Junkkari    |   Kommentti

Pääministeri Antti Rinne kertoi tiistaina vitsin, joka kuvaa karusti hänen hallituksensa linjaa

Kaikki hankalat päätökset, jotka voisi periaatteessa tehdä tänään, kannattaa mieluummin lykätä huomiseen. Tai tässä tapauksessa vuoden 2020 budjettiriiheen, kirjoittaa Marko Junkkari.

Pääministeri Antti Rinne (sd) kertoi tiistai-iltana vitsin.

”Enemmän aikaa meni kopioiden ottamiseen kuin päätösten tekemiseen”, Antti Rinne sanoi budjettiriihen tiedotustilaisuuden aluksi. Hän kertoi sanoneensa näin ”leikillisesti” jo aiemmin omilleen, mutta nyt hän päätti toistaa tämän humoristisen kommentin myös tiedotustilaisuudessa.

Miksi ihmeessä?

Budjettiriihelle oli varattu aikaa kaksi päivää, mutta hallitus sai homman pakettiin jo päivässä. Siitä pystyi hitaampikin päättelemään, että neuvottelut ensi vuoden talousarvioesityksestä olivat menneet jouhevasti. Ei olisi siis tarvinnut välttämättä korostaa, että kopiokoneella meni enemmän aikaa kuin valtion rahoista päättämiseen. Sen näki muutenkin.

Silti Rinne päätti erikseen alleviivata riihen päätöksenteon nopeutta.

Lue myös: Verotus kiristyy, bensa kallistuu: HS:n laskurit kertovat, miten budjetti vaikuttaa kukkaroosi

 

Piru asuu yksityiskohdissa.

Tiettävästi Antti Rinne on jo useamman viikon ajan vihjaillut eri tahoille, että budjettiriihessä on tiedossa yllätys. Koska varsinaisessa budjettiesityksessä ei yllätyksiä juuri ollut – kaikki meni aika tarkkaan hallitusohjelman mukaan – voi päätellä, että Rinteen lupailema yllätys oli tämä nopea aikataulu.

Budjettiriihi on kevään kehysriihen ohella hallituksen keskeisin päätöksenteon paikka. Siellä päätetään asioista, jotka vaikuttavat jokaisen suomalaisen elämään. Sen lisäksi riihet ovat aina olleet myös poliittista teatteria.

Budjettiriihi on erityisen otollinen paikka hallituksen profiloitumiselle, sillä prosessin aikataulutus mahdollistaa poliittisen spinnauksen. Riihen jälkeen julkaistaan tiedote, jossa hallitus listaa keskeisimmät päätöksensä. Ja kuten arvata saattaa, tiedotteessa korostuvat kivat ja kansalaisille mieluisat päätökset.

Kokonaisuudessaan budjettiesitys julkaistaan vasta paria viikkoa myöhemmin. Tänä vuonna koko esitys tulee julki maanantaina 7. lokakuuta, jolloin saadaan yksityiskohtainen kuva esityksen sisällöstä. Ja kuten tunnettua: piru asuu yksityiskohdissa.

Lokakuussa tiedot riihen päätösten sisällöstä ja vaikutuksista voivat täsmentyä vielä paljonkin.

Antti Rinne päätti siis yllättää suomalaiset poikkeuksellisen lyhyellä budjettiriihellä. Hänen motiivejaan ei ole vaikea arvata. Rinne halusi viestittää kansalaisille hallituksensa dynaamisuutta, toimintakykyisyyttä ja selkeää visiota Suomen suunnasta.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä viesti oli väärä – mikä nyt sinänsä ei ole yllätys, sillä Orpo johtaa oppositiopuoluetta. Orpo toivoi Twitterissä, että hallitus olisi käyttänyt toisenkin päivän työllisyystoimien pohtimiseen ja päätösten tekemiseen.



Orpon toive on siinä mielessä perusteltu, että aika köykäisiksi hallituksen esittelemät työllisyyskeinot jäivät. Työministeri Timo Harakan (sd) lista työllisyyskeinoista oli toki pitkä, mutta konkretia oli vähäistä ja vaikutusarviot puuttuivat.

Jos hallitus olisi viettänyt Säätytalolla keskiviikonkin, olisi sillä voitu yrittää luoda mielikuvaa, että hallitus väsymättä uurastaa löytääkseen työllisyyskeinoja. Mutta tuskinpa ne keinot olisivat sen kummemmiksi muuttuneet, sillä hallitus on linjansa valinnut.

Linjaa voisi kuvata käsitteellä Carpe Diem. Fraasi on latinaa ja tarkoittaa ”tartu hetkeen”.

Eletään siis tätä päivää eikä surra huomista. Kaikki hankalat päätökset, jotka voisi periaatteessa tehdä tänään, kannattaa mieluummin lykätä huomiseen.

