ole.”

Tästä on professoreilla myös muita näkemyksiä...

”Professoreilla on kantansa ja minulla on oma kantani. Eduskunta päättää laeista ja niitä noudetaan. EU-lainsäädäntö tuo tähän omat puitteensa.”

Et siis itse havainnut mitään poikkeavaa siinä valiokunnan kokouksessa, jossa olit asiantuntijana?

”En. Yritin tehdä selväksi sen pointin, että tarkkarajainen lainsäädäntö on parempi kuin pelata sellaisella instrumentilla, joka on asetettu kyseenalaiseksi koko EU:n alueella.”

Olitko pettynyt, kun ehdotuksesi lakipykälän muuttamiseksi ei mennyt läpi?

”Ollaan eletty sellaista korkeapainetta viimeiset kolme vuotta, että en ole pettynyt. Asiat elävät koko ajan. Katsotaan nyt mitä sitten, kun tietosuojaneuvosto linjaa näitä asioita.”

Esittäisin vielä filosofinen kysymyksen. Olet lainvalvoja, jonka toiminnan lähtökohta on yksilönsuoja. Tulkintojesi perusteella näyttää siltä, että olet kuitenkin valmis antamaan enemmän valtuuksia työnantajalle kuin mitä laki sallii. Kenen puolella olet: yritysten vai ihmisten?

”Lainvalvoja on riippumaton ja itsenäinen ja ottaa kaikki asiat huomioon. Muistaakseni henkilötietolakia koskevassa hallituksen esityksessä todettiin, että tietosuojavaltuutetun tulee ottaa myös rekisterinpitäjän näkemys huomioon. Näen, että minä ja meidän toimisto on täysin itsenäinen, tasapuolinen ja riippumaton.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Selvitysmies tuhoaisi Juha Sipilän luomuksen: valtio saisi kahden miljardin euron varat takaisin

    2. 2

      Boris Johnsonille täydellinen nöyryytys Luxemburgissa: jätti tiedotustilaisuuden väliin ilmeisesti siksi, ettei olisi buuaukselta saanut ääntään kuuluviin

    3. 3

      Poliisi julkaisi kuvan: Miehet murtautuivat asuntoon ja kävivät omistajan päälle keskellä päivää Sipoossa

    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    6. 6

      Avaruudesta löytyi pääkaupunkiseudun kokoinen kuollut tähti, joka painaa niin paljon, etteivät sen atomit pysy kasassa

    7. 7

      Ratikkakuski Dane Jozsefin oivallus johti upeaan hääkuvaan: ”Tuli aivan positiivinen fiilis, että nyt tein oikein”

    8. 8

      Mol.fi-työpaikkasivusto jäi ajastaan jälkeen, lähiaikoina avattavan uuden palvelun luvataan mullistavan suomalaisen työelämän

    9. 9

      Hallituksessa on viriämässä kova poliittinen taisto Kelan johtajasta

    10. 10

      Lankku on teho­liike, mutta nämä 5 muunnelmaa ovat vielä tehokkaampia

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    3. 3

      Poliisi julkaisi kuvan: Miehet murtautuivat asuntoon ja kävivät omistajan päälle keskellä päivää Sipoossa

    4. 4

      Ratikkakuski Dane Jozsefin oivallus johti upeaan hääkuvaan: ”Tuli aivan positiivinen fiilis, että nyt tein oikein”

    5. 5

      Lankku on teho­liike, mutta nämä 5 muunnelmaa ovat vielä tehokkaampia

      Tilaajille
    6. 6

      Nämä kuvat osoittavat, että iskut Saudi-Arabian öljy­laitoksiin tehtiin Iranin tai Irakin suunnasta, sanoo Yhdysvallat – Mutta kuvista ilmenee myös risti­riitaisuus

    7. 7

      Näin kodin viikko­siivous sujuu kahdeksan sijaan 1,5 tunnissa – Kansalais­opistojen opettajat kertovat, miten arkea voi helpottaa

    8. 8

      Alkavalla viikolla on luvassa yöpakkasia, mustaa jäätä ja jopa lumikuuroja

    9. 9

      Kasperi Saari, 67, harrastaa hotellien omistamista, ja pian hän avaa Helsinkiin maailman suurimman ketjun huippu­hotellin

      Tilaajille
    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    5. 5

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää