Sanna Marinin hallitus otti poliittisen propagandan perusopit käyttöön – mutta valitettavasti ”uusi normaali” on kovin väsynyt klisee - Junkkari | HS.fi
Junkkari|Kommentti

Sanna Marinin hallitus otti poliittisen propagandan perusopit käyttöön – mutta valitettavasti ”uusi normaali” on kovin väsynyt klisee

Hallitus toistelee itsestäänselvyyksiä voidakseen vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.

Opetusministeri Li Andersson (vas.), valtiovarainministeri Katri Kulmuni, pääministeri Sanna Marin, sisäministeri Maria Ohisalo ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson hallituksen koronatilannekatsauksessa Helsingissä maanantai-iltana.

Julkaistu: 5.5. 13:19

Olemme etenemässä kohti uutta normaalia.

Tämä asia todellakin tuli selväksi hallituksen maanantai-illan tiedotustilaisuudessa.

”Etenemmekö kohti uutta normaalia?” pääministeri Sanna Marin (sd) kysyi tilaisuuden loppupuolella.

Kysymystä voinee luonnehtia retoriseksi, sillä jo aiemmin samaisessa tilaisuudessa opetusministeri Li Andersson (vas) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) olivat kertoneet, että olemme etenemässä kohti uutta normaalia.

Pääministeri vastasi esittämäänsä kysymykseen itse. ”Vastaus on, että kyllä etenemme.”

Uusi normaali tarkoittaa hallituksen mukaan sitä, että siihen Suomeen, jossa vielä alkuvuodesta elettiin, ei kovin pian ole paluuta.

Vaikka joitain rajoituksia ollaan lähiaikoina helpottamassa, moni rajoitus pysyy voimassa toistaiseksi. Sitä paitsi jos epidemiatilanne pahenee, löysättyjä rajoituksia tullaan taas kiristämään.

Toisto on poliittisen viestinnän keskeinen työkalu. Ja Sanna Marinin hallitus otti sen maanantaina oikein urakalla käyttöön.

Britannian entisen pääministerin Tony Blairin viestintävelho Alastair Campbell on aikoinaan muotoillut toiston merkityksen politiikassa jokseenkin näin:

Siinä vaiheessa kun poliitikko on itse täysin kyllästynyt toistelemaan yhtä ja samaa viestiä, ja toimittajat ovat vielä kyllästyneempiä kuulemaan poliitikon toistelevan sitä – niin se on itse asiassa se hetki, jolloin asiaa vasta todenteolla pitää ryhtyä toistelemaan.

Campbellin ajatus on se, että vain väsymättömällä jankutuksella viesti saadaan taottua kansalaisten mieliin.

Sanna Marinin hallitus on ilmeisesti kuunnellut viestintävelhoja, sillä maanantain info oli melkoista hokemista. Uuden normaalin lisäksi infossa toisteltiin rajoitusten purkamista hallitusti ja asteittain.

Rajoitusten hallittu ja asteittainen purkaminen kuulostaa toki vakuuttavalta, ja onkin sitä – mutta mitä se itse asiassa tarkoittaa?

Hyvä tapa testata poliittisen viestin merkitystä on kääntää asia päinvastoin.

Jos hallitus olisi ”hallitun ja asteittaisen” sijaan sanonut aikovansa purkaa koronarajoituksia yhdellä rysäyksellä ja hallitsemattomasti, niin sepä vasta olisi ollut yllättävä poliittinen viesti.

Rajoitusten hallittu purkaminen on siis mitä suurimmassa määrin itsestäänselvyys. Ainahan poliittisia päätöksiä pyritään toteuttamaan hallitusti – harvemmin hallitus pyrkii tieten tahtoen aiheuttamaan kaaosta.

Mutta miksi ihmeessä hallitus sitten toistelee itsestäänselvyyttä?

Kyse on mielikuvista.

Hallitus pyrkii toistolla vakuuttamaan kansalaiset siitä, että sillä on homma hallussa ja riskit hallinnassa.

”Hallittu ja asteittainen purkaminen” on poliittisena viestinä hallituksen kannalta siis looginen ja järkevä.

Mutta. Samaan aikaan herää kysymys, että jos hallituksen pitää näin voimallisesti korostaa hallittua toimintaansa, niin onko todellisuus kulissien takana itse asiassa jotain muuta.

