Hallituksen pitää kertoa, pääsevätkö suomalaiset 25. kesäkuuta joukolla katsomaan kokkoa vai eivät - Junkkari | HS.fi

Hallituksen pitää kertoa, pääsevätkö suomalaiset 25. kesäkuuta joukolla katsomaan kokkoa vai eivät

Hallitus valmisteli alkuun koronarajoitusten purkamista vain pienessä piirissä sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa, mikä herättää muissa ministeriöissä ihmetystä, kirjoittaa Marko Junkkari.

Juhannusaattona vuonna 2018 Seurasaaressa kokoonnuttiin porukalla katsomaan kokkoa.­

3.4. 2:00 | Päivitetty 3.4. 9:53

Kun Suomessa viime viikolla surtiin, saako liikkumisrajoitusten aikana ostaa Stockmannilta koriste-esineitä, Tanskassa tunnelma oli aivan toinen.

Pääministeri Mette Frederiksen nimittäin kertoi, että Tanska ryhtyy purkamaan koronarajoituksiaan.

”Tanskalaiset saavat arkensa takaisin”, Frederiksen sanoi.

Tanskan exit-suunnitelman mukaan esimerkiksi parturit ja pienet kauppakeskukset pääsevät avaamaan ovensa heti pääsiäisen jälkeen. Osa oppilaista palaa lähiopetukseen.

Tämän jälkeen rajoituksia puretaan Tanskassa askel askeleelta parin viikon välein. Huhtikuun 21. päivänä aukeavat isot kauppakeskukset ja ravintoloiden terassit. Toukokuun 6. päivänä ravintoloissa voi asioida myös sisätiloissa.

Toukokuun loppuun mennessä koko maa on lähes kokonaan auki. Silloin kaikkien halukkaiden yli 50-vuotiaiden arvioidaan saaneen koronarokotuksen.

Näen sieluni silmillä, kuinka iloiset tanskalaiset paistattelevat kevätauringossa terassilla juomassa Tuborgia ja syömässä smørrebrødia. Ja samaan aikaan täällä Suomessa jurnutetaan kotona ja haaveillaan koriste-esineostoksille pääsystä.

Eri maiden koronatoimet eivät tietenkään ole keskenään verrannollisia. Vaikka Tanskan tautitilanne on nyt kutakuinkin sama kuin Suomessa, siellä on ollut pitkään kovempia rajoituksia.

Mutta se, mitä Tanskasta voi kadehtia, on selkeä exit-suunnitelma, jossa on tarkat päivämäärät, mitä missäkin vaiheessa keväällä tehdään.

Suomessa ei ole päivämääristä liiemmin puhuttu. Käytännössä ainoan ajallisen arvion kriisin kestosta on äskettäin antanut sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), joka puhui tiedotustilaisuudessa koronatoimien ”operaatio loppukiristä”.

Sittemmin selvisi, että termi oli Ohisalon itse valitsema. Pääministeri Sanna Marin (sd) oli tiettävästi toivonut, että Ohisalo ei käyttäisi sitä tiedotustilaisuudessa. Ohisalo käytti silti.

Pääministeri Marin kertoi sunnuntaina Yle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla, että hallitus tulisi käsittelemään tällä viikolla istunnossaan Suomen koronarajoitusten exit-suunnitelmaa.

Se oli yllätys. Onhan pääministeri viime aikoina puhunut pikemmin siitä, miten kriisi voi jatkua vielä vuosia.

Kun ryhdyin maanantaina soittelemaan asiasta, selvisi, että exit-suunnitelma oli ollut yllätys monelle muullekin. Kaikki Marinin hallituksen ministeritkään eivät olleet kuulleet asiasta sen tarkempaa. Vielä erikoisempaa oli, että tiedosta yllättyivät myös monet virkamiehet – siis sellaiset virkamiehet, joiden olisi olettanut olleen mukana suunnitelman valmistelussa.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä ja valtiovarainministeriössä ei alkuviikosta tiedetty Suomen exit-suunnitelmasta juuri mitään.

