Suomalaiset kehuvat pääministeri Sanna Marinia koronakriisin hoitamisesta, mutta näkemys saattaa pian muuttua - Junkkari | HS.fi
Junkkari|Kommentti

Suomalaiset kehuvat pääministeri Sanna Marinia koronakriisin hoitamisesta, mutta näkemys saattaa pian muuttua

Hallitukseen tulee varmaankin kohdistumaan rajua kritiikkiä – itse asiassa riippumatta siitä, mitä hallitus on konkreettisesti kriisin aikana tehnyt.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kättelivät uuden hallituksen tervehdyskäynnillä joulukuussa. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Julkaistu: 5.4. 9:56, Päivitetty 5.4. 13:00

Sunnuntaina julkaistun HS-gallupin mukaan peräti neljä viidestä suomalaisesta on tyytyväinen tapaan, jolla presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) ovat toimineet koronakriisiin liittyvissä asioissa.

Presidentin osalta tulos ei ehkä niinkään yllätä. Etenkin kun muistaa, että Niinistön onnistumista mittaavissa kyselyissä tulokset ovat vuodesta toiseen olleet lähes pohjoiskorealaisissa lukemissa.

Sitä paitsi koronakriisin hoitaminen ei itse asiassa edes kuulu presidentille.

Tämä valtaoikeuskysymys on tullut harvinaisen selväksi viimeisen viikon aikana, kun julkisuudessa on puitu presidentin ja hallituksen välistä jupakkaa niin sanotun ”kriisinyrkin” perustamisessa.

Siinähän oli kyse siitä, että presidentti Niinistö ehdotti hallitukselle uuden koronakriisiryhmän perustamista. Ryhmä olisi kerännyt tietoa, muodostanut tilannekuvaa ja ehdottanut hallitukselle toimenpiteitä.

Pääministeri vastasi kohteliaasti hallituksen ottavan asian ”harkintaan”. Käytännössä vastaus presidentille oli: kiitos ei.

Pääministerin osalta HS-gallupin tulos on siinä mielessä yllättävä, että sosiaalisessa mediassa on aika paljon riekuttu hallituksen tekemisiä ja ennen kaikkea tekemättä jättämisiä.

Twitter ei selvästikään kerro koko kuvaa kansan tunnoista.

HS-gallupin mukaan peräti 84 prosenttia kansalaisista on erittäin tai melko tyytyväinen pääministerin toimintaan.

Suomalaiset ovat selvästikin valmiita antamaan hallitukselle sen työrauhan, jota Sanna Marin toivoi Twitter-viesteissään viime sunnuntaina.

Eikä kyse taida olla vain tieten tahtoen kriisitilanteessa päättäjille annetusta työrauhasta.

Tulos kertoo siitä, että kriisissä ihmiset vakavoituvat. Ja ennen kaikkea tietysti siitä, että Sanna Marin on onnistunut suomalaisten mielestä hyvin.

Etenkin on kiitelty tapaa, jolla pääministeri on viestinyt kriisistä kansalaisille. Se on ollut selkeää, rauhallista ja loogista.

Mutta kansan positiivinen asenne ei välttämättä kestä kovin kauan.

Kuten pääministeri Marin twiitissään totesi, kriisin jälkiselvittelyn aika on vasta myöhemmin. Silloin tullaan hyvin yksityiskohtaisesti käymään läpi se, miten hyvin Suomessa onnistuttiin koronakriisin hoidossa.

Hallitukseen tulee varmaankin kohdistumaan rajua kritiikkiä – itse asiassa riippumatta siitä, mitä hallitus on konkreettisesti kriisin aikana tehnyt.

Syynä on se, että koronaepidemian vaikutukset suomalaisten elämään tulevat olemaan todella dramaattisia. Päällimmäisenä ovat tietysti kuolonuhrit ja inhimillinen kärsimys, mutta sen lisäksi Suomi näyttää olevan syöksymässä syvään talouden taantumaan.

Moni suomalainen menettää työnsä. Moni ajautuu taloudelliseen ahdinkoon.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) arvioi perjantaina, että tiedossa voi olla ”Suomen taloushistorian pahin vaihe”.

Siis syvempi taantuma kuin 1990-luvun alun lamavuosina.

Koska Sanna Marinin johtama hallitus on vastuussa kriisin hoidosta, se joutuu kantamaan poliittista vastuuta myös sen seurauksista.

Jälkiselvittelyssä kyse ei ole vain siitä, tekikö hallitus oikeita asioita oikea-aikaisesti vai ei. Tai olisiko se toisin tekemällä voinut ratkaisevasti muuttaa asioiden kulkua.

Silloin julkisessa keskustelussa todennäköisesti korostuvat ennen kaikkea virheet.

Ja näitä virheitä on sattunut, kuten Marin on myöntänyt, ja niitä tulee varmasti sattumaan vielä lisää.

Koronavirusta ei edelleenkään tunneta kunnolla. Ja ylipäätään tämä on niin poikkeuksellinen kriisi, että sen hoitamiseen ei ole mitään valmista sapluunaa. Kriisiä on jouduttu Suomessa ja muualla maailmalla hoitamaan monin paikoin sokkona ja reagoimalla aina muuttuvien tilanteiden mukaan.

Virheitä on käytännössä mahdoton täysin välttää.

Siitä huolimatta jälkikäteen todennäköisesti korostuu jälkiviisauden tuoma varmuus siitä, mitä hallituksen olisi missäkin vaiheessa pitänyt tehdä.

