Annika Saarikko yrittää pelastaa keskustan patistamalla Sanna Marinin puhumaan muustakin kuin koronasta - Junkkari | HS.fi

Annika Saarikko yrittää pelastaa keskustan patistamalla Sanna Marinin puhumaan muustakin kuin koronasta

Jos ja kun keskusta kärsii huhtikuun kuntavaaleissa rökäletappion, Saarikko voi hyvinkin lähteä hakemaan uutta virtaa puolueelle ministerikierrätyksestä, kirjoittaa Marko Junkkari.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (vas.), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, opetusministeri Li Andersson, pääministeri Sanna Marin, sisäministeri Maria Ohisalo sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoivat hallituksen talousarvioneuvotteluista Säätytalon edustalla Helsingissä 15. syyskuuta.­

3.12.2020 16:27

Näinä aikoina vietetään useampiakin politiikan merkki­päiviä.

Sanna Marinin (sd) hallitus täyttää torstaina 10. joulukuuta vuoden. Sunnuntaina 13. joulukuuta tulee puolestaan Annika Saarikolle (kesk) täyteen sata päivää keskustan johdossa.

Eikä siinä kaikki.

Maanantaina tuli kuluneeksi tasan 45 vuotta siitä, kun Paavo Väyrysestä (kesk) tuli ensimmäisen kerran ministeri. Väyrynen nimitettiin 30.11.1975 Martti Miettusen hätätilahallituksen opetusministeriksi. Hän oli silloin 29-vuotias.

Jostain syystä Väyrysen tukijoukoissa on viime aikoina virinnyt ajatus, että Väyrynen voisi nousta ministeriksi – ja nimenomaan ministeriksi jälleen opetusministeriöön.

Onhan Väyrynen taas saamassa poliittisten harharetkiensä jälkeen vallan nurkasta kiinni. Väyrynen valittiin viikonloppuna ruotsinkielisen piirijärjestön edustajana keskustan puoluehallituksen jäseneksi.

Mutta että ministeriksi. Ajatus kuulostaa todella kaukaa haetulta, mutta pitää muistaa että Väyrysestä puhuttaessa tavaton tuppaa aina olemaan tavallista.

Ministerispekulaation taustalla on oletus siitä, että valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) olisi jättämässä paikkansa piakkoin – mahdollisesti jo ensi vuoden alussa tai sitten kevään 2021 kehysriihen jälkeen.

Vanhasen paikalle valtiovarainministeriksi siirtyisi Annika Saarikko, jolta sitten puolestaan vapautuisi tiede- ja kulttuuriministerin salkku. Tukijoukot toivovat sen päätyvän Väyryselle.

Näin tuskin tulee käymään.

Saarikko ei varmastikaan halua Väyrystä hallitukseen. Sitä paitsi salkkua jonottaa monta muutakin keskustalaista.

Luontevin tiede ja kulttuuriministeri olisi tietysti Hanna Kosonen (kesk), joka hoiti tiede- ja kulttuuriministerin salkkua vaalikauden ensimmäisen vuoden Saarikon ollessa vanhempainvapaalla. Ryhmänjohtaja Antti Kurvinen (kesk) himoitsee mitä tahansa ministerisalkkua.

Ja sitten on vielä Katri Kulmuni (kesk).

Saarikko syrjäytti Kulmunin keskustan puheenjohtajan paikalta syyskuun alussa. Moni Kulmunin kannattaja koki, että Kulmunin kausi jäi liian lyhyeksi eikä hän saanut todellista mahdollisuutta näyttää kykyjään. Näin ollen Kulmunin nostaminen ministeriksi parantaisi haavat.

Näin voisi ajatella. Mutta onko niitä haavoja ylipäätään enää olemassa?

Kulmunin puheenjohtajakaudella syntyi mielikuva, että hän oli johtajana aika lailla yksin. Kuva on sittemmin vain vahvistunut. Ainakaan keskustan eduskuntaryhmästä ei tunnut löytyvän kipuilevaa kulmunilaista fraktiota, jota pitäisi jotenkin hyvitellä Kulmunin ministerisalkulla.

Annika Saarikolla tulee siis ensi viikolla täyteen sata päivää keskustan puheenjohtajana. Kovin kummoista muutosta hän ei ole saanut aikaiseksi. Saarikon aloittaessa puolueella meni huonosti. Ja samaan malliin sillä menee edelleenkin.

