Kuntavaaleihin lähtevä uusi ympäristöliike tuo luontokysymykset entistä vahvemmin esille Helsingissä – ja se voi olla suurimman puolueen asemaa tavoitteleville vihreille hankalaa - Junkkari | HS.fi

Kuntavaaleihin lähtevä uusi ympäristöliike tuo luontokysymykset entistä vahvemmin esille Helsingissä – ja se voi olla suurimman puolueen asemaa tavoitteleville vihreille hankalaa

Kriitikoiden mukaan vihreitä on viime vuosina kiinnostanut enemmän kaupungin kasvattaminen kuin kaupunkiluonnon suojelu.

Helsinkiläinen luontoaktiivi Mika Välipirtti istui kaatuneen kelon päällä Helsingin Keskuspuistossa heinäkuussa.­

18.11.2020 17:45

Kuntavaaleihin on tänään tasan viisi kuukautta aikaa.

Varsinaista kuntavaalikuumetta ei ole vielä havaittavissa mutta jonkinmoista värinää silti. Pormestari Jan Vapaavuoren (kok) parin viikon takainen ilmoitus, että hän ei aio hakea jatkokautta, sähköisti ainakin pormestarikisan osalta tilannetta.

Helsingissä asetelman voi tiivistää niin, että vihreillä on mielipidekyselyiden perusteella hyvät mahdollisuudet nousta keväällä Helsingin suurimmaksi kuntapuolueeksi.

Lue lisää: Kokoomuksen lokakuussa teettämä kysely: Vihreät vahvoilla Helsingin suurimmaksi – ja sen jälkeen kokoomuksen ahdinkoa ovat lisänneet Vapaavuoren ja Halla-ahon yllättävät ilmoitukset

Olen viime päivinä kysellyt eräiltä Helsingin kuntapoliitikoilta vaalien asetelmista. Eräs kertoi kuulleensa Helsinkiin kaavaillusta ”syvävihreästä listasta”.

Se kuulosti kiinnostavalta.

Kyseinen poliitikko ei kuitenkaan tiennyt asiasta sen enempää. Eikä tällaista ryhmää ole julkisuudessa esiintynyt.

Yritin kysellä asiasta. Sen verran selvisi, että ”syvävihreä lista” voi olla puolueisiin sitoutumaton ryhmä, jolla ei ole mitään tekemistä vihreän puolueen kanssa – tai on sillä siinä mielessä tekemistä, että ryhmä on tyytymätön tapaan, jolla vihreät on Helsingissä toiminut.

Toki ryhmä on kuulemma tyytymätön muihinkin puolueisiin, mutta kritiikki kuitenkin korostuu suhteessa vihreisiin. Vihreiden kun lähtökohtaisesti oletetaan olevan ympäristöpuolue.

”Vihreitä on viime vuosina kiinnostanut enemmän kaupungin kasvattaminen kuin lähiluonnon suojelu”, eräs kuntapoliitikko sanoi. Hänen mukaansa tämä on kärjistys – mutta on siinä hänen mielestään vähintäänkin totuuden siemen.

Lähiluontokysymys on konkretisoitunut tänä vuonna Keskuspuistossa Pirkkolassa, johon ollaan rakentamassa uutta liikuntahallia.

Keskuspuisto on muutenkin Pirkkolan liikuntapuiston kohdalta kapeimmillaan ja uuden hallin myötä se kapenisi entisestään. Luontoaktiivien mukaan hallin työmaalla hakataan arvokasta metsäluontoa ja tuhotaan muun muassa lahokaviosammaleen esiintymisalue.

Lue lisää: Puiden kaataminen Keskuspuistossa jatkuu aktivistien vastarinnasta huolimatta, poliisille tehty tutkintapyyntö – Hallin rakentaja: ”Murheellisinta on, että lapset joutuvat odottamaan vuoden lisää liikuntahallia”

Aktiivit ovat koittaneet pysäyttää työmaata oikeusteitse, mutta huonolla menestyksellä.

Aktivistit protestoivat puidenkaatoa vastaan Pirkkolan urheilupuistoon rakennettavan uuden urheiluhallin tontilla 10. marraskuuta.­

Pirkkolan liikuntahallin rakentamista edeltänyttä poliittista prosessia käydään läpi muun muassa vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen tuoreessa blogissa.

Kuten Arhinmäki blogissaan kirjoittaa, liikuntahallin rakennuslupa perustuu vuonna 2014 vahvistettuun uuteen asemakaavaan. Se hyväksyttiin aikanaan valtuustossa yksimielisesti. Siis kaikkien puolueiden siunauksella.

”Ratkaiseva virhe Pirkkolan osalta tehtiin kesäkuussa 2018. Silloin kaupunginhallituksessa päätettiin antaa liikuntahallille varaus. Tällöin vasemmistoliitto ja vihreät esittivät tutkittavaksi hallille muuta paikkaa, mutta nykyinen paikka jyrättiin läpi kokoomuksen, Sdp:n, Rkp:n ja perussuomalaisten äänin”, Arhinmäki kirjoittaa blogissaan.

Erityisen aktiivinen Pirkkolan liikuntahallin vastustamisessa on ollut Mika Välipirtti. Hän on ollut mukana perustamassa Pro Luonto-järjestöä, joka on tehnyt valituksia hallinto-oikeuteen Pirkkolan työmaasta.

Kesällä Mika Välipirtistä oli Helsingin Sanomissa juttu, jonka otsikossa kerrottiin ”yhden miehen onnistuneen pysäyttämään Helsingissä satojen miljoonien eurojen rakennushankkeet”.