Tämä johtuu siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on valmistellut suunnitelmaa valtioneuvoston kanslian (VNK) kanssa. Muita ministeriöitä ei ole asiassa kuultu tai informoitu.

”Exit-suunnitelmaa on valmisteltu hyvin matalalla profiililla”, kertoi eräs Marinin hallituksen ministeri.

Hänen mukaansa pääministerin ”poliittinen intensiteetti” ei ole kuitenkaan juuri riittänyt suunnitelman edistämiseen.

Suomen exit-suunnitelman valmistelu aloitettiin STM:ssä ja VNK:ssa helmikuussa, mutta työ on edennyt ilmeisesti aika hitaasti. Tähän on vaikuttanut varmasti se, että pääministeri Sanna Marinin, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) ja STM:n kansliapäällikön Kirsi Varhilan huomio on viime viikkoina ollut niin vahvasti koronatartuntojen kiihtymisessä ja uusissa rajoituksissa.

Ja on tietysti ymmärrettävää, että on hankala pohtia samaan aikaan rajoitusten kiristämistä ja purkamista. Mutta samalla voi toki ihmetellä, miksi kriisinhoidon vetovastuu on keskitetty niin pienelle porukalle.

Ministeriöiden kansliapäälliköiden muodostama covid-19-koordinaatioryhmä käsitteli exit-suunnitelmaa viime viikon torstaina. Kokouksessa kuitenkin lähinnä todettiin, että suunnitelma tehdään. STM:n ja VNK:n tekemää luonnosta ei esitelty muiden ministeriöiden kansliapäälliköille.

Syynä saattoi olla se, että kyseinen luonnos ei ollut varsinainen suunnitelma. Se oli kuulemma siinä vaiheessa pikemminkin listaus erinäisistä asioista ja kriteereistä, joiden pohjalta yhteiskuntaa voidaan lähteä avaamaan.

Se ei kuitenkaan riitä.

Exit-suunnitelman pitäisi nimittäin olla kokonaisvaltainen linjaus, jossa punnitaan myös niin sanottua yhteiskunnan kokonaisetua.

Rajoitukset ovat estäneet liiketoiminnan monella toimialalla täysin. Siksi purkaminen pitäisi aloittaa niistä rajoituksista, joilla on taloudellisesti ja sosiaalisesti suurin negatiivinen vaikutus. Tämän arvioiminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä näissä asioissa joudutaan tietysti jatkuvasti tasapainoilemaan terveyden ja talouden välillä.

Koska luonnosta on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä, siinä lähestytään asiaa lähes yksinomaan terveydellisistä lähtökohdista – mikä on tietysti oletettavaakin. Taloudellisten kokonais­arvioiden tekeminen ei kuitenkaan ole sosiaali- ja terveysministeriön leipälaji.

Siksi olisi voinut olettaa, että exit-suunnitelmaa olisi alusta lähtien valmisteltu yhdessä eri ministe­riöiden kanssa. Valtiovarainministeriön ja elinkeinoministeriön lisäksi asia koskee esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriötä, sisäministeriötä, opetusministeriötä, oikeusministeriötä – oikeastaan kaikkia ministeriöitä.

Muut ministeriöt on kuitenkin pidetty pimen­nossa.

”Onhan se kieltämättä erikoista”, sanoi maanantaina erään pimennossa pidetyn ministeriön korkea virkamies. Hän ihmetteli yhteistyön puutetta myös siksi, että exit-suunnitelman tekeminen on haastava hanke paitsi sisällöllisesti myös operatiivisesti. Pitäisi olla selkeät vastuut ja linjaukset siitä, kuka päättää ja mitä missäkin vaiheessa tehdään.

Virkamies harmitteli, miten niukasti muiden ministeriöiden osallistumiselle on jätetty aikaa. Suunnitelma olisi nimittäin tarkoitus tuoda valtioneuvoston istuntoon ensi viikon keskiviikkona. Ja loppuviikosta se pitäisi esitellä myös oppositiolle.

Exit-suunnitelman vaativuutta voi arvioida opetus- ja kulttuuriministeriön viime viikolla julkaisemasta esityksestä, jossa hahmotellaan yleisötilaisuuksien asteittaista avaamista.

