Junkkari
Yhtiöitetään opetus, yhtiöitetään kaikki – Näin sanoo kunnanisä, joka uskoo sen olevan ratkaisu kuntien rahapu
”Persaukisen on hankala tehdä elinvoimainvestointeja”, lausui Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+halonen kolme viikkoa sitten pohjustaessaan kaupunginvaltuuston talouskeskustelua.
Se oli räväkästi sanottu. Niin räväkästi, että Länsi-Savo nosti sitaatin otsikkoon.
Mikkelin tilinpäätös on ennakkotietojen mukaan tänä vuonna noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen. Keskeisin syy on sama kuin monessa muussakin kunnassa. Väestön ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveysmenot ovat nousseet nopeasti.
Mikkeli kuuluu kuuden muun kunnan kanssa Essoteen eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään. Mikkelin sote-menot ovat kasvaneet parissa vuodessa 20 miljoonalla eurolla. Verotulojen määrä ei ole kasvanut.
Velkaa Mikkelillä on vuoden lopussa jo 270 miljoonaa eli yli 5 500 euroa asukasta kohden. Lainaa on paha ottaa enää lisää.
Mikkeli pääsi tänä vuonna viiden finalistin joukkoon kansallisessa Vuoden kirjastokunta -kisassa. Voittaja julkistettiin lokakuussa Helsingin kirjamessuilla – ja titteli meni sivu suun Mikkeliltä. Pärjäämistä ei auttanut se, että Mikkeli on syksyn mittaan valmistellut viiden sivukirjaston sulkemista. Se on aloittamassa lähes kymmenen miljoonan euron säästökuuria, johon kuuluu irtisanomisia ja palveluiden karsimista.
Kuntien piti viime viikolla ilmoittaa verottajalle ensi vuoden kuntaveron suuruus. Veroa nostettiin 53 kunnassa, vain seitsemässä laskettiin. Noin 1,1 miljoonan suomalaisen kuntavero kiristyy.
Mikkeli nostaa kuntaveronsa 20,5 prosentista 22:een. Tämä 1,5 prosenttiyksikön kertakorotus on maan suurin.
Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks julkaisi toissa viikolla Kantar TNS:n tekemän tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten enemmistölle ei tunnu kelpaavan mikään keino kuntatalouden kohentamiseksi.
Tutkimuksen mukaan kuntaveron korotuksia vastustaa 54 prosenttia. Velan lisäämistä 61 prosenttia. Kunnan omaisuuden myymistä 51 prosenttia. Palveluiden ulkoistamista 64 prosenttia. Henkilöstön vähentämistä 56 prosenttia.
Siis ei, ei ja vielä kerran ei.
Kuntalaisille ei tutkimuksen mukaan myöskään käy kuntapalveluiden laadusta tinkiminen tai niiden karsiminen.
Eipä kuntapäättäjille jää juuri keinoja.
”Jää paljonkin”, sanoo Sami Sulkko.https://www.hs.fi/haku/?query=sami+sulkko.
Riihimäen kaupunginjohtaja Sulkko on tunnettu uudistushaluisena kuntapäättäjänä. Ennen Riihimäkeä hän oli kaupunginjohtajana Forssassa sekä kunnanjohtajana Punkaharjulla ja Sulkavalla. Aloittaessaan Sulkavalla vuonna 2006 Sulkko oli Suomen nuorin kunnanjohtaja, mitä hän ei tietenkään enää 42-vuotiaana ole.
Sulkko toimi aikoinaan tovin keskustanuorissa mutta luopui jäsenkirjasta kuntajohtajaksi noustessaan. Hän on siis poliittisesti sitoutumaton ammattijohtaja.
Sulkkoa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus ärsyttää. Se kuulemma vahvistaa väärää mielikuvaa kuntien toiminnan uudistamisesta. ”Kuvitellaan, että kunnissa on vain yksi oikea tapa tehdä ja tuottaa asioita. Se perinteinen.”
Perinteisen tavan mukaan kunta kerää veroja ja käyttää ne kuntalaisten palveluihin. Jos rahat eivät riitä, korotetaan veroja ja otetaan lainaa. Jos sekään ei auta, ryhdytään leikkaamaan palveluista.
Sulkon mukaan ongelma on kuitenkin kuntien palvelutuotannon tehottomuus.
”Veronmaksajien rahoilla tehdään investointeja, jotka eivät palvele kokonaisuutta. Ne eivät edistä terveyttä. Ne eivät lisää vetovoimaa”, Sulkko sanoo.
Panos ei siis vastaa tuotosta.
”Kuntien palvelutuotannon tehostamisessa piilee iso tuottavuuspotentiaali.”
Melkoista hallintojargonia. Sano nyt konkreettisesti, mitä pitäisi tehdä?
”Kaikki kuntien tuotantotoiminta pitäisi yhtiöittää.”
Ai kaikki?
”Kaikki sellainen palvelutuotanto, jossa ei tehdä viranhaltijapäätöksiä.”
Se tarkoittaisi siis kunnan sote-palveluiden, opetuksen, liikuntapalveluiden, kulttuurin, pelastustoimen ja esimerkiksi lumien aurauksen yhtiöittämistä.
Jos kaikki kunnan tuottamat palvelut olisi yhtiöitetty, kustannuksia voitaisiin jatkuvasti vertailla yksityisiin tuottajiin ja valita edullisin. Samaan syssyyn Sulkko yhtenäistäisi julkisen puolen virkasopimukset ja yksityisen puolen työehtosopimukset. Virkamiesten edut heikkenisivät.
Sulkon mukaan uudistuksen edellytyksenä on, että osakeyhtiölakiin kirjattaisiin uusi yhtiömuoto, kunnallinen osakeyhtiö. Kunnan omistamaa kunnallista osakeyhtiötä koskisi julkisuuslaki samalla tavalla kuin muutakin viranomaistoimintaa. Ei kävisi niin kuin Espoon Länsimetro-yhtiössä, jossa asiakirjoja ei suostuttu antamaan tiedotusvälineille.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on käytössä kunnallinen osakeyhtiömuoto. Ruotsissa kunnanvaltuusto määrittelee kunnallisen yhtiön toiminnan tavoitteet ja nimeää hallituksen jäsenet. Valtuusto voi myös lausua näkemyksensä yhtiön suurimmista ja periaatteellisista päätöksistä.
Kirjailija Karo Hämäläinen https://www.hs.fi/haku/?query=karo+hamalainenjulkaisi vastikään Länsi-Savon 130-vuotisjuhlalehdessä esseen, jossa hän pohti Etelä-Savon tulevaisuutta. Hämäläinen on kotoisin Mikkelistä.
Kirjoitusta varten Hämäläinen pyysi Facebookissa keinoja Etelä-Savon pelastamiseksi. Vastauksia ei juuri tullut.
Vaikealta maakunnan tilanne näyttääkin. Väkimäärä laskee. Väestöllinen huoltosuhde on maan heikoin. Asuntojen hinnat laskevat. Vastasyntyneen eteläsavolaisen elinajanodote on lyhyempi kuin missään muussa Suomen maakunnassa.
Myö on hävitty tää peli, Hämäläinen kirjoitti. Lause oli kirjailijan käyttämä retorinen tehokeino, sillä pohjimmiltaan hän tietysti uskoo Etelä-Savon selviävän.
Hämäläinen nostaa Mikkelin valteiksi luonnon ja Venäjän – ei siis mitään kovin yllättävää, mutta ne ovat Etelä-Savolle ja Saimaan alueelle ihan todellisia elinvoimatekijöitä. Luonto tarkoittaa metsää ja matkailua, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi seuraavien vuosien ja vuosikymmenten keskeisiä kysymyksiä.
Mikkelistä on maanteitse Pietariin vain runsaat 300 kilometriä. Yli viiden miljoonan asukkaan Pietari on siis vain pikkuisen kauempana Mikkelistä kuin Helsinki.
Ei tulevaisuus pelkästään omissa käsissä ole, mutta enemmän tulevaisuuteen voi vaikuttaa kuin menneeseen, sillä mennyttä voi muuttaa vain huijaamalla, Hämäläinen kirjoittaa.
