Kirsi Pihan luopumispäätös sysäsi jo entuudestaan vaikeuksissa olleen kokoomuksen avoimeen kriisiin - Junkkari | HS.fi

Kirsi Pihan luopumispäätös sysäsi jo entuudestaan vaikeuksissa olleen kokoomuksen avoimeen kriisiin

Kirsi Pihan luopuminen ei pistä pelkästään Helsingin pormestariasetelmia uusiksi. Se toi kokoomuksen sisäisen kriisin kaikkien näkyviin, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Marko Junkkari.

Kirsi Piha on entinen poliitikko, mutta hänen poliitikkovuosistaan on jo iäisyys.­

28.2. 9:15

Bisneksessä hehkutetaan mieluusti niin sanottuja win-win -päätöksiä, jossa kaikki voittavat.

Kirsi Pihan lauantai-illan ilmoitus ei ollut sellainen.

Lue lisää: Kirsi Piha luopuu Helsingin pormestariehdokkuudesta – Valtuustoryhmän puheenjohtaja kuuli päätöksestä hetkeä ennen julkista ilmoitusta

Pikemminkin voisi sanoa, että Pihan luopuminen Helsingin pormestariehdokkuudesta oli eräänlainen lose-lose -päätös. Siinä hävisivät sekä Kirsi Piha että ennen kaikkea kokoomus.

Kyse ei ole siis siitä, että olisiko Piha ollut kokoomukselle hyvä pormestariehdokas vai ei. Kyse on siitä, että Piha sysäsi jo entuudestaan vaikeuksissa olleen kokoomukseen avoimeen kriisiin.

Pihalle itselleen luopuminen on siis epäonnistuminen – sitä ei kukaan varmasti kiistä.

Taustalähteet kertovat, että keskeinen syy Pihan luopumiselle on someöyhötys, jonka repivyys tuli hänelle kuulemma yllätyksenä.

Ja totta – Pihalle on viime viikot riekuttu oikein urakalla Twitterissä sekä omien että vieraiden taholta.

Mutta silti voi hyvin kysyä, miten Piha tiedosti someöyhötyksen rajuuden vasta nyt? Siis vasta nyt, kun kokoomuksen Helsingin piiri ehti nimittää hänet ehdokkaakseen.

Eikö Piha ollut aiemmin katsonut, mitä siellä Twitterissä oikein tapahtuu?

Toki öyhötys tuntuu varmasti pahemmalta kun se ei ole yleistä riekkumista vaan kohdistuu juuri omaan itseen. Mutta silti Pihan itsensä ja hänen tukijoukkojensa olisi pitänyt valmistautua tilanteeseen paremmin. Heidän olisi pitänyt suojata pormestariehdokasta – ja Pihan olisi pitänyt suojata itseään.

Lue Lari Malmbergin kommentti: Kirsi Piha pudotti uutispommin pahimmalla mahdollisella hetkellä – Syyt päätöksen taustalla kertovat paljon politiikan nykytodellisuudesta

Riekkuminen ei nimittäin kohdistu ihminen Kirsi Pihaan vaan pormestariehdokas Pihaan.

Ammattipoliitikko tuskin olisi korvaansa lopsauttanut Twitter-älinälle. Älinä on valitettavaa – mutta valitettavasti politiikan kieli on viime vuosina muuttunut myrkylliseksi.

Se on huono juttu. Eikä sitä pidä hyväksyä. Mutta se on silti valitettava fakta.

Aiemmin lauantaina julkkiskokki Hanna Gullichsen ilmoitti myöskin luopuvansa kokoomuksen kuntavaaliehdokkuudesta.

”Kokoomus puolueena on minulle oikea, mutta puoluejohto ei mielestäni vetänyt rajoja sinne, minne niitä tarvittiin”, Gullichsen perusteli Instagramissa.

Gullichsen sanoi siis suoraan sen, mikä ilmeisesti oli myös Pihan luopumisen taustalla: tyytymättömyys siihen, miten lepsusti puolueen johto on pistänyt puolueen linjauksia rikkovia omiaan kuriin.

Kokoomuksen nykyinen Helsingin valtuutettu Matti Parpala kirjoitti Twitterissä pitkän ketjun aiheesta.

”Liian moni on vaan kyllästynyt siihen, että puolueen johtopaikoilta tyydytään toistelemaan sinänsä hyviä ja oikeita puolueen arvolinjauksia, kun on käytännössä selvää, että niillä voi pyyhkiä takapuolensa, kunhan vaan tuo ääniä”, Parpala kirjoitti.

Hän sysäsi vastuun asiasta siis suoraan puolueen puheenjohtajalle Petteri Orpolle.

Mutta eivät muutkaan puolueen johtohahmot ole kovin aktiivisia olleet vihollisuuksien tyynnyttämisessä.

Kokoomuksessa on tunnetusti käynnissä aatteellinen taistelu arvokonservatiivien ja -liberaalien välillä.

Taistelu konkretisoituu Helsingissä, jossa Wille Rydmanin ja Atte Kalevan edustamat konservatiivit ottavat yhteen liberaalien kanssa.

Eräs kokoomuksen taustavaikuttaja ihmettelee, miten vähän puolueen Helsingin piirin johto on tehnyt sisällissodan rauhoittamiseksi.

Monin paikoin joitakin kokoomusehdokkaita ei ole puheiden perusteella voinut mitenkään erottaa perussuomalaisista.

”Olisi aidosti kaivattu näyttöä puolueen johdosta siihen, mikä on oikein ja mikä ei”, taustavaikuttaja sanoo.

Lue myös laaja artikkeli: ”Ajatteliko hän, että hänet otettaisiin vastaan jonain messiaana?” – HS:n haastattelemat kokoomuslähteet pohtivat, oliko Kirsi Piha naiivi vai jättikö puoluejohto hänet yksin

Kirsi Piha ilmoitti blogissaan, että ei aio kommentoida luopumistaan ainakaan tässä vaiheessa tämän enempää. Jos ja kun Piha vaikenee, muut ottavat kommentointitilan.

Lähipäivinä tullaankin kokoomuskaadereilta varmaan kuulemaan kommentteja Pihan rintamakarkuruudesta ja vallan antamisesta toisaalle.

Ja kuten sanottua – luopuminen näin lähellä vaaleja oli Pihalta paha epäonnistuminen. Ja myös poikkeuksellisen pahat oharit omalle puolueelle.

Yhdistävä tekijä lauantain luopujien eli Gullichsenin ja Pihan välillä on se, että kumpikin tuli vaaleihin politiikan ulkopuolelta.

Piha toki on entinen poliitikko, mutta hänen poliitikkovuosistaan on jo iäisyys. Silloin vuosituhannen vaihteessa kaikki oli toisin – ei ollut Facebookia tai Twitteriä. Vihapuhe ei tullut samalla tavalla silmille.

Pihaa voi siis moittia herkkänahkaisuudesta. Mutta kyse on itse asiassa paljon isommasta asiasta.

Kuntavaaleissa ehdolle asettuvat ihan tavalliset suomalaiset hoitamaan yhteisiä asioita.

Jos ihmiset eivät uskalla someölinän ja vihapuheen takia lähteä ehdolle, se on todellinen uhka demokratialle ja kansanvallalle.

Ei kenenkään pitäisi joutua sietämään mitä tahansa somesaastaa. Ei ammattipoliitikon eikä riviehdokkaan. Kukaan ei tietenkään halua suitsia poliittista keskustelua ja vallanpitäjiin kohdistuvaa kritiikkiä. Se pitäisi voida kuitenkin myös somessa esittää toisen ihmisarvoa kunnioittaen.

Pihan luopuminen ei pistä pelkästään Helsingin pormestariasetelmia uusiksi. Se toi kokoomuksen sisäisen kriisin kaikkien näkyviin.

Kokoomus on nyt todenteolla kriisipuolue. Eikä siitä leimasta ole helppo päästä irti, sillä kriiseistä tuppaa tulemaan loputon kierre.

Kokoomus ui siis todella syvällä. Se ei todennäköisesti ole ollut näin uppeluksissa sitten Ville Itälän puheenjohtajakauden 2000-luvun alussa.

Luitko jo nämä?