Välipirtti on vasemmistoliiton varavaltuutettu Helsingissä, mutta ei ole tiettävästi lähdössä ensi keväänä vasemmistoliiton ehdokkaaksi. Jos kuntavaaleihin on tulossa jonkinlainen ”syvävihreä lista”, hän saattaisi hyvin tietää asiasta.

Niinpä soitin tiistaina Välipirtille.

Mika Välipirtti ei vastannut kysymykseen oikein juuta eikä jaata. Hän myönsi, että keskusteluita kuntavaaleihin lähtemisestä omalla ryhmällä on käyty.

Hän kyseenalaisti termin ”syvävihreä”. Se ei hänen mielestään kuvaa Helsingin tilannetta, koska Helsingissä kyse on nimenomaan kaupunki- ja lähiluonnosta.

Keskiviikkoaamuna Välipirtti lähetti sähköpostia. Hän kertoi keskustelleensa porukoiden kanssa ja he olivat nyt valmiita julkistamaan hankkeen. Välipirtin lausunto kuuluu näin:

”Helsingin kuntavaaleihin tulee Ympäristöliike-Helsinki-lista jossa on puoluelistojen ulkopuolisia ehdokkaita. Meitä yhdistää huoli Helsingin luonnosta ja kulttuuriympäristöstä joita uhkaavat liialliset rakennushankkeet. Toivotamme Ympäristöliikkeeseen mukaan kaikki Helsingin ympäristöstä kiinnostuneet ihmiset puoluetaustaan tai ideologiaan katsomatta puolustamaan meille rakkaita lähimetsiä ja rakennuksia.”

Välipirtti kertoi viestissään, että he ovat käyneet alustavia keskusteluita, joiden mukaan Ympäristöliike-Helsinki -lista olisi kuntavaaleissa osana laajempaa sitoutumattomien ehdokkaiden yhteislistaa.

Hmm, mitähän tästä pitäisi ajatella?

Kuntavaaleissa on aina ollut sitoutumattomia listoja ja ehdokkaita. Ne eivät useinkaan ole Helsingissä keränneet kovin isoja äänimääriä.

Ympäristöliike-Helsinki-lista saattaa syödä jonkin verran ääniä vasemmistoliitolta ja vihreiltä, mutta se tuskin pistää itsessään kuntavaaliasetelmia isommin uusiksi.

Silti sillä voi olla merkitystä.

Todennäköisesti kaupunkiluontokysymykset nousevat entistäkin vahvemmin vaalikeskusteluissa esille.

Ja se voi olla vihreille hankalaa.

Vihreät on Helsingissä valtapuolue ja valtakunnallisesti hallituspuolue – eli mitä suurimmassa määrin vallan kahvassa tiukasti kiinni.

Valta on aina melkoista tasapainoilua idealismin ja realismin välillä. Se tuo mukanaan myös kompromissit. Ei voi vain huutaa ja kahliutua Koijärven puihin, vaan pitää huomioida kokonaisuuksia.

Raide-Jokerin työmaan alta joudutaan kaatamaan puita, mutta vastaavasti bussiliikenteen korvaaminen pikaraitiotiellä vähentää Helsingissä hiilidioksidipäästöjä.

Se ei kuitenkaan muuta sitä, että radan takia niitä puita tosiaan joudutaan kaatamaan ja luontoa tuhoamaan.

Vihreissä on skitsofreninen tilanne myös siksi, että puolueessa moni painottaa kaupunkipolitiikkaa. Puhutaan kaupunkikulttuurista, kaupungin elinvoimasta, kaupunkibulevardeista ja tiiviistä kaupungista, johon liittyy olennaisena osana täydennysrakentaminen.

Kaupunkibulevardia ja uusia taloja on vaikea rakentaa, jos ei kaada niiden alta puita. Lähiluonto kärsii.

Elokapinan mielenosoittajat tekivät välillä taukojumppaa mielenosoituksessa Mariankadulla Helsingin Kruununhaassa keskiviikkona.­

Keskiviikkona aamupäivällä ympäristöliike Elokapinan mielenilmaus tukki liikenteen maa- ja metsätalousministeriön edessä Mariankadulla Helsingin Kruununhaassa.

Mielenilmauksen syynä oli esitys EU:n uudesta maataloustalouspolitiikasta (CAP), jonka Elokapina katsoo olevan riittämätön ilmaston ja ympäristön kannalta.

Parhaiten vihreiden asema valtapuolueena näkyykin ilmastokysymyksissä.

Ilmastoaktivistit osoittavat jatkuvasti mieltä Suomen hallituksen liian hitaiden ilmastotoimien johdosta. Siis kritisoivat hallitusta, jossa vihreätkin istuvat.

Vihreät yrittävät käyttäytyä siten, että kritiikki ei jotenkin kohdistuisi heihin. Useampaankin kertaan vihreiden kansanedustajia on nähty symppaamassa mielenosoittajia, vaikka mielenosoituksen kritiikki kohdistuu nimenomaan hallitukseen, jossa vihreätkin istuvat.

Ihan helppoa tämän illuusion luominen ei ole.

Vihreät toki pontevasti yrittävät korostaa ilmaston kannalta historiallista hallitusohjelmaa ja vähähiilisiä tiekarttoja, mutta viestiä on vaikea saada perille. Ilmastomielenosoituksissa tekoja halutaan nyt.

Vihreät ei ole enää protestiliike – se on valtapuolue, johon protestoijien kritiikki kohdistuu. Tähän faktaan monen vihreän tuntuu olevan vaikea sopeutua.

Ja nykyisten aktivistien silmissä vihreiden käyttäytyminen saattaa näyttää ikävän kaksinaamaiselta.

Luitko jo nämä?