Tai tässä tapauksessa vuoden 2020 budjettiriiheen.

 

Kaikki saivat mitä halusivat.

Budjetin pysyvät menolisäykset kasvattavat valtion menoja noin 1,1 miljardilla eurolla ensi vuonna. Lisää rahaa pantiin muiden muassa koulutukseen, perusturvaan, eläkkeisiin, kehitysapuun, turvallisuuteen, terveydenhoitoon, väyliin, maatalouteen, aluepolitiikkaan ja luonnonsuojeluun.

Etukäteen povattiin, että riihessä tulisi vääntöä esimerkiksi korkeakoulujen perusrahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli esittänyt perusrahoitukseen hallitusohjelman mukaisesti 60 miljoonan euron lisäystä. Valtiovarainministeriö kuitenkin leikkasi omassa esityksessään lisäyksen 15 miljoonaan euroon. Riihessä päätettiin, että perusrahoitusta korotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toivomat 60 miljoonaa euroa jo ensi vuodelle.

Budjettiriihen sujuvuutta selittääkin se, että kaikki saivat mitä halusivat. Viisi hallituspuoluetta pääsi kehumaan, että juuri heidän ajamansa asiat menivät neuvotteluissa läpi.

Rahan jakaminen onkin paljon mukavampaa kuin menojen leikkaaminen.


Hallitus on ilmoittanut, että se aikoo kattaa tekemiään menolisäyksiä isolta osin työllisyysastetta nostamalla. Ajatus on se, että työllisyyden parantuessa julkinen talous vahvistuu kun työttömyyden kustannukset laskevat ja verotulot kasvavat.

Nyt pitäisi enää saada se työllisyysaste nousemaan hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin. Se ei ole helppoa, sillä taloussuhdanne on heikkenemässä. Eikä se välttämättä ole edes mahdollista – ei ainakaan näillä keinoilla joita hallitus on tähän mennessä esitellyt.

Hallituksen työllisyyskeinojen tulisi olla vaikuttavuusarvioineen selvillä ensi vuoden budjettiriiheen mennessä. Jos keinot eivät silloin riitä työllisyystavoitteen saavuttamiseen, menolisäyksiä voidaan joutua perumaan. Näin on moneen kertaan linjattu.

”Hallituksella ei ole sellaista vaihtoehtoa, jossa työllisyystavoite jää toteutumatta, mutta menojen suunnitellut lisäykset toteutuvat”, valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) totesi budjettiriihen tiedotustilaisuudessa.

Jos budjettiriiheä ajattelee teatterina, tuntui Lintilä esiintyvän tiistaina aivan eri näytelmässä kuin muut näyttelijät. Puolueiden puheenjohtajat Antti Rinne, Katri Kulmuni (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja Anna-Maja Henriksson (r) listasivat tyytyväisinä menolisäyksiä, Lintilällä oli kulmat kurtussa. Tosin se kai lienee valtiovarainministereiden vakioilme.

Moni onkin jo ehtinyt povata, että syksyn 2020 budjettiriihestä tulee todella vaikea – niin vaikea, että koko hallitus saattaa silloin kaatua. Onhan keskusta ilmoittanut pitävänsä kaikissa oloissa kiinni julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteesta.

Jos ja kun hallitus ei pysty ensi vuoden budjettiriihessä esittämään riittäviä keinoja työllisyysasteen nostamiseen, lähteekö keskusta hallituksesta?

Ei välttämättä.

Voi hyvin olla, että ensi vuoden budjettiriihen vetää valtiovarainministerinä keskustan Katri Kulmuni. Hänen on veikkailtu ottavan valtiovarainministerin salkun itselleen vuoden vaihteessa.

Syksyn 2020 budjettiriihestä on kuitenkin enää kahdeksan kuukautta aikaa kuntavaaleihin.

Huhtikuussa 2021 pidettävät kuntavaalit ovat Kulmunin puheenjohtajuuden kannalta äärimmäisen tärkeät. Jos keskustan tulos kuntavaaleissa jää reippaasti alle 15 prosentin, Kulmunin puheenjohtajuus saattaa päättyä kesän 2022 puoluekokouksessa.

Kulmuni tuskin haluaa lähteä niin lähellä kuntavaaleja tekemään epäsuosittuja päätöksiä kuten leikkaamaan köyhiltä, kipeiltä tai maataloudesta.

Sitä paitsi Rinteelle tuntuu olevan tärkeää pitää hallituksensa kasassa hinnalla millä hyvänsä. Jos tiukka paikka tulee, Kulmuni voinee pyytää vaikka Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran pääomien satakertaistamista.