Keskustan kannatus oli elokuun HS-gallupissa 11,3 prosenttia. Marraskuussa se oli 11,7 prosenttia.

Sadan päivän kohdalla lienee kuitenkin syytä pohtia, miten Saarikko kaavailee pelastavansa puolueen.

Saarikko pohdiskeli viikonloppuna keskustan puoluevaltuustossa pitämässään puheessa uuden maakuntayliopiston perustamista. Lisäksi hän kertoi pistäneensä vireille selvityksen opintotuen alueellisen alueellisen lainahyvityksen käyttöönotosta.

Hän puhui myös ”monipaikkaisuudesta” eli etätyömahdollisuuksien lisäämisestä kasvukeskusten ulkopuolella.

Siis aika lailla tuttua ja turvallista keskustalaista aluepolitiikkaa.

Poliittisesti kiinnostavinta Saarikon viikonlopun avausvyöryssä oli kuitenkin puhe tulevaisuudesta.

”Nyt on aika linjata tulevaisuutta korona-ajan jälkeen”, Saarikko totesi tiedotteessaan sunnuntaina. Sinänsä siinä ei ollut mitään ihmeellistä – tietysti poliitikkojen pitää linjata myös tulevaa.

Lauseessa oli kuitenkin poliittinen lataus.

Keskustalaisten mielestä pääministeri Sanna Marin ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ovat omineet koronakriisin hoidon itselleen.

Pääministeri ei keskustalaisten mukaan ole kuukausiin ottanut kantaa oikeastaan mihinkään muuhun kuin koronaan. Sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla Marin toisti kerta toisensa jälkeen, että ”tilanne on vakava”.

Erityisesti keskustalaisia ottaa päähän se, että Sanna Marin pyrkii samalla luomaan mielikuvaa muiden hallituspuolueiden piittaamattomuudesta kriisin suhteen.

Tilanne kärjistyi perjantaina, kun julkisuuteen tuli Marinin ja entisen valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen välistä sähköpostikirjeenvaihtoa. Marin harmitteli viestissään Hetemäelle, että tilanteen vakavuutta ei ymmärretä ja muiden puolueiden epäröinnistä johtuen riittäviä toimia on vaikea saada läpi.

Koska Sdp dominoi koronakriisin hoitoa, keskusta yrittää kääntää keskustelun painopistettä tulevaisuuteen eli kriisin jälkihoitoon: velkaantumisen katkaisemiseen, julkisen talouden tasapainottamiseen ja työllisyyteen.

Jossain vaiheessa niistäkin on pakko ryhtyä hallituksessa puhumaan. Ja keskustassa tiedetään, että sopeutuskeskustelussa Sdp on vääjäämättä alakynnessä.

Tähän keskusteluun Annika Saarikko tarvitsee Matti Vanhasta, joka on onnistunut lyhyellä valtiovarainministerikaudellaan luomaan itsestään vakaan, varman ja valtioviisaan kirstunvartijan mielikuvan.

Vanhanen on ilmoittanut, että ei istu ministerinä vaalikauden loppuun. Ilmeisesti Saarikko kuitenkin toivoo hänen jatkavan mahdollisimman pitkään.

Matti Vanhanen rakentaa Nurmijärvelle uutta taloa. Hän on ehtinyt julkisuudessakin harmitella, miten valtiovarainministerinimitys on hidastanut rakennustöiden etenemistä.

Tiettävästi viime aikoina Vanhanen on kuitenkin ehtinyt paremmin rakentamaan. Viikonloppuna hän osallistui keskustan puoluevaltuuston kokoukseen etäyhteydellä rakennustyömaaltaan.

Jos ja kun keskusta kärsii huhtikuun kuntavaaleissa rökäletappion, Saarikko voi hyvinkin lähteä hakemaan uutta virtaa puolueelle ministerikierrätyksestä. Kierrätyksen kohteena ei kuitenkaan välttämättä ole Vanhanen – vaan eräät muut keskustan salkut.

Voi hyvin olla, että Vanhanen jatkaa valtiovarainministerinä ainakin vuoteen 2022 asti.

Luitko jo nämä?