Hallitus järjesti melkoisen yllätyksen, ja osa keskustalaisistakin hämmentyi: ilmestyikö lisä­budjettiin yhtäkkiä yli miljardilla eurolla lisämenoja? - Junkkari | HS.fi
Junkkari|Kommentti

Hallitus järjesti melkoisen yllätyksen, ja osa keskustalaisistakin hämmentyi: ilmestyikö lisä­budjettiin yhtäkkiä yli miljardilla eurolla lisämenoja?

Hallitus puhui tiistain tiedotustilaisuudessa myös uudesta työllisyystavoitteesta, joka jäi kuitenkin niin ilmaan, että se ei tarkoita mitään, kirjoittaa kommentissaan HS:n Marko Junkkari.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni ennen hallituksen lisätalousarvioesitystä koskevan tiedotustilaisuuden alkua Helsingissä tiistaina.

Julkaistu: 3.6. 15:43

Hallitus järjesti tiistai-iltana tiedotustilaisuudessa melkoisen yllätyksen.

Se julkisti tämän vuoden neljännen lisätalousarvion, joka oli historiallisen suuri. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) kertoi, että lisäbudjetin koko on peräti 5,5 miljardia euroa.

Ennakkoon tiedettiin, että lisätalousarvio tulisi olemaan iso. Ja todennäköisesti suurempi kuin huhtikuussa julkaistu vuoden toinen lisätalousarvio – joka oli myöskin ennätyssuuri, 3,6 miljardia.

Silti 5,5 miljardia oli yllätys. Se on todella paljon.

Erityisen suuri yllätys se tuntui olleen eräille keskustalaisille. Ainakin näin voi päätellä saamistani yhteydenotoista.

Keskustavaikuttaja kertoi, että Kulmuni järjesti tiistaina aamupäivällä infon keskustan kansanedustajille. Siinä kerrottiin, että lisätalousarvion koko olisi jonkin verran yli neljä miljardia.

Illan tiedotustilaisuudessa kuitenkin selvisi, että lisäbudjetti olisikin 5,5 miljardia euroa – eli pitkälti yli miljardin enemmän kuin aamulla oli kerrottu.

Keskustalainen oli kiihtynyt. Vaikutti siltä, että lisätalousarvio olisi paisunut yli miljardilla hallituksen iltapäivän neuvotteluissa.

”Lastemme tulevaisuutta syödään”, hän puuskahti.

Ryhdyin selvittämään, mitä tiistai-iltapäivänä oli tapahtunut. Oliko tosiaan lisäbudjettiin ilmestynyt muutamassa tunnissa miljardilla lisämenoja?

Soittelin neuvotteluihin osallistuneille ja kaikki ihmettelivät kysymystäni.

Vaikka lisäbudjetista oli kuulemma väännetty neuvotteluissa kovasti, sen koko ei ollut päivän mittaan kuulemma merkittävästi kasvanut.

Mistä oikein oli kyse?

Vastaus löytyy valtiovarainministeriöstä.

Tiistaina julkistettu lisäbudjetti oli kooltaan sekä 4,1 miljardia että 5,5 miljardia euroa. Näistä kahdesta kukin voi valita itselleen mieluisimman luvun.

Selitys omituiseen tilanteeseen löytyy budjetointitekniikasta.

Sama lukusählinki nimittäin nähtiin myös huhtikuussa, jolloin hallitus julkisti tämän vuoden toisen lisätalousarvion. Silloin Kulmuni sanoi tiedotustilaisuudessa, että lisätalousarvio on kooltaan 4,1 miljardia euroa.

Tätä lukua kaikki viestimet myös käyttivät uutisissaan.

Valtiovarainministeriön tiedote lisäbudjetista tuli vasta tiedotustilaisuuden jälkeen, joten luku 4,1 miljardin lisätalousarviosta jäi mediassa elämään. Sitä onkin toisteltu jo monta viikkoa.

Valtiovarainministeriö on yrittänyt väsymättä oikoa, että itse asiassa toinen lisätalousarvio ei ollut 4,1 miljardia vaan puoli miljardia pienempi eli 3,6 miljardia euroa.

Lukujen ero johtuu siitä, että 4,1 miljardia oli ”määrärahavaikutus koko kehyskaudelle”. Tämä tarkoittaa sitä, että huhtikuun lisätalousarvio lisää menoja useammalle eri vuodelle vaalikauden aikana.

Varsinainen tälle vuodelle osuvien menolisäysten määrä on 3,6 miljardia, eli se on tämän vuoden lisätalousarvion virallinen suuruus.

Sama lukusekaannus tapahtui myös tiistaina.

Neljännen lisätalousarvion menolisäykset tälle vuodelle ovat 4,1 miljardia euroa. Tämä 4,1 miljardia on siis neljännen lisätalousarvion virallinen koko, joka on myös vertailukelpoinen 3,6 miljardin suuruiseen toiseen lisätalousarvioon.

Samaan hengenvetoon pitää sanoa, että myös 5,5 miljardia on tavallaan oikein.

 Etenkin keskustalaisia nopea velkaantuminen tuntuu hirvittävän.

Siinä on huomioitu tämän vuoden menolisäysten lisäksi myös noin miljardin euron määrärahalisäykset lähivuosille. Lisäksi mukana ovat asuntorahaston valtuuskorotusten vaikutus (0,35 miljardia) ja yhteisveron jako-osuuden muutos, jonka myötä kunnat saavat yritysten maksamista veroista väliaikaisesti isomman siivun. Sen vaikutus on 0,5 miljardia.

Kyse on siis budjettitekniikasta, josta tavallisen kansalaisen ei kannata sen kummemmin välittää. Olennaisempaa on tiedostaa se, että Suomi velkaantuu koronakriisin takia ennätyksellisen nopeasti.

Suomen tänä vuonna ottaman nettovelan määrä nousee neljännen lisätalousarvion takia jo 18,8 miljardiin euroon. Ja nyt ollaan vasta vuoden puolivälissä.

Syksyllä on tiedossa lisää lisätalousarvioita.

Etenkin keskustalaisia nopea velkaantuminen tuntuu hirvittävän. Keskustan kansanedustaja Markus Lohi kuvasi oloaan samanlaiseksi kuin olisi ”käynyt luottokortilla ostoksilla”.

”Kaikkea hyvää ja tarpeellista tuli hankittua. Lasku tulee kuitenkin varmuudella perässä”, Lohi kirjoitti Twitterissä.

Lievittääkseen keskustalaisen velkaantumistuskaa Kulmuni korosti tiistain tiedotustilaisuudessa, että hallitus asettaa syksyn budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 työpaikan tavoite.

Koronankriisin takia hallitusohjelmaan kirjattu nykyinen työllisyystavoite on tietysti mahdotonta saavuttaa.

Hallitusohjelman mukaanhan hallituksen olisi pitänyt pystyä osoittamaan syksyn budjettiriihessä tehneensä päätöksiä, joilla syntyy 30 000 uutta työpaikkaa. Toiset 30 000 oli tarkoitus tehdä myöhemmin.

Nyt Kulmuni sanoo että tavoitetta nostetaan – vaikka itse asiassa yhtä hyvin voisi sanoa, että hallitus luopuu nykyisestä tavoitteestaan.

Yleisesti ottaen työllisyystavoitteen määrittelyssä on kolme keskeistä osa-aluetta.

1) Uusien työpaikkojen määrä.

2) Aikataulu, jolla työpaikkojen pitäisi syntyä.

3) Tapa, jolla syntyneet työpaikat todennetaan.

Tiistaina hallitus kävi kuulemma ”filosofisen keskustelun” ja sopi itse asiassa vain viimeisestä. Se julkaisi lisätalousarvion yhteydessä kannanoton, jossa todetaan:

Työllisyystoimien arvioinnista vastaa valtiovarainministeriö käyden tieteellistä vuoropuhelua työ- ja elinkeinoministeriön asettaman riippumattoman tutkijaryhmän kanssa.

Uusien työpaikkojen määrän tavoite jäi siis auki – se siis on jotain enemmän kuin 60 000. Ja ennen kaikkea hallitus jätti selkeästi toteamatta, mihin mennessä uuden tavoitteen pitäisi toteutua.

Työllisyystavoitteen toteutuminen voi käytännössä siirtyä jonnekin tämän vuosikymmenen loppupuolelle. Hallitus aikoo kuitenkin tehdä budjettiriihessä päätöksiä rakenneuudistuksista, joilla joku tuleva hallitus voi tavoitteeseen joskus päästä.

HS-analyysi|Hallitus väänsi tunteja työllisyydestä – Tuloksena syntyi kirjaus, joka johtaa pian vaikeisiin kiistoihin

Valtiontalous|HS:n haastattelemat ekonomistit osin eri­mielisiä hallituksen ennätyksellisestä lisä­budjetista: ”Eilinen oli helppojen ja mukavien päätösten päivä”

Lisäbudjetti|Näin rahaa jaetaan nyt pääkaupunkiseudulle: Valtio lupasi maksaa puolet Espoon kaupunkiradasta

Lisäbudjetti|Hallitus ehdottaa 450 miljoonan euron lisärahoitusta akkuteollisuuden kehittämiseen

Luitko jo nämä?