Matti Vanhasella näyttää olevan tapana visioida suuria ja kauaskantoisia asioita – juuri ennen kuin lyö hanskat tiskiin - Junkkari | HS.fi

Matti Vanhasella näyttää olevan tapana visioida suuria ja kauaskantoisia asioita – juuri ennen kuin lyö hanskat tiskiin

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen esittämä visio jättimäisestä innovaatiorahastosta muistuttaa suuresti hänen vuonna 2009 esittämiään investointivisioita.

Matti Vanhanen vuonna 2009 (vas.) ja vuonna 2021.­

21.4. 18:13

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) esitti perjantaina Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa jättimäistä sijoitusta suomalaisen tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden (TKI) vauhdittamiseksi.

Vanhasen mukaan olisi syytä perustaa ”pankki tai rahasto”, joka käyttäisi peräti kymmenen miljardia euroa kymmenen vuoden aikana tki-menoihin.

Rahaston avulla pystyttäisiin pönkittämään julkista ja yksityistä tki-rahoitusta yli vaalikausien. Rahat valtio voisi Vanhasen mukaan lainata – tosin sillä edellytyksellä, että hallitus pystyy ”sitoutumaan rakenteellisiin uudistuksiin ja kurinalaiseen talouspolitiikkaan”.

Tarkoitus olisi Vanhasen mukaan saada Suomen tutkimus- ja tuotekehitysmenot nostettua pitkäaikaiseen tavoitteeseen eli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Vaikuttava visio siis. Mutta kovin tutun kuuloinen.

Palataan historiassa 12 vuotta taaksepäin.

Tammikuun 14. päivä vuonna 2009 silloinen pääministeri Matti Vanhanen esitti keskustan puoluehallituksen kokouksessa Tampereella jättimäisen kansallisen investointiohjelman käynnistämistä.

Esitys oli täysi yllätys hallituskumppaneille. Esimerkiksi silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kertoi kuulleensa Vanhasen esityksestä vain vähän ennen puheen alkua.

Vanhanen visioi puheessaan kymmenien miljardien investointiohjelmaa, jossa pistettäisiin rahaa nopeisiin rata- ja tieyhteyksiin Helsingistä Pohjois-Suomeen, tuettaisiin kotimaisia energiahankkeita ja laitettaisiin lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Ohjelman tarkoitus oli Vanhasen mukaan estää ikääntyvää Suomea ”näivettymästä”.

Vanhanen perusteli puheessaan investointiohjelmaa sillä, että ”nykyinen konsepti ei toimi”.

Vanhasen pessimismin syynä oli finanssikriisi, joka oli tuolloin pistänyt maailman markkinat kaaokseen ja iskenyt rajusti myös reaalitalouteen.

Vanhanen julistikin, että markkinaliberalismi oli tullut tiensä päähän, samoin kuin sosialismi. Vapaan markkinaliberalismin jälkeen tarvittiin Vanhasen mukaan vahvempaa valtion otetta.

Ratkaisu oli Vanhasen mukaan ”keskustalainen kolmannen tien ajattelu”, jossa korostuisi valtion rooli.

Konkreettisena tavoitteena Vanhasen kolmannen tien ohjelmassa oli saada Suomen tutkimus- ja tuotekehitysmenot nostettua neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Siis samaiseen tavoitteeseen, joka on myös Vanhasen nyt esittämässä uudessa innovaatiorahastossa.

(Täytyy vähän sivuhuomautuksena mainita, että tuolloin vuonna 2009 Suomen tki-menojen osuus bkt:stä oli korkeimmillaan koko 2000-luvulla. Eikä itse asiassa ollut silloin edes kovin kaukana siitä tavoitteena olleesta neljän prosentin tasosta. Selityksenä oli tietysti Nokia, jonka tuotekehitysmenot olivat tuolloin vielä valtavat. Vuoden 2009 jälkeen tki-menot laskivat jyrkästi vuoteen 2016 asti. Sen jälkeen suhdeluku on lievästi noussut. Viime vuonna se oli hieman alle kolme prosenttia)

Vanhasen vuoden 2009 ja vuoden 2021 visioissa on muutakin yhteistä.

Silloin 12 vuotta sitten Vanhanen toivoi, että hallitus pistäisi investointiohjelman valmistelun käyntiin kevään 2009 puoliväliriihessään.

Ja sama tilanne on nyt taas käsillä. Vanhasen mukaan ajatusta tki-rahastosta pitäisi käsitellä hallituksen puoliväliriihessä, joka kokoustaa parhaillaan Säätytalossa.

Riihessä tuskin kuitenkaan päätetään Vanhasen visiosta mitään konkreettista. Todennäköisesti pääministeri Sanna Marin (sd) kertoo riihen jälkeen, että tki-menojen kasvattamista ryhdytään valmistelemaan parlamentaarisesti.

