Junkkari    |   HS-analyysi

Yritykset kertoivat maksaneensa satoja miljoonia yhteisö­veroa – mutta kuka ne verot oikeastaan maksaa?

Yhdysvalloissa on noussut kohu kirjasta, jossa esitetään, että 400 rikkaimman amerikkalaisen kokonaisveroaste on nykyisin alempi kuin minkään muun tuloluokan. Mitä se kertoo Suomesta, kysyy analyysissään HS:n Marko Junkkari.

Kuka ne verot oikein maksaa?

Kysymys nousi mieleen maanantaina, kun Suomessa vietettiin veropäivää. Sinänsä päivä eteni perinteisin menoin. Viestimet täyttyivät erilaisista listauksista, kuinka paljon tai vähän tunnetut ihmiset olivat tienanneet. Tuttuun tapaan monet kritisoivat tulotietojen repostelua ja päivittelivät suomalaisia riivaavaa pohjatonta kateutta.

Jokin oli kuitenkin ehkä vähän toisin kuin aiemmin. Jossain määrin tuntuu, että suhtautuminen verotietojen julkistamiseen on muuttunut. Purnausta oli ehkä vähemmän kuin ennen.

Sitä paitsi yritykset ovat viime vuosina aiempaa innokkaammin tiedottaneet, kuinka paljon ne ovat maksaneet yhteisöveroa.

Näitä julkistuksia tervehdittiin maanantaina sosiaalisessa mediassa iloisina ja kiiteltiin yhtiöitä verojen maksamisesta. Ihan kuin rahat olisivat pälähtäneet Suomen valtiolle lahjana.

Viime vuonna yrityksistä eniten veroa maksoi metsäyhtiö UPM Kymmene. UPM ei pitänyt kärkipaikkaansa vakan alla, vaan itse toimitusjohtaja Jussi Pesonen jakoi Twitterissä aihetta koskevan uutisen.
UPM maksoi viime vuonna yhteisöveroa 202 miljoonaa euroa. Kakkosena listalla oli öljynjalostaja Neste 146 miljoonalla ja kolmosena lääkeyhtiö Bayer 145 miljoonalla. Eikä siinä kaikki.

Jos katsoo esimerkiksi UPM:n koko verojalanjälkeä, vaikutus Suomelle on vielä paljon suurempi, muistutti Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. Vaikka Jaatinen ei sitä suoraan sanonut, viestin saattoi tulkita myös muistutuksena siitä, että näin hyvää veronmaksajaa on syytä kohdella Suomessa hyvin. Muistutuksena vaan sinne hallituksen kevään kehysriiheen, jossa yritystukia on tarkoitus karsia.
Mutta ei pidä olla kyyninen. Onnea siis UPM:lle ja muille isoille yhteisöveron maksajille! Hienoa, että yhteiskuntavastuu ja veronmaksuhalut ovat voimissaan.

Ryhdyin silti miettimään, kuka yhteisöveron oikeastaan maksaa.

Päätin soittaa Olli Kärkkäiselle. Kärkkäinen on Nordean ekonomisti ja Twitterin päivystävä talousoraakkeli.

”Ensinnäkin on hyvä muistaa, että verot maksaa aina joku ihminen”, Kärkkäinen sanoi.

Se on hyvä muistutus.

Yhteisövero eli yritysten tulovero on Suomessa yhteisön tuloksesta perittävä vero. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.

Mutta eihän yritys itsessään maksa veroja. Yritys on abstrakti rakennelma, joka ei itsessään tee mitään. Sillä ei ole tunteita. Se ei tee oikein tai väärin. Se vain on – eikä siis varsinkaan maksa veroja.

Yhteisöveron maksaa yrityksen omistaja.

Yhteisöveroa maksetaan siis yrityksen tekemästä tuloksesta. Tulos tarkoittaa sitä rahamäärää, joka jää viivan alle, kun yrityksen veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot.

Otetaan esimerkki. Jos yrityksen myynti on miljoona euroa ja menot 800  000 euroa, niin yhtiön tulos on 200 000 euroa. Tämä tulos on omistajien rahaa. Mutta ennen kuin omistajat voivat ottaa sen yhtiöstä, siitä pitää maksaa yhteisövero.

Yhteisövero Suomessa on 20 prosenttia, mikä tarkoittaa, että tässä esimerkkitapauksessa veroa maksettaisiin 40 000 euroa.

Näin ollen yhtiön tulos verojen jälkeen on 160 000 euroa. Tämä summa voidaan jakaa omistajille osinkoina.

Jos yhteisövero olisi korkeampi – vaikkapa 25 prosenttia – omistajille jäisi jaettavaksi vähemmän.

Näin ollen on selkeä sanoa, että yhteisöveron maksaa yrityksen omistaja. Veronmaksuun käytetty rahamäärä on pois siitä rahasta, joka voitaisiin muuten jakaa omistajalle osinkoina.

Ja mainittakoon vielä, että saamistaan osingoista omistaja maksaa sitten taas veron. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko voidaan verottaa joko ansiotulona tai pääomatulona. Osa osingosta on verotonta – mutta ei mennä osinkojen verokohteluun tässä sen tarkemmin.

Tarkoitus olisi pohtia asiaa filosofisemmin.

Yrityksen omistaja maksaa siis yhteisöveron – se on selkeää ja yksinkertaista. Monimutkaisemmaksi homma menee siinä vaiheessa, kun ryhdytään pohtimaan, kenelle yhteisöverotaakka loppujen lopuksi kohdentuu.

Nyt tarvitaan taas talousoraakkeli Olli Kärkkäistä apuun.

Kärkkäinen ryhtyy puhumaan taloustieteen uunituoreesta hittikirjasta Triumph of Injustice, joka on viime viikkoina herättänyt taloustieteilijöiden keskuudessa raivokasta keskustelua.

Triumph of Injustice-kirjan ovat tehneet ranskalaiset ekonomistit Emmanuel Saez ja Gabriel Zucman, jotka molemmat työskentelevät Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. He ovat myös taloustieteen supertähden Thomas Pikettyn työtovereita, ja ovat tehneet aiemmin tutkimusta yhdessä.

Kirjassaan Saez ja Zucman esittävät, että 400 rikkaimman amerikkalaisen kokonaisveroaste on nykyisin alempi kuin minkään muun tuloluokan. Miljardöörit maksavat siis suhteellisesti vähemmän veroa kuin heidän palatsiensa siivoojat.

Saezin ja Zucmanin kirjassaan käyttämä data ja sen tulkinnat kokonaisveroasteen muuttumisesta viimeisen sadan vuoden ajalta on kuvattu hienosti tältä nettisivulla löytyvässä grafiikassa. Kirjan taustalla oleva tutkimus löytyy täältä.

Kirjasta on noussut Yhdysvalloissa kova kohu.
Kierroksia on lisännyt se, että mukana on paljon politiikkaa. Saez ja Zucman ovat olleet mukana ulkopuolisina asiantuntijoina kehittämässä demokraattien presidenttiehdokkuudesta kisaavan Elisabeth Warrenin varallisuusverosuunnitelmaa.

Kritiikin pääsyy on se, että monen ekonomistin mukaan Saez ja Zucman ovat tulkinneet käytössään olevaa dataa tarkoitushakuisesti. Kritiikin kohteita työssä on useita, mutta keskitytään tässä yhteisöverotuksen kohtaantoon. Siitä Olli Kärkkäinenkin ehti twiitata pari viikkoa sitten.
Kyse on siis siitä, kenelle yhteisöverotaakka loppujen lopuksi kohdentuu.

Ajatuskulku menee kutakuinkin näin. Jos hallitus päättää korottaa vaikkapa metsäyhtiöiden yhteisöveroa, ensin veronkorotus tietysti iskee yhtiön omistajiin, joiden osingot pienenevät.

Vähitellen omistajat kuitenkin reagoivat veronkorotukseen. Koska paperin valmistaminen on veronkorotuksen jälkeen vähemmän tuottavaa, omistajat kääntävät katseensa toisaalle. Paperitehtaaseen investoiminen ei ole enää yhtä houkuttelevaa kuin ennen ja niinpä he suuntaavat varojaan tuottavimpiin kohteisiin – investoivat vaikkapa kiinteistöihin tai investoivat tehtaaseen, joka sijaitsee ulkomailla.

Se johtaa siihen, että paperitehtaita on Suomessa vähemmän ja paperin tuotanto vähenee. Eikä paperitehtaisiin tarvita enää entistä määrää työntekijöitä. Paperin hinta nousee ja paperitehtaan työntekijöiden palkat laskevat.

Näin ollen yhteisöverotaakkaa kantavat omistajien lisäksi myös työntekijät ja asiakkaat.

Ekonomistien valtaosa onkin yhtä mieltä siitä, että taakka jakautuu omistajien lisäksi muillekin. Kiistaa on lähinnä siitä, miten suurissa siivuissa tämä taakanjako jakautuu eri osapuolten kesken.

Saez ja Zucman kuitenkin pistävät kirjansa laskelmissa yhteisöverotaakan kohtaannon kokonaan omistajille, mikä johtaa kirjan tulkinnassa siihen, että superrikkaiden kokonaisveroaste laskee – koska yhteisöveroa on viime aikoina toistuvasti alennettu.

Presidentti Donald Trumpin tekemiä yhteisöveron alennuksia on perusteltu sillä, että ne vauhdittavat investointeja ja näin ollen niistä hyötyvät omistajien lisäksi myös työntekijät ja asiakkaat. Saez ja Zucman ovat siis toista mieltä. Kuten myös moni muu vasemmistolainen.

Moni ekonomisti on kuitenkin tyrmännyt kaksikon tulkinnan. Kritiikkiä löytyy esimerkiksi ekonomistien kirjoituksista Npr-radioverkoston sivulla, Marginal Revolution -blogissa sekä uutistoimisto Bloombergin sivulla.

Kirjoittajat ovat puolestaan sitkeästi puolustautuneet muun muassa Twitterissä.
Kiistassa on siis vahva poliittinen sävy: vasemmisto tukee kaksikkoa, oikeisto vastustaa. Jakolinjat eivät ole kuitenkaan täysin selvät. Esimerkiksi demokraatteja lähellä oleva ekonomisti Paul Krugman ylistää kaksikon työtä, mutta hänkin pitää tulkintaa yhteisöveron kohdentumisesta pelkästään omistajiin ongelmallisena.
Krugman viittaa twiitissään niin sanottuun ”kärpäspaperiteoriaan”.

Se on ekonomistien käyttämä pilkallinen termi sille, että poliitikot tuntuvat usein kuvittelevan verotaakan osuvan juuri sinne, mihin vero on nimellisesti kohdennettu. Kuvitellaan, että vero takertuisi kohteeseensa kuin kärpänen kärpäspaperiin. Näinhän todellisuudessa ei ole, ekonomistien enemmistö uskoo.

Vaikka yhteisövero on yritysten maksama vero, yhteisöverotaakka ei ole pelkästään omistajan harteilla.

Näin näkee myös suurin osa suomalaisista ekonomisteista. Viime keväänä Ekonomistikoneessa kysyttiin taloustieteilijöiltä, kävisikö yhteisöveron korotus myös duunarin kukkarolle. Lähes puolet ekonomisteista arveli, että yhteisöveron korotuksella olisi Suomessa työntekijöiden palkkatasoa alentava vaikutus. Eri mieltä oli vain 14 prosenttia. Moni oli epävarma asiasta.

Ekonomistikoneen vastaukset löytyvät täältä.

Olennaisinta verokeskustelussa on kuitenkin muistaa Olli Kärkkäisen viisaus: Kaikki verot maksaa joku ihminen.

Myös UPM:n yhteisöveron.

Lisätty kello 13.40 tieto siitä, että Saez ja Zucman ovat aiemmin julkaisseet tutkimuksen yhdessä Thomas Pikettyn kanssa. Tarkennettu 6.11. kello 9.30 tieto siitä, että Marginal Revolution on blogi.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moskovalaisesta arkistosta löytyi 53 laatikollista tietoa ”likvidoiduista punasuomalaisista”

    2. 2

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    3. 3

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    4. 4

      Sosiaalinen media repesi Huuhkajien EM-kisapaikasta: Teemu Pukin upea ele ihastutti, Paavo Arhinmäki piikitteli ottelun järjestyksenvalvojia

    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Huuhkajien menestys rakentui vaivihkaa, mutta varmasti ja yllättävän nopeasti – tilastot kertovat, miten peli parani viime vuosina

    7. 7

      Sukupolvien unelma toteutui: Kuvakooste näyttää, miten Suomi eteni EM-kisoihin

    8. 8

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    9. 9

      Kontulan maine on vanhentunut ja ansaitsematon, sanoo Lauttasaaresta muuttanut Kimmo Isbjörnssund

    10. 10

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    4. 4

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    5. 5

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    6. 6

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    7. 7

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    8. 8

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    9. 9

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    10. 10

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää