Työministeri Tuula Haatainen vertaa työllisyys­toimien tekemistä maratonin juoksemiseen – mutta tietääkö ministeri, missä on maali? - Junkkari | HS.fi
Kuvituskuva
Junkkari|Kommentti

Työministeri Tuula Haatainen vertaa työllisyys­toimien tekemistä maratonin juoksemiseen – mutta tietääkö ministeri, missä on maali?

Hallitus on ohjelmassaan kytkenyt työllisyystoimensa suoraan menolisäyksiin. Jos uskottavia työllisyyskeinoja ei löydy, hallitusohjelman mukaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä voidaan joutua perumaan ja leikkaamaan, kirjoittaa HS:n Marko Junkkari.

Työministeri Tuula Haatainen harrastaa juoksemista.

Työministeri Tuula Haatainen harrastaa juoksemista. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Julkaistu: 29.1. 19:26

Työministeri Tuula Haatainen (sd) on käyttänyt viime aikoina ahkerasti maraton-vertauksia. Eikä ihme, sillä ministeri on innokas maratoonari. Hän on kertonut juosseensa kymmenen viime vuoden aikana neljä täysmaratonia ja toistakymmentä puolikasta.

”Yhtäkään en ole jättänyt kesken”, Haatainen kirjoitti Facebook-postauksessaan. Samalla tavalla hän kertoo myös suhtautuvansa hallituksen työllisyystavoitteen toteuttamiseen.

On tietysti ilahduttavaa, että työministeri ei jätä hommiaan kesken.

Mutta kun keskiviikkona luki Talouspolitiikan arviointineuvoston julkistamaa raporttia, niin mieleen nousi kysymys: Mitä maratonia Haatainen oikeastaan on juoksemassa?

Näyttää nimittäin vähän siltä, että Haatainen juoksee puolimaratonia – vaikka itse asiassa kyseessä on täyspitkä matka.

Tuula Haatainen käytti maraton-vertauksia myös tiedotustilaisuudessaan 17. tammikuuta. Haataisen mukaan hallitus on nyt työllisyystavoitejuoksunsa puolivälissä. Tarkkaan ottaen sitaatti meni näin:

Meillä on vielä juostavana monta kilometriä. Nyt ollaan puolessavälissä. Se saattaa tuntua välillä siltä, että voi hyytyä, mutta uskon, että tässä saadaan tuloksia. Etappi on viimeistään siellä elokuun budjettiriihessä, Haatainen totesi.

Jos hallitus on nyt kisan puolessavälissä, niin Haatainen tulkitsee maalin olevan elokuun budjettiriihessä. Siellä pitäisi sopia konkreettista toimista, joiden avulla Suomeen todennettavasti syntyisi 30 000 uutta työpaikkaa.

Mutta. Itse asiassa tämä 30 000 uutta työpaikkaa on vasta hallitusohjelman työpaikkatavoitteen puoliväli. Uusia työpaikkoja pitäisi luoda vaalikauden aikana 60 000.

Siitä jälkimmäisestä puoliskosta hallitus ei vielä ole puhua pukahtanut yhtään mitään. Tähän asiaan myös Talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnitti keskiviikkona huomiota.

Hallitusohjelmassa todetaan: Näiden ja muiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä edellä tarkoitetussa normaalissa suhdannetilanteessa. Edellä tarkoitetuista toimenpiteistä on puolet valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.

Arviointineuvoston raportissa ihmetelläänkin, mitä työllisyystavoitteen toiselle puoliskolle tapahtuu.

Raportissa kysytään:

Milloin hallitus arvioi sitä, miten loput 30 000 työpaikkaa onnistutaan luomaan?

Sitoutuuko hallitus arvioimaan lainauksessa mainittuja menolisäyksiä, jos tälle työllistymistavoitteen toiselle puolikkaalle ei löydetä toimenpiteitä?

Ne ovat hyviä kysymyksiä.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen tulisikin pikaisesti selventää, millä keinoilla se aikoo koko työllisyystavoitteensa saavuttaa ”parantaakseen toimintansa läpinäkyvyyttä ja vähentääkseen siihen liittyvää epävarmuutta”.

Hallituksen pitäisi siis pikaisesti kertoa, miten se aikoo luoda ne loput 30 000 työpaikkaa. Sen lisäksi olisi toki olennaista myös kuulla, miten ne ensimmäiset 30 000 työpaikkaa syntyvät.

Myös sen suhteen ollaan edelleen aika lailla pimennossa.

Keskiviikkona Sanna Marinin (sd) hallitus kokoontui iltakouluun pohtimaan työllisyysasioita. Pohtimista riitti, sillä julkisuudessa on kerrottu työn kolmikantaisissa työllisyystyöryhmissä edenneen nihkeästi.

Työllisyyden kasvu on Marinin hallituksen keskeinen lupaus, sillä sen avulla hallituksen on tarkoitus tasapainottaa julkista taloutta. Onhan hallitusohjelmassa sitouduttu siihen, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.

Hallitus on ohjelmassaan kytkenyt työllisyystoimensa suoraan menolisäyksiin. Jos uskottavia työllisyyskeinoja ei löydy, hallitusohjelman mukaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä voidaan joutua perumaan ja leikkaamaan.

Hallituksen keskiviikon iltakoulu oli yksi etukäteen määritellyistä tarkastelupisteistä ennen ensi elokuun budjettiriihtä.

Kuvituskuva

Mitään uutta ja konkreettista ei keskiviikkona työllisyyskeinoista kuitenkaan kuultu. Eikä välttämättä paljon kuulla seuraavassakaan tarkastelupisteessä eli huhtikuun kehysriihessä.

Edellinen pääministeri Antti Rinne (sd) sanoi alkusyksystä, että huhtikuussa kehysriihessä tullaan määrittelemään ”aika iso osa konkreettisista toimenpiteistä” työllisyyden nostamiseksi.

Sittemmin hallituksen viesti kehysriihen suhteen on muuttunut.

Sen sijaan, että kehysriihessä määriteltäisiin ”iso osa konkreettisista toimenpiteistä”, tiedossa on työministeriön valtiosihteerin Ville Kopran (sd) mukaan ”edistymisen seurantaa ja mahdollisia lisälinjauksia”.

Asiasta tuntuu hallituksen sisällä olevan erimielisyyttä. Ainakin kommenteissa oli keskiviikkona jonkinmoinen sävyero.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni totesi iltakoulun jälkeen, että huhtikuun kehysriihen jälkeen pitää julkistaa konkreettisia toimia, jotta valtiovarainministeriö ehtii laskea kaikkien toimien vaikutuksen.

Pääministeri Sanna Marin puolestaan muotoili asian niin, että kehysriihessä tarkastellaan, mitä toimia vielä pitää tehdä, jotta loppukesän budjettineuvotteluun mennessä työllisyystavoite täyttyy.

Keskustalaiset hallituslähteet myöntävät, että kovin paljon konkretiaa ei voi kehysriihestä odottaa. Onhan sen ajankohta hyvin hankala. Työmarkkinatilanne on jo nyt tiukka ja on todennäköisesti huhtikuussa vielä tiukempi.

Sairaanhoitajien Tehyn ja muun kunta-alan työehtosopimukset loppuvat maaliskuun lopussa, joten huhtikuun alussa saattaa olla työtaistelutilanne tuloillaan.

Siihen tilanteeseen on hallituksen paha tuoda ammattiyhdistysliikkeen vastustamia esityksiä esimerkiksi työttömyysturvan porrastamisesta.

Siksi keskustalaisetkin ilmeisesti ovat hyväksyneet sen, että keinojen konkretia jätetään elokuun budjettiriiheen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkisti siis keskiviikkona vuosittaisen raporttinsa, joka oli hyvin kriittinen hallituksen talouspoliittista linjaa kohtaan. Raportin mukaan hallituksella ei ole selkeää suunnitelmaa julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Finanssipolitiikka on neuvoston mukaan talouden suhdanteeseen nähden liian löysää.

Jotta työllisyystavoite täyttyisi, hallituksen on raportin mukaan todennäköisesti tehtävä koviakin työllisyystoimia – eli esimerkiksi porrastettava työttömyysturvaa. Sitä hallituksen vasemmistopuolueiden on vaikea hyväksyä.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa tiedostettiin hankala tilanne.

”Jotkin tehokkaiksi katsotut työmarkkinauudistukset, esimerkiksi työttömyyskorvausten pienentäminen, saattavat lisätä eriarvoisuutta ja köyhyysriskiä. Tämäntyyppiset toimenpiteet ovat osittain ristiriidassa hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden kanssa”, raportissa todetaan.

Työministeri Tuula Haataisen maratonissa – oli se sitten puolimaraton tai täysi – on joka tapauksessa pahin maitohappovaihe vielä edessä.

Hallitus vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa – Työministeri Haatainen: Suomessa ei ole riittävästi osaajia