Talousprofessori hermostui Juha Sipilän synkästä talousennusteesta – mihin entisen pääministerin näkemys oikein perustui? - Junkkari | HS.fi
Kuvituskuva
Junkkari|Kommentti

Talousprofessori hermostui Juha Sipilän synkästä talousennusteesta – mihin entisen pääministerin näkemys oikein perustui?

Juha Sipilä veikkasi torstaina Ylen haastattelussa, että Suomen talous supistuu tänä vuonna yli 10 prosenttia. Vastaava romahdus on viimeksi nähty sisällissodan aikaan vuonna 1918.

Kansanedustaja Juha Sipilä (kesk) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 4. joulukuuta. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Julkaistu: 26.3. 19:00

Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk) arvioi torstaiaamuna radiossa Ylen Ykkösaamussa, että koronaviruksen aiheuttama isku Suomen taloudelle on todella raju – paljon rajumpi kuin mitä tutkimuslaitokset ovat ennustaneet.

”Minun oma ennusteeni bruttokansantuotteen pudotuksesta on paljon suurempi kuin mitä Suomen pankki ja Etla ovat ennustaneet. Uskon, että kaksinumeroisessa luvussa ollaan”, Sipilä sanoi haastattelussa.

Taloustieteen professori Markus Jäntti hermostui Sipilän kommenteista. Näin voi ainakin päätellä hänen torstaiaamun lukuisista Twitter-viesteistään.

Taloustieteen professori Markus Jäntti. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Jäntti ihmetteli, miksi Sipilältä ei kysytty haastattelussa, mihin tämä ennuste perustui.

Ja kieltämättä Sipilän ennuste on aika hurja.

Sipilä sanoi haastattelussa ennustavansa talouden supistuvan tänä vuonna ”10 prosenttia ja ehkä enemmänkin”.

Se olisi todella paljon.

Professori Jäntti totesi Twitterissä, että häntä ei suututa sinänsä Sipilän arvio. Se voi olla oikea tai ei – sitä Jäntti ei kuulemma osaa arvioida.

Sen sijaan häntä harmitti jatkokysymyksen puute. Sipilältä olisi Jäntin mukaan pitänyt haastattelussa kysyä, mihin tietopohjaan hänen ennusteensa perustuu.

Sipilän näkemys poikkeaa merkittävästi esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Suomen pankin tuoreimmista ennusteista.

Ja kannattaa muistaa, että sekä Etlassa että Suomen pankissa on iso joukko ekonomisteja, jotka työkseen tekevät näitä suhdanne-ennusteita.

Suomen pankki arvioi viime viikolla, että Suomen bruttokansantuote supistuu koronaviruksen vuoksi tänä vuonna 1,5–4 prosenttia.

Etla puolestaan kertoi viime viikolla, että Suomen bkt voi pienentyä tänä vuonna jopa viisi prosenttia. Etlan ennusteen haarukka oli miinus yhdestä miinus viiteen prosenttiin – joista todennäköisimpänä se piti laskuprosentin osumista lähelle viittä prosenttia.

Sipilän mukaan pudotus olisi kuitenkin tuplasti tämä eli yli 10 prosenttia. Se tarkoittaisi todella syvää lamaa.

No kysytään Sipilältä, mihin hänen näkemyksensä perustuu.

Sipilä kertoo, että hänen ennusteensa ei perustu mihinkään laskelmiin tai taloudellisiin malleihin – vaan lähinnä hänen omiin kokemuksiinsa. Siis siihen, mitä hän on konkreettisesti viime viikkoina nähnyt taloudessa tapahtuvan.

Monen yrityksen liiketoiminta on käytännössä pysähtynyt täysin, Sipilä sanoo. Erityisen vaikea tilanne on monissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka ovat tärkeimpiä suomalaisten työllistäjiä.

Sipilä kertoo vertaavansa nykytilannetta vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisin aikaan.

”Finanssikriisi iski kovimmin vain osaan toimialoista – etenkin tietysti rahoitussektoriin. Mutta nyt vaikutus osuu kaikille aloille”, Sipilä sanoo.

Isku on kova sekä vientiin että kotimaiseen kulutukseen. Se iskee niin isoihin kuin pieniinkin yrityksiin.

”Ei kukaan tilaa nyt remonttiurakkaa”, Sipilä sanoo.

Talouden kokonaisvaltaisen pysähdyksen vuoksi Sipilä odottaa iskun Suomen talouteen olevan tänä vuonna rajumpi kuin finanssikriisissä.

Finanssikriisin myötä Suomen talous supistui vuonna 2009 lähes kahdeksan prosenttia.

Myös Etlan ennusteessa verrataan koronakriisiä finanssikriisiin, mutta tutkimuslaitos ei näe nykytilanteessa finanssikriisin toisintoa. Etla olettaa ulkomaankaupan ja yksityisen kulutuksen vähenevän tänä vuonna lähes yhtä paljon kuin vuonna 2009.

Yksityisten investointien se sen sijaan uskoo laskevan vähemmän kuin silloin.

Suurin ero finanssikriisin on Etlan näkemyksen mukaan kriisin kesto.

Etlan synkimmässä skenaariossa arvioidaan Suomen talouden supistuvan noin 10 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä. Sen jälkeen Etla uskoo talouden alkavan toipua.

”Finanssikriisissä Suomen talouskasvu käynnistyi kunnolla vasta puolentoista vuoden päästä siitä, kun talous alkoi supistua. Odotamme tällä kertaa V:n muotoista shokkia, jossa meidänkin tuotantomme käynnistyisi vuoden kolmannella neljänneksellä, Kiinan kehitystä seuraillen”, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju totesi tiedotteessa.

Myös Suomen pankki olettaa ennusteessaan pandemian vaikutuksen jäävän suhteellisen lyhytkestoiseksi. Se uskoo Suomen talouden alkavan toipua vuoden 2020 loppupuolella Kiinan ja maailmantalouden vetämänä.

Samalla Suomen pankki kuitenkin varoittaa, että taantuma voi olla sen ennustamaa syvempi ja toipuminen voi pitkittyä, jos pandemia ja sen rajaamistoimet kestävät arvioitua kauemmin eikä yritysten rahoitustarpeita pystytä turvaamaan.

Tällöin Suomea uhkaisi konkurssiaalto. Ja työttömyys voisi kasvaa rajusti.

Juuri tätä Sipilä sanoo pelkäävänsä.

Sipilä arvioi, että kyseessä ei ole lyhytkestoinen talouden pysähdys, jonka jälkeen kasvu taas käynnistyisi.

”Maailma ei välttämättä palaa enää entiselleen”, Sipilä sanoo. Hänen mielestään Suomen pitää ryhtyä varautumaan tähän uuteen tilanteeseen.

Sipilän mukaan valtiovallan tulee nyt kaikin tavoin yrittää estää yritysten konkursseja ja työttömyyden rajua nousua. Samalla hän muistuttaa, että siinäkin on rajansa, kuinka paljon valtio pystyy tukitoimiin käyttämään rahaa.

Suomen tilannetta ei helpota myöskään se, että talous alkoi hidastua jo ennen koronapandemian puhkeamista.

”Toivon tietysti, että Etla ja Suomen pankki olisivat ennusteissaan oikeassa. Ja minä väärässä”, Sipilä sanoo.

Sipilän synkkä suhdanne-ennuste ei siis perustu minkäänlaisiin laskelmiin. Se on siis mutua.

Näin ollen hänen näkemystään ei pitäisi siis verrata Etlan ja Suomen pankin ennusteisiin.

Mutta samaan aikaan pitää muistaa, että koronaviruksen aiheuttama tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Sen vaikutuksista ei kellään voi olla varmaa näkemystä, sillä vastaavasta ei ole aiempaa kokemusta.

Sipilän näkemys voi siis hyvinkin osua myös oikeaan.

Kiinnostavaa on kuitenkin se, että päättäjien synkistä henkilökohtaisista talousennusteista näyttää tulleen jonkinlainen trendi.

Maanantaina Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) kertoi HS:n haastattelussa ”omana veikkauksenaan”, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna kymmenen prosenttia.

Torstaina Sipilä pisti siis paremmaksi ja ennusti yli kymmentä prosenttia.

Kohta joku päättäjä varmaan nokittaa tästäkin synkemmäksi.

Voi vain kysyä, että miksi.

Kymmenen prosentin pudotus Suomen bruttokansantuotteessa olisi historiallisen raju. Vastaavaa yhden vuoden romahdusta ei nähty edes 1990-luvun syvässä lamassa. Pahimpana lamavuonna 1991 bkt supistui noin kuusi prosenttia.

Yli kymmenen prosentin pudotus on viimeksi nähty itsenäisyyden alussa. Vuonna 1917 bruttokansantuote laski 16 ja vuonna 1918 yli 13 prosenttia.

Niinä vuosina Suomessa oli nälänhätä ja sisällissota.