Rinteen vihreä kansanrintamahallitus ilmoitti aloittaessaan, että Suomen talouspolitiikan suunta muuttuu verrattuna aiempiin porvarihallituksiin. Silti moni tuntuu olettavan, että Rinteen hallituksen olisi keskustan painostuksesta pakko muuttaa suuntaa ja kiristää talouspolitiikan linjaa.

Näin ei näytä ainakaan heti käyvän, sillä keskustakin tuntuu tykkäävän ottaa hetkestä kiinni.

Ensi vuoden budjettiriihen Antti Rinne varmaan haluaisi vetää läpi neljässä tunnissa lounasaikaan mennessä. Sepä vasta kertoisikin hallituksen dynaamisuudesta, toimintakyvystä ja selkeästä visiosta Suomen suunnaksi.

Ja niitä työllisyyskeinojahan ehtii sitten katsoa vaikka vuoden 2021 budjettiriihessä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ihminen koskettelee kasvojaan parin minuutin välein, mutta valehtelija tekee sen eri tavalla kuin muut

      Tilaajille
    2. 2

      Näyttelijä Minna Kivelä paljastaa, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    3. 3

      Syyria ja kurdit yhteistyöhön: Armeija aikoo vastata Turkin hyökkäykseen, USA vetää joukkojaan maasta

    4. 4

      Maailman suurimman lentokoneen tehnyt ukrainalainen Antonov selvisi Neuvostoliiton kaatumisesta, mutta Venäjän ja Ukrainan välirikko syöksi sen ongelmiin

    5. 5

      Influenssarokotteen koostumus muuttui, rokottamiset alkavat normaalia myöhemmin

    6. 6

      Alkava rasvamaksa sekä diabeteksen ja uniapnean oireet herättivät: Huoli omasta terveydestä sai laihduttamaan

    7. 7

      Moni ymmärtää venyttelyn tarkoituksen väärin, ja se voi jopa heikentää kehoa – Asiantuntija purkaa yleiset myytit liikkuvuudesta

      Tilaajille
    8. 8

      Suomalaisia vaivaa kehu-ummetus, ja se voi vahingoittaa parisuhteita, sanoo parisuhdekouluttaja

      Tilaajille
    9. 9

      Minkit löysivät paratiisin Oulun ydinkeskustasta, sitten kaupunki järjesti tehopyynnin

    10. 10

      Huolestuneen naapurin hälyttämä poliisi ampui tummaihoisen naisen ikkunan läpi kuoliaaksi Texasissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näyttelijä Minna Kivelä paljastaa, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    2. 2

      Porvari vastaan demari, isoveli vastaan pikkuveli – Hirvolan veljekset käyttävät suurta valtaa Suomessa, mutta tänään ei neuvotella vaan pelataan kovaa

      Tilaajille
    3. 3

      Tuhannet lukijat kertoivat HS:lle, miksi heillä ei ole lapsia – Vastauksista piirtyy kuva epävarmuuteen kasvaneesta sukupolvesta

      Tilaajille
    4. 4

      Alhaisen syntyvyyden todelliset syylliset saattavat löytyä väestöpyramidia tutkimalla: Sodanjälkeiset suuret ikäluokat

    5. 5

      Huolestuneen naapurin hälyttämä poliisi ampui tummaihoisen naisen ikkunan läpi kuoliaaksi Texasissa

    6. 6

      Caitlin Moran joutui vastoin tahtoaan seksivideolle ja haluaa kertoa siitä avoimesti, sillä seksi on feminismin ytimessä

      Tilaajille
    7. 7

      Tätä on lastensuojelun työntekijäkato käytännössä: Vantaalainen perheenäiti piiloutuu suihkuun itkemään, koska kukaan ei auta hänen vaikeasti oireilevaa poikaansa

      Tilaajille
    8. 8

      Syyria ja kurdit yhteistyöhön: Armeija aikoo vastata Turkin hyökkäykseen, USA vetää joukkojaan maasta

    9. 9

      Poliisi pidätti näyttelijä Jane Fondan, 81, tämän osoitettua mieltään Greta Thunbergin ja muiden ilmastoaktivistien puolesta

    10. 10

      Tutkimus selvitti, mitkä sanat suomalaiset kokevat sopimattomiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä paljastaa, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    5. 5

      Makia vetää pois pursiseuralta kopioitua logoa kantavat tuotteensa: ”Olemme olleet idiootteja”

    6. 6

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    7. 7

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    8. 8

      Nämä 9 videopätkää osoittavat, miten takavuosien suomalainen tv muuttui tunkkaiseksi ja vanhentuneeksi – menisikö mikään näistä enää läpi? Kerro mielipiteesi

    9. 9

      Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergia ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä

    10. 10

      Sofia maksoi yli 450 euroa palvelusta, jota ei edes käyttänyt – Uusi ilmiö osoittaa, että rahaa on vaikea hahmottaa, kun sitä ei näe

      Tilaajille
    11. Näytä lisää