Junkkari    |   Kommentti

”Kiitos Antti Rinne”, julisti MustRead-lehti ja oli väärässä: pääministerin pitäisi keskittyä nyt korjaamaan eläkkeiden epäkohtia

Antti Rinne vaati työeläkejärjestelmästä satojen miljoonien korvausta vanhempainvapaalla eläkettään menettäneille naisille, vaikka jo nyt hoitovapaan eläkemenetykset korvataan valtion varoista.

Kiitos Antti Rinne!

Näihin sanoihin MustRead -lehden päätoimittaja Anne Moilanen lopetti viikonloppuna ilmestyneen juttunsa.

Se oli aika poikkeuksellinen lopetus. Mutta ei juttukaan ihan tavanomainen ollut.

Moilanen otti voimakkaasti kantaa sukupuolten välisen eläketasa-arvon puolesta. Viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi selvityksen, jonka mukaan naisten keskimääräinen eläke on 1 499 euroa, kun se miehillä on 1 898 euroa.

Naisen eläke-euro on siis vain 79 senttiä.

Naiset kokevat siis eläkkeellä vielä suurempaa epätasa-arvoa kuin työelämässä. Onhan ero eläkkeissä vielä suurempi kuin miesten ja naisten palkoissa.

Moilanen on täysin oikeassa. Tämä on epäkohta, johon tosiaankin pitäisi puuttua.

Siksi Moilanen kiitti Antti Rinnettä jutun lopussa. Olihan Rinne sentään yrittänyt puuttua asiaan.

Pääministeri Antti Rinne esitti pari viikkoa sitten eduskunnan kyselytunnilla uuden eläkeavauksen. Hänen mukaansa pientä työeläkettä saavien naisten etuuksien korottamiseen voitaisiin ”irrottaa” eläkerahastoista noin 200–300 miljoonaa euroa vuodessa.

Korotuksella olisi Rinteen mukaan tarkoitus kompensoida sitä, että perhevapaiden ajalta alkoi kertyä eläkettä vasta vuonna 2005. Yksi keskeinen syy naisten ja miesten väliseen eläkkeiden epäsuhtaan onkin se, että monelle – lähinnä naiselle – ei kertynyt aikoinaan eläkettä siltä ajalta, kun he aikoinaan hoitivat lapsia kotona.

Työmarkkinakeskusjärjestöt tyrmäsivät Rinteen esityksen. Siis kaikki järjestöt niin työnantaja- kuin työntekijäpuoleltakin. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan kohtalaisen pienituloisten työeläkeläisten toimeentulon turvaaminen on sinänsä tärkeä kysymys, mutta eläkejärjestelmän perusperiaatteita ei pitäisi horjuttaa.

”Ei meillä ole valmiutta lähteä lipsumaan eläkejärjestelmän keskeisistä periaatteista. Jos sinne käydään kerran tekemässä poliittisesti poikkeama, se varmasti tehdään joku toinenkin kerta, Eloranta totesi Ilta-Sanomien haastattelussa.

Rinteen eläkeavausta ihmeteltiin myös mediassa, sillä se ei vaikuttanut kovinkaan harkitulta. Niin minäkin tein.

Kirjoitin viime viikolla kolumnin, jossa epäilin Rinteen ottaneen käyttöön niin sanotun Chewbacca-puolustuksen (lue lisää hämäyksen kaltaisesta puolustuksesta edellisestä kolumnista täältä.) Arvelin Rinteen nostaneen eläkekysymyksen kyselytunnilla esiin, koska halusi kiinnittää huomion toisaalle samana aamuna ilmestyneestä Ylen puoluekannatuskyselystä. Siinä Sdp oli painunut alimmalle tasolleen sitten vuoden 2014.

Rinne halusi kannatusahdingossa nostaa eläkkeet esille, sillä eläkelupauksillahan Sdp onnistui viime vaaleissa pääsemään suurimmaksi puolueeksi. Ja toisaalta puolueen kannatusta painaa se, että eläkeläisäänestäjät ovat pettyneet Rinteen lupaaman sadan euron korotuksen pienimpiin eläkkeisiin kutistuneen vain muutamaan kymppiin.