Yksityiskohtaisessa esityksessä määritellään tapausilmaantuvuuteen perustuen kolmivaiheinen paluu kohti suurempia yleisötapahtumia. Kussakin vaiheessa määritellään vaatimukset esimerkiksi ryhmien koosta, turvaetäisyyksistä ja liikkumisesta.

Tämä tapahtumia koskeva linjaus on tarkoitus liittää osaksi koko maan exit-suunnitelmaa.

Keskeinen osa Tanskan exit-suunnitelmaa on koronapassi, josta näkee, että sen haltija on saanut koronarokotuksen tai testattu negatiiviseksi 72 edellisen tunnin aikana.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on lupaillut, että digitaalinen rokotustodistusjärjestelmä voisi olla käytössä toukokuussa.

Vientiyritykset ovatkin hoputtaneet valtiovaltaa koronapassin luomiseksi.

Koronarajoitusten lieventyessä maailmantalouden odotetaan lähtevän reippaaseen kasvuun, ja suomalaisyritykset toivovat saavansa tästä osansa. Se kuitenkin edellyttää, että suomalaiset pääsevät maailmalle myymään.

Paperikonetta on vaikea myydä Zoomin tai Teamsin välityksellä.

Koska monen yrityksen tilauskirjat alkavat ammottaa tyhjyyttään, uusilla tilauksilla alkaa olla kiire.

Vientiyritykset ovat toivoneet, että Suomi tekisi esimerkiksi kahdenvälisiä sopimuksia joidenkin keskeisten vientimaiden kanssa, jotta niihin voisi matkustaa koronapassin kanssa ilman pakollista karanteenia.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on lobannut asiassa tiivisti hallitusta, josta on kuulemma myös löytynyt ymmärrystä. Asiat eivät ole kuitenkaan juuri edenneet EK:n toivomalla tavalla.

EK:ssa tuskaillaan, että liikematkustamisen edistäminen ei tunnu olevan kovinkaan korkealla so­siaali- ja terveysministeriön prioriteettilistalla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut kovaa kritiikkiä koko koronakriisin ajan.

”Sosiaali- ja terveysministeriö kelluu”, arvioi eräs virkamies.

Kellumisella hän kertoi tarkoittavansa sitä, että ministeriössä toimitaan usein liian hitaasti ja jälkijättöisesti. Ennakointia on liian vähän.

Tältähän tilanne on usein vaikuttanut. Asioihin reagoidaan sitä mukaa kun ongelmia tulee eteen.

Silti pitää muistaa, että jatkuvista kompuroinneista huolimatta Suomi on lukujen valossa selvinnyt koronakriisistä tähän mennessä suhteellisen hyvin.

Exit-suunnitelma on tärkeä. Mutta vielä tärkeämpää on se, mitä Suomessa tehdään koronarajoitusten purkamisen jälkeen.

Koronakriisi jättää suomalaiseen yhteiskuntaan syvät jäljet, joita joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Hallituksen suunnitelmissa puhutaan ”jälleenrakennuksesta”.

Akuutissa kriisissä hallitus pyrki auttamaan ihmisiä ja yrityksiä selviämään tukipaketeilla korona­kriisin yli. Se oli välttämätöntä. Samalla Suomi joutui ottamaan valtavasti lisää velkaa.

Jälleenrakennuksessa katse on kauempana tulevaisuudessa. Eikä se tulevaisuus näytä auvoiselta.

Suomen talouden ongelmat eivät liity ensisijaisesti koronataantumaan. Näin todetaan esimerkiksi helmikuussa julkaistussa, Pekka Ala-Pietilän johtaman työryhmän raportissa kestävästä kasvusta.

Raportti nostaa Suomen talouden keskeiseksi ongelmaksi riskin siitä, että yli kymmenen vuotta jatkunut heikon kasvun kausi jatkuu. Se on raportin mukaan aito uhka suomalaisten hyvinvoinnille.

Ja jotta talous saataisiin kasvuun, pitäisi ratkoa iso liuta ongelmia: tuottavuuden hidas kasvu, alhainen työllisyysaste, ikääntyvä väestö, investointien vähyys, tutkimus- ja tuotekehitysmenojen väheneminen, julkisen sektorin kestävyysvaje, koulutustason suhteellinen lasku... Todella isoja asioita.

Eikä jälleenrakennuksesta selvitä pelkästään ottamalla lisää velkaa.

Pitäisi nimittäin pystyä tekemään myös niitä rakenteellisia uudistuksia, jotka tuntuvat olevan hallituspuolueille hyvin vaikeita. Niistä päättäminen edellyttäisi hallitukselta poliittista tahtoa, rohkeutta ja kompromissivalmiutta.

Näiden ominaisuuksien olemassaoloa päästään testaamaan seuraavan kerran hallituksen kehysriihessä kolmen viikon kuluttua.

Odotukset kehysriihen päätösten suhteen ovat etukäteen aika vähäiset.

Ennakkoon välttämättömistä rakenneuudistuksista on puhunut lähinnä vain keskusta. Pääministeripuolue Sdp on tuntunut keskittyvän lähes pelkästään akuutin koronakriisin hoitamiseen.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lupasi kolme viikkoa sitten puheessaan, että amerikkalaiset pääsevät 4. heinäkuuta viettämään ”itsenäisyyspäivää koronasta”. Biden arvioi, että ihmiset todennäköisesti pystyvät silloin juhlimaan yhdessä pienissä porukoissa.

Vaikka grillijuhlat ovat amerikkalaisille tärkeitä, kyse ei ollut vain siitä, pääseekö itsenäisyyspäivänä syömään porukalla hampurilaisia vai ei.

Viestissä oli kyse toivon luomisesta.

Päivämäärillä on nimittäin merkitystä ihmisten kriisinsietokyvyn kannalta. Rajoituksia jaksaa ehkä paremmin noudattaa, kun tietää, että kriisi on johonkin ajankohtaan mennessä mahdollisesti ohi.

Suomessa hallitus on jostain syystä ollut korostetun varovainen puhuessaan päivämääristä.

Tämän viikon keskiviikkona hallitus käsitteli istunnossaan exit-suunnitelmaa, joka oli siinä vaiheessa 20-sivuinen pumaska. Sen lisäksi löytyi liitteitä. Suunnitelma lähetettiin lausunnoille eri ministeriöihin. Eli varmaan siitä vielä tulee ihan hyvä.

Kokouksessa ministereitä puhuttivat eniten päivämäärät. Halua olisi panna rajoitusten purkamiselle mahdollisimman tarkat ajankohdat. Mutta samalla ministereitä huolestutti, että jos päivämäärät eivät pidä, hallitukselle tulee lunta tupaan.

Mutta eihän koko suunnitelmassa ole järkeä, jos siinä ei ole päivämääriä.

Exit-suunnitelman suurin merkitys on nimittäin siinä, että kansalaiset saavat tietää ajankohdan, jolloin parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan koronakriisin voi olettaa olevan jossain määrin ohi.

Vaikka virus tunnetaan jo aika hyvin ja rokotukset etenevät ja kesä tulee, kenelläkään ei tietysti ole täyttä varmuutta asioiden etenemisestä. Jossain muodossa kriisi jatkuu vielä vuosia.

Ehdotonta lupausta päivämäärästä on siis mahdoton antaa, ja tilanne voi muuttua virusmuunnosten myötä vielä moneen kertaan. Mutta silti epävarma päivämääräkin on parempi kuin pelkkä ankea odotus ja väsyttävä keskustelu koriste-esineistä.

Hallituksen pitää siis ehdottomasti exit-suunnitelmassaan kertoa, voiko juhannuksena mennä porukalla katsomaan kokkoa vai ei. Päivämäärä on 25. kesäkuuta.

Oikaisu 3.4. klo 9.51: Tekstissä ongelmaksi mainittiin virheellisesti alhainen työttömyysaste. Todellisuudessa ongelma on alhainen työllisyysaste.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?