Marin onkin ehtinyt jo kutsua 27. huhtikuuta kaikki eduskuntapuolueet koolle keskustelemaan tki-rahoituksen tasosta ja pitkäjänteisyydestä .

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen on jo ehtinyt antaa Vanhasen rahastoehdotukselle täystyrmäyksen.

”Mekin kannatamme tki-panostusten lisäämistä, mutta tämä esitetty keino on suorastaan uskomaton kepulikonsti”, Mykkänen sanoi HS:n haastattelussa keskiviikkona.

Ongelmana Mykkäsen mukaan se, että valtio ottaisi suuren määrän velkaa, joka vietäisiin erilliseen rahastoon eduskunnan päätäntävallan ulkopuolelle.

Mykkänen epäili, että ajatus voi olla jopa perustuslain vastainen.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Vanhanen esitti vaihtoehtona sitä, että päätettäisiin vähintään kahden vaalikauden budjettimomentista, jota ei voisi poliittisesti muutella.

Tämä taitaa kuitenkin olla vähintään yhtä hankalasti toteuttavissa, sillä nykyinen eduskunta sitoisi näin kahden seuraavan eduskunnan kädet.

Sinänsä Vanhanen on pohjimmiltaan oikealla asialla.

Suomen talouden iso riski on se, että jo yli kymmenen vuotta jatkunut hitaan kasvun kausi jatkuu. Yksi selitys sille, että Suomi on jäänyt talouskasvussa verrokkimaista jälkeen on muita pienemmät panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Esimerkiksi Pekka Ala-Pietilän johtama työryhmä julkaisi vastikään raportin, jossa se korostaa tki-investointien merkitystä talouskasvun vauhdittajana. Työryhmän mukaan julkisen sektorin tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa pitäisi tehdä tasokorotus.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Heli Koski on samoilla linjoilla. Hän korostaa tki-investointien merkitystä talouden kasvulle.

Samalla Koski kuitenkin kertoo vähän ihmettelevänsä, mitä Vanhasen ideoima rahasto käytännössä tarkoittaisi ja mitä se toisi lisää nykytilanteeseen. Yritykset voivat jo nykyään hakea julkista tukea tuotekehityshankkeisiin esimerkiksi Business Finlandin kautta.

”Miksi nykyiseen innovaatiorahoitusjärjestelmään ei vain laiteta enemmän julkista rahaa?”, Koski kysyy.

Ennen kuin perustetaan uusi innovaatiorahoitusta jakava instanssi, kannattaisi Kosken mukaan analysoida, miksi tki-rahoitus on Suomessa ylipäätään jäänyt jälkeen verrokkimaista. Ja kun pullonkaulat on löydetty, sen jälkeen kannattaisi yrittää löytää kohdennettuja keinoja niiden helpottamiseksi.

Aivan uuden jättimäisen ”rahaston tai pankin” perustaminen ei välttämättä ole tehokkain ratkaisu ongelmiin.

Vanhasen suuria visioita yhdistää ennen kaikkea se, että niitä ei välttämättä ole edes tarkoitettu konkreettisesti toteuttavaksi. Ne ovat ennen kaikkea visioita – eivät varsinaisia politiikkalinjauksia.

Vuonna 2009 Vanhasen vision toteutumista ei auttanut se, että saman vuoden lopulla hän ilmoitti luopuvansa pääministerin tehtävästä ja keskustan puheenjohtajuudesta. Pääministeri vaihtui keväällä 2010.

Ja sama kuvio taitaa olla nytkin edessä. Vanhanen esittää jättimäistä tki-rahastoa siinä vaiheessa, kun on itse asiassa juuri luopumassa valtiovarainministerin tehtävästä.

Vanhanenhan on moneen kertaan kertonut, että ei aio istua ministerinä vaalikautta loppuun.

”En aio olla lähellekään vaalikauden loppua”, Vanhanen sanoi viimeksi lauantaina Ylen haastattelussa.

Vanhasen ero saattaa olla edessä jo pian puoliväliriihen jälkeen. Tai sitten syksyllä budjettiriihen jälkeen. Tai sitten ensi talvena. Joka tapauksessa Vanhanen on jo lähtökuopissaan.

Näyttääkin vahvasti siltä, että Matti Vanhasella on tapana innostua esittämään suuria ja kauaskantoisia visioita siinä vaiheessa, kun on juuri lyömässä hanskat tiskiin.

Eikä tässä ole sinänsä mitään pahaa. Positiivisesti voi ajatella, että Vanhanen tykkää visioita suuria asioita muiden toteutettavaksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?