HS-gallup kertoo dramaattisesta muutoksesta: perussuomalaisia kannattaa jopa 100 000 ihmistä, jotka eivät viimeksi äänestäneet lainkaan

Tänään julkaistussa HS-gallupissa perussuomalaisten kannatus nousi 1,9 prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen, lokakuun lopussa julkaistuun tutkimukseen. Sdp:n kannatus puolestaan laski 1,8 prosenttiyksikköä kuukauden takaisesta.

Plus 1,9 ja miinus 1,8. Ei lähtökohtaisesti kuulosta valtavan dramaattiselta.

Mutta kun katsotaan ääniä prosenttien takana, ja otetaan vertailukohdaksi viime kevään eduskuntavaalit, niin muutos on ollut todella raju.

Perussuomalaiset saivat eduskuntavaaleissa 538 805 ääntä. Puolue jäi niukasti kakkoseksi Sdp:n taakse, joka sai 546 471 ääntä.

Jos vaalit järjestettäisiin nyt ja äänestysaktiivisuus olisi kutakuinkin sama kuin keväällä, perussuomalaiset olisivat saaneet näillä HS-gallupin kannatusluvuilla yli 690 000 ääntä.

Perussuomalaisia äänestäisi nyt siis yli 150 000 ihmistä enemmän kuin keväällä.

Se on enemmän kuin Jyväskylässä on asukkaita. Ja melkein yhtä paljon kuin Turussa.

Keitä nämä ihmiset ovat?

Ensimmäinen veikkaus on tietysti se, että kyseessä olisi siirtymä demareista perussuomalaisiin. Onhan Sdp tämän kyselyn suurin laskija. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen, muistuttaa Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmelahttps://www.hs.fi/haku/?query=sakari+nurmela.

Nurmela on pyöritellyt HS-gallupin taustatietoja ja tehnyt niistä analyysiä. Hän varoittaa, että luvut ovat vain suuntaa antavia arvioita.

Äänestäjät eivät välttämättä siirry suoraan yhden puolueen kannattajakunnasta toiseen. Jos äänestäjä pettyy puolueeseensa, hän usein siirtyy niin sanotusti katsomoon. Ei siis välttämättä tiedä, mitä puoluetta äänestäisi ja tyytyy seuraamaan tilannetta.

Kannatuskyselyistä on aiemmin näkynyt, että etenkin iso osa perussuomalaisia äänestäneistä ei ennen vaaleja halunnut kyselyissä ilmoittautua puolueen kannattajiksi. Nurmela arvioi, että jopa kolmannes perussuomalaisia vaaleissa äänestäneistä saattoi kyselyissä toimia näin.

Kevään vaalit olivat kuitenkin käännekohta, sillä perussuomalaiset onnistui aktivoimaan tämän katsomossa olleen reservinsä hyvin. Sitä äänesti moni sellainen, joka ei ennen vaaleja kertonut, mitä aikoo äänestää.

Kävi siis vähän samoin kuin Suomi–Liechtenstein -jalkapallo-ottelussa, jonka päätyttyä katsojat rynnivät katsomosta kentälle.

Perussuomalaisten menestystä tässä HS-gallupissa selittää se, että puolue on onnistunut säilyttämään tämän katsomosta tulleen äänestäjäkuntansa hyvin. Nurmelan mukaan valtaosa perussuomalaisia keväällä äänestäneistä kertoo edelleen olevansa puolueen kannattaja.

Nurmelan mukaan voi arvioida, että perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä melkein 539 000 henkilöstä 490 000 antaisi puolueelle äänensä nytkin. Tämän lisäksi perussuomalaiset on voittanut puolelleen vaalien jälkeen vajaat 40 000 sosiaalidemokraattia, runsaat 30 000 keskustalaista ja 20 000 kokoomuslaista. Ja todetaan nyt vielä kerran, että nämä luvut ovat karkeita arvioita.

Kiinnostavinta on kuitenkin se, että perussuomalaisten nykyisestä kannatuksesta peräti 10–15 prosenttia näyttää tulevan ihmisiltä, jotka eivät keväällä äänestäneet lainkaan. Tämä tarkoittaisi ääniksi muutettuna sitä, että perussuomalaisten kannattajissa olisi nyt jopa yli 100 000 uutta äänestäjää.

Perussuomalaiset ovat siis onnistuneet herättämään uuden joukon nukkuvia äänestäjiä.

Perussuomalaisten puheenjohtajalle Jussi Halla-ahon https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-ahonhaaste onkin pitää tämä uusi porukka tyytyväisenä ja saada heidät äänestämään. Se ei ole ihan helppoa, sillä kyseessä on keskimääräistä epävarmempi äänestäjäjoukko. He eivät äänestäneet viime vaaleissa, eikä ole mitään takuuta että he äänestävät seuraavissakaan.

Näin ollen Halla-ahon politiikan nykylinjassa tuskin nähdään minkäänlaisia muutoksia.

Kirjoittaja on HS:n politiikan toimittaja.