Sitä paitsi vanhemmille kansalaisille voi tulla käsitteestä mieleen Harri Holkerin hallituksen (1987–1991) ohjelmassaan julistama ”hallittu rakennemuutos”, joka ei mennyt ihan putkeen.

Holkerin hallittu rakennemuutos tarkoitti erinäisiä talouspoliittisia uudistuksia ja veronalennuksia, joilla piti pistää Suomen talous uuteen uskoon. Lähettipä Holkerin hallitus jokaiseen suomalaiskotiin jopa lehtisen, jossa kerrottiin verotuksen kevenevän.

Holkerin hallituksen kausi päättyi historialliseen syvään lamaan.

Marinin hallituksen toinen hokema maanantain infossa oli siis ”uusi normaali”. Se on käsitteenä niin sanottu oksymoron.

Oksymoron tulee kreikan sanoista oksys (terävä) ja moros (tylsä). Kyseessä on ilmaisu, jossa on yhdistetty kaksi ainakin näennäisesti ristiriitaista käsitettä tai mielikuvaa. Esimerkki oksymoronista on esimerkiksi Renny Harlinin Jäätävä polte-klassikkoelokuvan nimi.

Normaali tarkoittaa tavanomaista ja säännönmukaista. Uusi normaali viittaa siihen, että totutun tavanomaisen tilalle on tulossa jotain uutta tavanomaista.

Se kuulosta jotenkin deterministiseltä.

Determinismissä uskotaan, että kaikki tapahtuu vääjäämättä eikä mikään voi muuttaa tapahtumien syy-seuraussuhteita.

Meillä on koronavirus, jonka johdosta siirrymme uuteen normaaliin. Eikä hallitus tai kukaan muukaan mahda asialle mitään.

Meille nyt vain tulee luonnonvoiman tapaan tämä uusi normaali.

Uudesta normaalista puhuttiin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001. Sitä käytettiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Siitä on puhuttu paljon nyt koronakriisissä.

Käsitettä on itse asiassa käytetty lähes aina kriisiaikaan.

Googlella on niin sanottu Ngram-palvelu, jonka avulla voi selvittää, miten tiheästi eri termit ovat vuosikymmenten varrella esiintyneet kirjoissa. Googlehan on digitoinnut valtavan määrän kirjoja.

Testataanpa, miten yleisesti ”new normal” -termi on historiallisesti ollut käytössä.

Grafiikasta näkee, että ”uusi normaali” oli suosiossa etenkin ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1920-luvulla. Silloin käsite saattoikin ehkä kuulostaa jotenkin tuoreelta ja kekseliäältä.

Enää se ei sitä ole.

Uusi normaali on väsynyt klisee. Ja siksi voi ihmetellä, miksi hallitus on päättänyt ryhtyä sitä näin innokkaasti hokemaan.

Etenkin kun parempaakin voisi keksiä.

Sisäministeri Maria Ohisalo totesi maanantain tiedotustilaisuudessa näin:

”Olemme siirtymässä kohti uutta normaalia, jossa potentiaalisesti kahden metrin turvavälit ovat arkea.”

Moni media tarttuikin Ohisalon kahden metrin turvaväleihin.

Hallituksen olisikin voinut kannattaa kuluneiden fraasien sijasta hyödyntää jotain uutta.

Kahden metrin yhteiskunta olisi käsitteenä kuvaava ja oivaltava – ja avaisi mahdollisuuksia innovatiiviseen poliittiseen propagandaan.

Onhan valtioneuvosto värvännyt nuoria somevaikuttajia avukseen kriisiviestintään. Nämä influensserit pystyisivät varmasti vääntämään kahden metrin yhteiskunnasta kekseliäitä meemejä Instagramiin ja muihin sosiaalisen median kanaviin.

Kommentti|Kesäkuussa alkaa koronakriisin suuri käänne, ja hallitus ripustaa nyt Suomen neljän sanan varaan

Koronavirus|Lue kattava lista siitä, miten rajoituksia nyt puretaan: ravintolat avautuvat asteittain, yli 70-vuotiaiden eristyssuositusta jatketaan

Rajoitukset|Suomi avautuu merkittävästi kesäkuusta lähtien – Pääministeri Marin varoittaa, että tilanteen muuttuessa rajoituksia pohditaan uudestaan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat