Perussuomalaisten jarrutus­operaatio on ajautunut umpi­solmuun, jota on vaikea avata, kun kukaan ei tiedä, mitä puolue tarkkaan ottaen haluaa - Junkkari | HS.fi

Perussuomalaisten jarrutus­operaatio on ajautunut umpi­solmuun, jota on vaikea avata, kun kukaan ei tiedä, mitä puolue tarkkaan ottaen haluaa

EU:n elpymispaketin jarrutuskeskustelu voi johtaa siihen, että perussuomalaiset syrjäytetään eduskunnan puhemiehistöstä.

Perussuomalaisten Ville Tavio (kesk.) ja muut kansanedustajat neuvottelivat eduskunnassa perjantaina.

14.5. 16:11

Umpisolmu. Se lienee kai paras analyysi eduskunnan tämänhetkisestä tilanteesta. Farssi on toki myös hyvä ilmaisu. Mutta mennään nyt sillä umpisolmulla.

Umpisolmun ominaispiirre on se, että sitä on hankala avata. Niin on myös perussuomalaisten jumittamaa elpymispakettikäsittelyä.

Viimeisimmät käänteet ovat olleet niin vauhdikkaita, että harva politiikan seuraaja on pysynyt enää kärryillä siitä, mitä oikein tapahtuu.

Torstain ja perjantain välisenä yönä elpymispaketin jarrutuskeskustelussa perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki esitti lakiesityksen käsittelyn lykkäämistä kesäkuun loppuun.

Öistä täysistuntoa johtanut varapuhemies Tarja Filatov (sd) kieltäytyi ottamasta lykkäämistä käsittelyyn, koska asian voi ”pöydätä” eli jättää pöydälle vain kerran. Näin eduskunnan kanslia on tulkinnut, ja Sdp on jo taktisesti käyttänyt tämän ainutkertaisen pöytäämiskortin.

Perussuomalaiset on kuitenkin eduskunnan työjärjestyksen tulkinnasta toista mieltä. Sen tulkinnan mukaan eduskunta voi päättää saman asian pöydälle jättämisestä vaikka kuinka monta kertaa. Näin ollen perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio esitti Filatovin päätöksen viemistä eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Filatov keskeytti yöllä täysistunnon.

Istuntoa jatkettiin perjantaina kello 13.30, jolloin eduskunnan oli määrä päättää, viedäänkö Filatovin päätös perussuomalaisten vaatimuksen mukaisesti perustuslakivaliokuntaan.

Äänestystä ei kuitenkaan tullut, koska Filatov muutti kantaansa. Perjantain täysistunnossa ei enää äänestettykään Filatovin ratkaisun viemisestä perustuslakivaliokuntaan vaan siitä, pöydätäänkö asia perussuomalaisten esityksen mukaan kesäkuulle vai ei.

Istuntotauon jälkeen eduskunnassa äänestettiin kello 15.20. Täysistunto päätti äänin 68–38, että asiaa ei lykätä, vaan käsittelyä jatketaan.

Äänestyksen jälkeen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne (sd) sanoi perustuslakivaliokunnan ottavan pöytäämissääntöjä koskevan epäselvyyden ratkaistavakseen mahdollisimman pian.

Ja näin ollen keskustelu elpymispaketista jatkuu täysistunnossa. Ja jatkuu vielä vaikka kuinka pitkään. Puheenvuoroja on pyydetty taas paljon.

Lue lisää: Eduskunta ajautui sekaannuksen tilaan elpymispaketista

Pikantti yksityiskohta erikoisessa tapahtumavyöryssä on se, että perussuomalaiset näyttivät mahdollisesti saaneen torstaina idean toimintaansa ilmisoikeusjuristi Martin Scheininilta. Scheinin nimittäin esitti torstaina Twitterissä toimintatapaa, jonka perussuomalaiset sitten seuraavana yönä toteuttivat.

Erikoista tämä on siksi, että aiemmin perussuomalaiset ovat suhtautuneet Scheininin ajatuksiin lähinnä raivoisan kriittisesti.

Mutta tunteet alkavat jarrutuskeskustelussa nousta muutenkin pintaan. Sdp:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman twiittasi perjantaiaamuna perussuomalaisten harjoittavan kiusanteosta puhemiehiä, eduskuntaa ja koko Suomen kansaa kohtaan.