Hallituksen asemaa jälkipuinnissa ei myöskään helpota se, että oppositio varmasti palauttaa kansalaisten mieliin presidentti Niinistön maaliskuisen kirjeen hallitukselle.

Kukaan ei pysty myöhemmin sanomaan, olisiko Niinistön esittämä ”koronanyrkki” konkreettisesti auttanut kriisin hoitoa vai ei. Opposition viesti tulee kuitenkin olemaan se, että presidentti varoitti hallitusta – mutta hallitus ei kuunnellut.

Tämä on hallituksen kannalta hankalaa. Onhan presidentti – kuten jo aiemmin tuli sanottua – kansan keskuudessa kovin suosittu. Eikä presidentillä ole varsinaista vastuuta kriisin hoidosta.

Erityisen huolissaan tulevaisuuden poliittisesta tuomiosta tunnutaan olevan keskustassa. Taustakeskusteluissa moni keskustalainen harmittelee sitä, että presidentin ja hallituksen eriävät näkemykset tulivat julkisuuteen.

He pelkäävät sen jäävän hallitukselle poliittiseksi painolastiksi.

Koronaepidemian kaltaisessa syvässä kansallisessa kriisissä politikointi ei varmasti kellään ole päällimmäisenä mielessä.

Moni hallituspuolueen edustaja harmittelee presidentin ja hallituksen eripuraa myös siitä yksinkertaisesta syystä, että presidentin pitkästä poliittisesta kokemuksesta olisi varmasti hallitukselle hyötyä.

Vuonna 1987 ensimmäisen kerran eduskuntaan noussut Sauli Niinistö on poliittisella urallaan nähnyt niin 1990-luvun alun laman kuin 2008 alkaneen finanssikriisin.

Sanna Marin on moneen otteeseen vakuuttanut, että hallituksen ja presidentin välit ovat kunnossa. Toivottavasti keskusteluyhteys tosiaan toimii. Siis muutenkin kuin vain muodollisissa puitteissa.

Perustuslain valtaoikeuksia koskeviin pykäliin ei ole kirjattu mitään, joka rajaisi ylimpien valtioelinten keskinäistä ajatusten vaihtoa.

Ja sitä paitsi hallitukselle varmasti olisi poliittisesti hyödyllistä, jos se saisi koronakriisin jälkiselvittelyissä presidentin julkisen tuen.

Sanna Marin nousi ensimmäisen kerran eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Hän sai Pirkanmaalta 10 911 ääntä ja oli vaalipiirin ääniharava.

Suomen Kuvalehti teki ennen vaaleja tammikuussa 2015 henkilöjutun Sdp:n nousevasta tähdestä.

Kuvalehden haastattelussa Marin sanoi, että hän ei ole koskaan lukenut yhdenkään sosiaalidemokraattisen vaikuttajan elämäkertaa.

Tuosta haastattelusta on jo viisi vuotta, ja Marin on sittemmin voinut hyvinkin perehtyä demariveteraanien muisteloihin.

Ainakin presidentti Mauno Koiviston muistelmat kannattaisi lukea.

Presidentti Mauno Koivisto ja Esko Aho hallitustunnusteluiden aikaan vuonna 1991. Kuva: Jaakko Avikainen / Lehtikuva

Kirjassaan Kaksi kautta I – Muistikuvia ja merkintöjä 1982–1994 Koivisto kertoo yhteistoiminnastaan 1990-luvun lama-ajan pääministerin Esko Ahon kanssa. 36-vuotias Aho oli Suomen historian siihen mennessä nuorin pääministeri.

Koivistolla oli tapana nauhoittaa käymiään keskusteluita, joten hän pystyi kirjassaan tarkasti kuvaamaan tapaamisiaan.

Koiviston ja vastavalitun pääministeri Ahon ensimmäinen tapaaminen keväällä 1991 oli kovin muodollinen ja jäykkä. Aho teititteli Koivistoa.

Keskustelun lopuksi Koivisto totesi:

”Niin muuten, minä olen yleensä tottunut sinuttelemaan.”

”Olen teititellyt sen takia, että en muista, että olisimme sinunkauppoja tehneet”, Aho vastasi.

”Olkoon nyt sitten tästä eteenpäin tehty”, Koivisto sanoi.

”Hyvä. Kiitos.”

Yhteistyö lähti siis nihkeästi liikkeelle, mutta sittemmin se kehittyi hyvin tiiviiksi ja toimivaksi.

Pääministeri Aho sai Koivistolta vankkaa taustatukea talouspolitiikan hoitamisessa ja muun muassa syksyn 1991 pakkodevalvaatiossa.

Laman lisäksi Suomen valtiojohdon piti noina hoitaa muun muassa Neuvostoliiton kanssa solmitun YYA-sopimuksen irtisanominen ja EU-jäsenyyden valmistelun aloittaminen.

Ei ole tietoa, miten pääministeri Sanna Marin ja presidentti Sauli Niinistö puhuttelevat toisiaan. Olisi joka tapauksessa hyvä, jos he siirtyisivät pronominivalintojen lisäksi myös henkisesti sinuttelutasolle.

Oikaisu 5.4. kello 13.00: Suomen Kuvalehti julkaisi Sanna Marinista henkilöjutun ennen vuoden 2015 vaaleja eikä niiden jälkeen.

HS-gallup|Enemmistö pitää hallituksen koronavirustoimia hyvin ajoitettuina ja sopivan tiukkoina

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat