Sanna Marin ja UPM ottivat syksyllä yhteen, ja sen jälkeen pääministeri on ryhtynyt tapaamaan yritysjohtajia - Junkkari | HS.fi

Sanna Marin ja UPM ottivat syksyllä yhteen, ja sen jälkeen pääministeri on ryhtynyt tapaamaan yritysjohtajia

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja pääministeri Sanna Marin tapasivat viimeinkin tämän viikon perjantaina.

Pääministeri Sanna Marin vieraili elokuussa 2020 Jämsässä UPM:n Kaipolan-tehtaan sulkemisen vuoksi.­

14.2. 2:00 | Päivitetty 14.2. 8:18

Loppuvuodesta eräällä yritysjohtajien metsästysreissulla tapahtui jotain poikkeuksellista. Suuren suomalaisen yrityksen konsernijohtaja herkesi nimittäin kehumaan pääministeri Sanna Marinia.

Muut metsästysretkelle osallistuneet yritysjohtajat tuijottivat konsernijohtajaa ihmeissään.

Onhan Marin vasemman laidan sosiaalidemokraatti, vuorineuvosten silmissä sosialisti, joka vieläpä oli alkusyksystä kovasanaisesti moittinut suomalaisyrityksiä yhteiskuntavastuun puutteesta, kun ne irtisanoivat väkeä keskellä koronapandemiaa.

Konsernijohtaja kuitenkin kehui vuolassanaisesti pääministeriä. Tosin hän joutui jossain vaiheessa hillitsemään ylistystään, kun muiden johtajien piikittely yltyi liialliseksi.

Poikkeuksellista tarinassa on myös se, että konsernijohtaja oli ylipäätään tavannut Marinin.

Harva yrityselämän vaikuttaja nimittäin tuossa vaiheessa oli.

Alkusyksystä julkisuudessakin alkoi kuulua purnausta siitä, että pääministerin puheille on kovin vaikea päästä. Moni yritys- ja järjestöjohtaja oli pyytänyt audienssia, mutta eipä ollut onnistunut.

Pääministeriä ei kuulemma saanut edes puhelimeen. Avustajien kanssa toki pääsi puheisiin, mutta siihen se sitten jäikin.

Eikä ongelma koskenut vain elinkeinoelämää. Tiettävästi palkansaajajohtajienkin oli ainakin ajoittain vaikea saada sovittua tapaamista Marinin kanssa. Siitäkin huolimatta, että pääministeri oli demari, jolla pitäisi lähtökohtaisesti riittää ymmärrystä ay-liikkeelle.

Pääministerillä riittää kiireitä. Hän johtaa valtioneuvoston työskentelyä ja valvoo hallitusohjelman toimeenpanoa. Hän sovittelee hallituspuolueiden kannat hallituksen linjaksi.

Pääministeri on kaikkien lakisääteisten ministerivaliokuntien puheenjohtaja. Hän huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien ja Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteen sovittamisesta. Hän on valtioneuvoston kanslian päällikkö.

Pääministeri on instituutio.

Jostain syystä tämä instituutioasema tuntuu pääministereiltä helposti unohtuvan etenkin kauden alussa. Näin ilmeisesti kävi myös pääministeri Sanna Marinille.

Vielä alkusyksystä Marinin ympärillä tuntui olevan muuri, jonka läpi sidosryhmien oli hyvin vaikea tunkeutua.

Isolta osin tämä johtui tietysti koronakriisistä, joka piti pääministerin täystyöllistettynä. Mutta oli siinä muutakin.

Yritysjohtajien tapaamista ei ilmeisesti pidetty keskellä koronakriisiä kovin tärkeänä.

Se oli virhearvio, myönnetään Marinin esikunnasta nyt jälkikäteen.

Pääministerin kalenteri on lähtökohtaisesti aina tupaten täynnä, joten tilaisuuksia ja tapaamisia joudutaan priorisoimaan.

Arvatenkin helpointa on karsia erilaisia tausta- ja tutustumistilaisuuksia, joilla ei ole suoranaista yhteyttä hallituksen päivittäiseen työhön ja päätöksentekoon. Mutta silloin unohtuu se, että pääministeri on instituutio.

Ja Suomen kaltaisessa pienessä maassa pääministeri-instituutioon ovat perinteisesti liittyneet matalat hierarkiat. Jos suuryrityksen johtajalla on asiaa pääministerille, hän on ottanut puhelimen käteen ja soittanut.

Tällainen sujuva yhteydenpito ei kuitenkaan luonnistu, jos osapuolet eivät ole koskaan tavanneet tai olleet missään tekemisissä.

Siksi sidosryhmien tausta- ja tutustumistilaisuuksilla on merkitystä. Ja niitä olisi syytä järjestää, vaikka niiden tunkeminen pääministerin täyteen kalenteriin on vaikeaa.