MustReadin jutussa Anne Moilanen ihmetteli puolestaan minun Chewbacca-kirjoitustani ja muutenkin Rinteen avauksesta virinnyttä keskustelua mediassa. Keskityttiin puhumaan vain keinoista, ei varsinaisesta tavoitteesta.

”Keskustelu keskittyi lähestulkoon vain siihen, millaista keinoa Antti Rinne oli esittänyt naisten eläkkeiden nostamiseksi. Sitä, olisiko naisten eläkkeitä syytä nostaa, miksi ja miten paljon, keskustelu ei kosketellut juuri lainkaan”, Moilanen kirjoitti.

Olen tästä Moilasen kanssa osin eri mieltä. Keinoillakin on merkitystä.

Etenkin kun Antti Rinteellä on periaatteessa käytössään kaikki keinot naisten eläkkeiden tason nostamiseen. Silti jostain syystä hän itse lykkäsi asian työmarkkinajärjestöjen vastuulle, vaikka maan hallitus voisi hyvin hoitaa asian itse.

Jos vain halua löytyisi.

Kerrataan vähän eläkejärjestelmän historiaa.

Rinne viittasi avauksessaan vuoden 2005 suureen eläkeuudistukseen.

Se oli siis se valtava uudistus, josta työmarkkinajärjestöt sopivat vuosituhannen alussa. Uudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti ikävälillä 63–68. Työssä pysymistä kannustamaan luotiin kannustinkarttuma. Samassa yhteydessä sovittiin elinaikakertoimien käyttöönotosta, joka tulee nuorempien ikäluokkien osalta alentamaan kuukausieläkkeitä ja näin säätelemään eläkemenoa. Jatkossa myös koko työuran ansiot kartuttaisivat eläkettä.

Työmarkkinajärjestöillä oli neuvotteluissa kova vääntö siitä, lasketaanko eläke viimeistä ansioista vai koko uralta. Tämän ohessa kiisteltiin myös siitä, että pitäisikö eläkettä karttua myös opiskelu- ja lastenhoitoajalta.

Etenkin korkeasti koulutettujen Akava ajoi eläkkeen karttumista opiskeluajalta, mikä ei sinänsä ole ihme. Opiskelevathan sen jäsenet pidempään kuin SAK-laiset. Myös lastenhoitoajan eläkekarttumasta oli erimielisyyttä.

Ratkaisu kiistaan oli lopulta yksinkertainen.

Jos työmarkkinajärjestöt jotain osaavat, niin asioiden lykkäämisen muiden – useimmiten valtion – maksettavaksi. Niin tässäkin tapauksessa tehtiin. Sovittiin, että opiskelu- ja lastenhoitoajan eläkekarttumaa ei pistetä työeläkelainsäädäntöön vaan tehdään erillislaki, jossa säädetään asiasta.

Tämän erillislain nimi on: Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta.

Kuten lain nimestäkin voi päätellä, maksajana on valtio – ei työeläkejärjestelmä.

Lapsenhoito- ja opiskeluaikojen eläketurvaa parannettiin siis verorahoitteisesti. Samalla määriteltiin, että nämä etuudet ovat työeläkkeestä erillinen osa, vaikka ne maksettaisiinkin myöhemmin työeläkkeen yhteydessä.

”Nämä etuudet niistä aiheutuvine hallintokustannuksineen kustantaa valtio siinä vaiheessa kun etuus tulee työeläkkeen yhteydessä maksuun”, hallituksen esityksessä todetaan. Kannattaa kiinnittää edellisen lauseen loppuosaan eli siinä vaiheessa kun etuus tulee maksuun.

Asiasta oli helppo sopia. Kun lakia säädettiin vuosina 2002 ja 2003, kustannukset olivat vielä kaukana tulevaisuudessa. Eikä niiden kattamiseksi tarvinnut vielä siinä vaiheessa varata lainkaan rahaa budjetista.

Jäisiväthän ne ihmiset, jotka ovat opiskelleet tai olleet hoitovapaalla vuoden 2005 jälkeen eläkkeelle vasta vuosikymmenten päästä.

”Työhistoriassa olevien aukkojen eläkekertymään aiheuttamien heikennysten paikkaaminen valtion varoista on kuluerä, jonka maksaminen alkaa täysimääräisesti vasta vuosikymmenten kuluttua”, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todettiin.

”Perustelujen mukaan vuonna 2040 meno olisi vuositasolla noin 130 miljoonaa euroa, josta se edelleen kasvaisi arviolta noin kymmenkertaiseksi. Koska kuluerää on tässä vaiheessa mahdoton täsmällisesti arvioida, voidaan pitää perusteltuna, että palkattomien jaksojen korvaamiseen ei tässä vaiheessa sitouduta laajasti.”

Ei siis tarvitse vielä varata rahaa budjetissa tätä vuosikymmenten päässä odottavaa menoa varten.

Eli kerrataan vielä. Antti Rinne haluaisi parantaa pientä eläkettä saavien naisten asemaa kompensoimalla perhevapaiden ajalta saamatta jäänyttä eläkettä.

Koska vuoden 2005 eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen perhevapaalla olleiden eläkkeissä tämä kompensaatio on mukana, niin ilmeisesti Rinne siis haluaisi siirtää tätä rajaa vuodesta 2005 taaksepäin.

Ei ole tietoa, mihin asti Rinne haluaisi rajan siirtää – mutta oletetaan, että se voisi olla esimerkiksi vuosi 1985. Jos raja siirrettäisiin 20 vuotta taaksepäin, se tarkoittaisi siis sitä, että myös vuoden 1985 jälkeen yli vuoden perhevapailla olleet saisivat kompensaatiota eläkkeeseensä.

Jostain syystä Rinne esitti, että tähän kompensaatioon käytettäisiin työeläkejärjestelmään kerättyjä varoja. Se on yllättävää, koska voimassa olevassa laissa todetaan että eläkkeet alle kolmivuotiaan lasten hoidon ja opiskelun ajalta korvataan valtion varoista. Hoitovapaan eläkekompensaatio ei siis ole työeläkejärjestelmän asia.

Suomen hallitus voisi halutessaan koska tahansa tehdä lakiesityksen, jossa kompensaatiorajaa siirretään 20 vuotta tai vaikkapa 100 vuotta taaksepäin. Valtio on sitoutunut maksamaan kompensaatiota jo nyt, ja jos se haluaa maksaa kompensaatiota pidemmältä ajalta, se on eduskunnan päätettävä asia.

Se maksaisi paljon rahaa. Mutta siihen ei tarvita työmarkkinajärjestöjen suostumusta.

Hallituspuolueilla on enemmistö eduskunnassa. Asian korjaaminen on siis Antti Rinteen hallituksen omissa käsissä.

Vastuunsiirtelyn vuoksi on ihan perusteltua epäillä Antti Rinnettä Chewbacca-strategiasta. Siis siitä, että kyselytunnin avaus oli mediatemppu, jonka tarkoitus viedä huomio toisaalle.

Koska työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät esityksen, Rinne saattoi levitellä käsiään – ja luoda mielikuvaa, että kyllä hän ja Sdp korottaisivat eläkkeitä, mutta muut estävät.

Mainittakoon vielä, että teknisesti vanhempainvapaan eläkekompensaation ulottaminen vuodesta 2005 taaksepäin ei ole helppoa.

Ennen vuotta 2005 järjestelmä oli hyvin sekava. Pääsääntöisesti eläkettä ei kertynyt, jos lapsia hoiti yhtäjaksoisesti yli vuoden kotona. Lyhyemmät palkattomat jaksot eivät välttämättä katkaisseet eläkkeen kertymistä, jos vanhemmalla oli yhtenäinen työsuhde lapsen hoidon aikana. Niinpä osalle lapsia kotona hoitaneista ei tullut haittaa lainkaan, toisille tuli.