Tämän sentään rohkenen ennustaa: Vuosikymmentenkin kuluttua Mikkelin torilta saa kesän parhaat torikahvit.
Se oli räväkästi sanottu. Niin räväkästi, että Länsi-Savo nosti sitaatin otsikkoon.
Mikkelin tilinpäätös on ennakkotietojen mukaan tänä vuonna noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen. Keskeisin syy on sama kuin monessa muussakin kunnassa. Väestön ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveysmenot ovat nousseet nopeasti.
Mikkeli kuuluu kuuden muun kunnan kanssa Essoteen eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään. Mikkelin sote-menot ovat kasvaneet parissa vuodessa 20 miljoonalla eurolla. Verotulojen määrä ei ole kasvanut.
Velkaa Mikkelillä on vuoden lopussa jo 270 miljoonaa eli yli 5 500 euroa asukasta kohden. Lainaa on paha ottaa enää lisää.
Mikkeli pääsi tänä vuonna viiden finalistin joukkoon kansallisessa Vuoden kirjastokunta -kisassa. Voittaja julkistettiin lokakuussa Helsingin kirjamessuilla – ja titteli meni sivu suun Mikkeliltä. Pärjäämistä ei auttanut se, että Mikkeli on syksyn mittaan valmistellut viiden sivukirjaston sulkemista. Se on aloittamassa lähes kymmenen miljoonan euron säästökuuria, johon kuuluu irtisanomisia ja palveluiden karsimista.
Kuntien piti viime viikolla ilmoittaa verottajalle ensi vuoden kuntaveron suuruus. Veroa nostettiin 53 kunnassa, vain seitsemässä laskettiin. Noin 1,1 miljoonan suomalaisen kuntavero kiristyy.
Mikkeli nostaa kuntaveronsa 20,5 prosentista 22:een. Tämä 1,5 prosenttiyksikön kertakorotus on maan suurin.
Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks julkaisi toissa viikolla Kantar TNS:n tekemän tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten enemmistölle ei tunnu kelpaavan mikään keino kuntatalouden kohentamiseksi.
Tutkimuksen mukaan kuntaveron korotuksia vastustaa 54 prosenttia. Velan lisäämistä 61 prosenttia. Kunnan omaisuuden myymistä 51 prosenttia. Palveluiden ulkoistamista 64 prosenttia. Henkilöstön vähentämistä 56 prosenttia.
Siis ei, ei ja vielä kerran ei.
Kuntalaisille ei tutkimuksen mukaan myöskään käy kuntapalveluiden laadusta tinkiminen tai niiden karsiminen.
Eipä kuntapäättäjille jää juuri keinoja.
”Jää paljonkin”, sanoo Sami Sulkko.https://www.hs.fi/haku/?query=sami+sulkko.
Riihimäen kaupunginjohtaja Sulkko on tunnettu uudistushaluisena kuntapäättäjänä. Ennen Riihimäkeä hän oli kaupunginjohtajana Forssassa sekä kunnanjohtajana Punkaharjulla ja Sulkavalla. Aloittaessaan Sulkavalla vuonna 2006 Sulkko oli Suomen nuorin kunnanjohtaja, mitä hän ei tietenkään enää 42-vuotiaana ole.
Sulkko toimi aikoinaan tovin keskustanuorissa mutta luopui jäsenkirjasta kuntajohtajaksi noustessaan. Hän on siis poliittisesti sitoutumaton ammattijohtaja.
Sulkkoa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus ärsyttää. Se kuulemma vahvistaa väärää mielikuvaa kuntien toiminnan uudistamisesta. ”Kuvitellaan, että kunnissa on vain yksi oikea tapa tehdä ja tuottaa asioita. Se perinteinen.”
Perinteisen tavan mukaan kunta kerää veroja ja käyttää ne kuntalaisten palveluihin. Jos rahat eivät riitä, korotetaan veroja ja otetaan lainaa. Jos sekään ei auta, ryhdytään leikkaamaan palveluista.
Sulkon mukaan ongelma on kuitenkin kuntien palvelutuotannon tehottomuus.