Elokuussa 2020 metsäyhtiö UPM Kymmene ilmoitti sulkevansa Kaipolan paperitehtaan Jämsässä. Uutinen oli šokki. Noin 400 ihmistä menettäisi työpaikkansa.

Yleensä yrityksillä on ollut tapana informoida tämäntapaisista isoista uutisista etukäteen maan hallitusta. UPM ei tällä kertaa antanut mitään ennakkovaroitusta.

Sen sijaan UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen julkaisi avoimen kirjeen, jossa hän kritisoi Suomen teollisuuspolitiikkaa ja verotusta.

Pääministeri Marin vastasi syyttämällä UPM:ää yhteiskuntavastuun puutteesta, kun se sulkee keskellä koronakriisiä ”kannattavan tehtaan”. Marinin kommenteista nousi melkoinen myrsky, sillä harvemmin maan pääministeri kritisoi julkisesti näin suorasanaisesti yhtä maan suurimmista yhtiöistä.

Eikä Kaipolan tehdas sitä paitsi ollut kannattava.

UPM:ssä mietittiin, mitä sen pitäisi tehdä. Yhtiö olisi halutessaan voinut vetää maton pääministerin alta julkistamalla Kaipolan tappiolliset talousluvut, mutta myrskyn kiihdyttäminen ei välttämättä olisi ollut kenenkään etu.

Kun Kaipolan kannattavuutta kysyttiin toimitusjohtaja Pesoselta Ylen Ykkösaamun haastattelussa, hän tyytyi vastaamaan yleisesti, että UPM:n viimeisimmässä osavuosikatsauksessa koko graafisten papereiden yksikkö oli tappiollinen.

”Siitä voi tietysti vetää johtopäätöksen, että liiketoiminta ei ole kannattavaa eivätkä tehtaat ole kannattavia”, Pesonen sanoi.

Pesosen kryptinen lausunto rauhoitti tilannetta.

Kiinnostavaa on se , että samoihin aikoihin pääministeri Sanna Marinin tapaamislinja muuttui.

Syyskuusta lähtien pääministeri on järjestelmällisesti tavannut elinkeinoelämän päättäjiä: suuryritysten toimitusjohtajia ja hallitusten puheenjohtajia sekä järjestöjohtajia.

Tilaisuuksia on puolessa vuodessa ollut yli 20.

Tapaamiset on järjestetty yleensä Valtioneuvoston linnassa tai pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Ne on yritetty pitää pienimuotoisina ja epämuodollisina. Pääministerillä on ollut palavereissa mukanaan vain yksi avustaja. Joissakin tapaamisissa on ollut läsnä myös muita ministereitä.

Syyskuussa Marin tapasi Ruotsin teollisuuden mahtimiehet Marcus ja Jacob Wallenbergin sekä Magnus Schöldtzin.

Heti perään syyskuussa olivat vuorossa Metsäteollisuus ry:n johto, sitten Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner ja Suomen yrittäjien johto.

Lokakuussa Marin keskusteli Nokian uuden toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin kanssa. Marraskuussa vuorossa olivat Neste, Finnair ja Finavia.

Marin tapasi marraskuussa myös Fazerin konsernijohtajan Christoph Vitzthumin ja Nordean Frank Vang-Jensenin, Finanssiala ry:n johdon ja Climate Leadership Coalitionin Antti Herlinin, Henrik Ehrnroothin ja Jouni Kerosen.

Joulukuussa Marinin vieraana oli Stora Enso.

Teknologiateollisuutta edustivat omassa tapaamisessaan hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen ja toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Tammikuussa tapaamisia on ollut muun muassa Osuuspankin, Suomen yrittäjien, Tapahtumateollisuus ry:n, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyrittäjien liiton kanssa.

Tammikuun lopussa pidettyyn pääministerin tapaamiseen osallistuivat Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth, Wärtsilän Jaakko Eskola, MetsäGroupin Ilkka Hämälä sekä Nokian ja Nesteen yhteiskuntasuhdejohtajat.

Helmikuussa Marin on tavannut ainakin Suomen matkailualan liitto ry:n edustajat.

Yksi Suomen suurimmista yrityksistä on listalta kuitenkin tähän asti puuttunut: UPM Kymmene, josta kaikki sai alkunsa.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja pääministeri Sanna Marin tapasivat tämän viikon perjantaina. Mukana tapaamisessa olivat myös ministerit Sirpa Paatero (sd), Ville Skinnari (sd) ja Mika Lintilä (kesk).

Juttua riitti muun muassa UPM:n näkymistä, yh­tiön mahdollisista Suomeen kohdistuvista bioinvestoinneista ja EU-säätelystä.

Oikaisu 14.2. kello 8.16: Artikkeliin korjattu Finanssialan Keskusliiton nykyinen nimi, joka on Finanssiala ry. 15.2. kello 13.20 tarkennettu kuvatekstiin, että pääministeri Marin vieraili Jämsässä Kaipolan-tehtaan sulkemisen vuoksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?