Eläketurvakeskuksesta kerrotaan, että ennen vuotta 2005 rekistereistä löytyy tietoja työsuhteista ja ansioista. Palkaton aika on nähtävissä silloin, jos sen kesto on yli vuoden ja työsuhde on eläkkeen laskentaa varten katkaistu, mutta alle vuoden palkaton aika työsuhteen ollessa voimassa ei ilmeisesti näy.

Näin ollen pitäisi pyrkiä muista lähteistä yhdistämään tietoja työntekijän lapsista ja perhevapaista työeläkerekisteriin.

Hankalaa se varmaan olisi, mutta eiköhän sen jollain tavalla pysty tekemään. Vaikka tarkkaa yksilökohtaista ansiosidonnaista kompensaatiota ei jälkikäteen pystyisikään laskemaan, lienee mahdollista määritellä jonkinlainen yleinen laskennallinen korvaus hoitovapaalla olleille.

Naisten ja miesten eläkkeiden suuruudessa on liian iso ero. Se on epäoikeudenmukaista. Se on väärin. Ja asia pitäisi ehdottomasti pyrkiä korjaamaan, kuten MustRead-lehden Anne Moilanen jutussaan vaati.

Siksi lopetankin jutun Anne Moilasta mukaillen:

Toimintaa Antti Rinne!
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    2. 2

      Väärä sipsipussi toi pahan mielen: Syntyi Vegaaniskanneri, jonka avulla helsinkiläisäiti osaa väistää ruokiin murskatut kirvat

    3. 3

      Loikka 1980-luvun Suomeen: USA:n demokraattipuolueessa on tapahtunut historiallinen käänne

      Tilaajille
    4. 4

      Eronnut nainen alkaa katsella nettipornoa, ja tv:ssä se näyttää sekä hauskalta että seksikkäältä – Kathryn Hahnista tuli keski-ikäisenä miehisen katseen rikkoja

      Tilaajille
    5. 5

      Yksi juoksukerta viikossa pidentää elinikää yhtä paljon kuin himokuntoilu, sanoo tutkija

      Tilaajille
    6. 6

      Valehteluun suhtaudutaan Yhdysvalloissa eri tavalla kuin Suomessa

    7. 7

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    8. 8

      Chilestä Etelämantereelle matkalla ollut rahtikone ja sen 38 matkustajaa ovat kateissa

    9. 9

      Uuden-Seelannin tulivuoren­purkauksessa pelätään kuolleen 13 ihmistä, poliisi käynnistää rikostutkinnan

    10. 10

      En halua tulla tunnetuksi ”sekavana ja omituisena suomalaisnaisena”, joten hoitakoot britit itse maansa sekavuudet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    3. 3

      Anne ”Heinäsirkka” Taskinen on kuollut – Sleepy Sleepersin jäsenet muistelevat: ”Kun hän astui huoneeseen, se ei jäänyt huomaamatta”

    4. 4

      HS:n toimittajan twiitistä tuli kansainvälinen puheenaihe, myös arvostetut ulkomaiset mediat jakoivat kuvan Suomen hallituksen johtohahmoista

    5. 5

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman suosituimmat maiharit ovat niin jäykät, että niissä kävely on monelle tuskaa – Fysioterapeutti kertoo, miten ongelmat voi välttää

      Tilaajille
    7. 7

      Autoilun suosio kasvoi Espoossa länsimetron avautumisen jälkeen – ”Metron avautumista on katseltu ruusunpunaisilla laseilla”

    8. 8

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    9. 9

      Vihreiden ja vasemmisto­liiton ministerit jatkavat samoilla salkuilla, kaikki Sanna Marinin hallituksen ministerit selvillä nyt

    10. 10

      Ulkoministeriön korkea virkamies: Haavisto on toiminut laillisesti kiistassa konsulipäällikön kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    9. 9

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    10. 10

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    11. Näytä lisää