”Veronmaksajien rahoilla tehdään investointeja, jotka eivät palvele kokonaisuutta. Ne eivät edistä terveyttä. Ne eivät lisää vetovoimaa”, Sulkko sanoo.
Panos ei siis vastaa tuotosta.
”Kuntien palvelutuotannon tehostamisessa piilee iso tuottavuuspotentiaali.”
Melkoista hallintojargonia. Sano nyt konkreettisesti, mitä pitäisi tehdä?
”Kaikki kuntien tuotantotoiminta pitäisi yhtiöittää.”
Ai kaikki?
”Kaikki sellainen palvelutuotanto, jossa ei tehdä viranhaltijapäätöksiä.”
Se tarkoittaisi siis kunnan sote-palveluiden, opetuksen, liikuntapalveluiden, kulttuurin, pelastustoimen ja esimerkiksi lumien aurauksen yhtiöittämistä.
Jos kaikki kunnan tuottamat palvelut olisi yhtiöitetty, kustannuksia voitaisiin jatkuvasti vertailla yksityisiin tuottajiin ja valita edullisin. Samaan syssyyn Sulkko yhtenäistäisi julkisen puolen virkasopimukset ja yksityisen puolen työehtosopimukset. Virkamiesten edut heikkenisivät.
Sulkon mukaan uudistuksen edellytyksenä on, että osakeyhtiölakiin kirjattaisiin uusi yhtiömuoto, kunnallinen osakeyhtiö. Kunnan omistamaa kunnallista osakeyhtiötä koskisi julkisuuslaki samalla tavalla kuin muutakin viranomaistoimintaa. Ei kävisi niin kuin Espoon Länsimetro-yhtiössä, jossa asiakirjoja ei suostuttu antamaan tiedotusvälineille.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on käytössä kunnallinen osakeyhtiömuoto. Ruotsissa kunnanvaltuusto määrittelee kunnallisen yhtiön toiminnan tavoitteet ja nimeää hallituksen jäsenet. Valtuusto voi myös lausua näkemyksensä yhtiön suurimmista ja periaatteellisista päätöksistä.
Kirjailija Karo Hämäläinen https://www.hs.fi/haku/?query=karo+hamalainenjulkaisi vastikään Länsi-Savon 130-vuotisjuhlalehdessä esseen, jossa hän pohti Etelä-Savon tulevaisuutta. Hämäläinen on kotoisin Mikkelistä.
Kirjoitusta varten Hämäläinen pyysi Facebookissa keinoja Etelä-Savon pelastamiseksi. Vastauksia ei juuri tullut.
Vaikealta maakunnan tilanne näyttääkin. Väkimäärä laskee. Väestöllinen huoltosuhde on maan heikoin. Asuntojen hinnat laskevat. Vastasyntyneen eteläsavolaisen elinajanodote on lyhyempi kuin missään muussa Suomen maakunnassa.
Myö on hävitty tää peli, Hämäläinen kirjoitti. Lause oli kirjailijan käyttämä retorinen tehokeino, sillä pohjimmiltaan hän tietysti uskoo Etelä-Savon selviävän.
Hämäläinen nostaa Mikkelin valteiksi luonnon ja Venäjän – ei siis mitään kovin yllättävää, mutta ne ovat Etelä-Savolle ja Saimaan alueelle ihan todellisia elinvoimatekijöitä. Luonto tarkoittaa metsää ja matkailua, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi seuraavien vuosien ja vuosikymmenten keskeisiä kysymyksiä.
Mikkelistä on maanteitse Pietariin vain runsaat 300 kilometriä. Yli viiden miljoonan asukkaan Pietari on siis vain pikkuisen kauempana Mikkelistä kuin Helsinki.
Ei tulevaisuus pelkästään omissa käsissä ole, mutta enemmän tulevaisuuteen voi vaikuttaa kuin menneeseen, sillä mennyttä voi muuttaa vain huijaamalla, Hämäläinen kirjoittaa.
Tämän sentään rohkenen ennustaa: Vuosikymmentenkin kuluttua Mikkelin torilta saa kesän parhaat torikahvit.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Kolumnit Seuraa
- Mielipide Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Talous Seuraa
- Verot Seuraa
- Marko Junkkari Seuraa
Kommentit