EU:n elpymispaketin yhteydessä nähty jarrutuskeskustelu ei ole ensimmäinen laatuaan eduskunnassa. Mutta silti se eroaa kaikista aiemmista.

Vuonna 1935 aitosuomalaiset kansanedustajat kokoomuksesta, maalaisliitosta ja IKL:stä jarruttivat lakiesitystä ruotsinkielisten professorien määrästä. Ne onnistuivat lykkäämään äänestystä viidellä päivällä valtiopäivien päättymiseen.

Kesäkuussa 1957 hallitus antoi lakiesityksen lapsilisien tilapäisestä leikkaamisesta. SKDL:n eduskuntaryhmä onnistui jarruttamaan äänestystä muutamalla päivällä yli lapsilisien maksupäivän, joten leikkaus ei toteutunut.

Vuonna 1970 kokoomus ja liberaalit onnistuivat lykkäämään äänestystä yliopiston hallinnonuudistuksesta seitsemällä päivällä, joten siitä ei ehditty äänestää ennen valtiopäivien päättymistä.

Vuonna 1994 joukko kansanedustajia keskustan Paavo Väyrysen johdolla halusi lykätä eduskunnan äänestystä Suomen EU-jäsenyydestä Ruotsin EU-kansanäänestyksen yli. Kun jarrutuskeskustelu oli kestänyt neljä ja puoli vuorokautta, puhemiesneuvosto päätti suosiolla siirtää eduskunnan äänestystä viikolla yli Ruotsin kansanäänestyksen.

Yhdistävänä tekijänä näissä aiemmissa jarrutuskeskusteluissa on, että ne ovat siis käytännössä aina onnistuneet tavoitteessaan jonkun äänestyksen lykkäämisestä. Samaa niissä on myös se, että lykkäyksen kestossa on aina ollut kyse vain muutamista päivistä, korkeintaan parista viikosta.

Perussuomalaisten EU-elpymispakettiäänestyksen osalta on sen sijaan epäselvää, mihin puolue tarkkaan ottaen pyrkii. Tiistaina ryhmänjohtaja Ville Tavio perusteli jarrutusta sillä, että perussuomalaiset haluaa pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan keskusteluun.

Marin oli tiistaina vapaaehtoisessa koronakaranteenissa. Keskiviikkona pääministeri oli mukana täysistunnossa.

Sen jälkeen perussuomalaisilta ei ole kuultu sen kummempaa perustelua sille, mihin ne tarkkaan ottaen jarrutuksella pyrkivät. Toki he haluavat kaataa elpymispaketin – mutta tuntien eduskuntapuheillaan ne eivät varmasti käännytä yhtään uutta kansanedustajaa äänestämään pakettia vastaan.

Käytännössä perussuomalaiset haluaa siis lykätä äänestystä hamaan tulevaisuuteen. Se pyrkii siis estämään äänestyksen toteutumisen – se pyrkii siis estämään eduskuntaa tekemästä työtään.

Koska ennakkolaskelmien mukaan eduskunnan enemmistö on äänestämässä elpymispaketin puolesta, perussuomalaiset yrittää siis estää kansanvallan toteutumista. Vähemmistö yrittää estää enemmistön tahdon toteutumista.

Iltalehti kertoi perjantaina, että heidän tietojensa mukaan perussuomalaiset suunnittelisivat elpymispaketin jarrutuksen jatkamista kesäkuun kuntavaaleihin saakka.

”Olen sanonut, että minulla on valmius puhua kuntavaaleihin tai vaikka juhannukseen asti”, perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää sanoi Iltalehdelle.

Tästä lausunnosta voi tulkita, että perussuomalaisten toiminnassa olisikin paljolti kyse kuntavaalikampanjasta. Tämä tulkinta perustuu siihen, että kesäkuuhun jatkuva jarrutus ei kaataisi varsinaista pakettia.

Perussuomalaisia ei sinänsä estä mikään jatkamista jarrutuspuheitaan kuntavaaleihin tai vaikka jouluun saakka.

Tilanne on siis umpisolmussa.

Ja sen avaaminen on hyvin vaikeaa, sillä perussuomalaiset eivät ole esittäneet mitään konkreettisia vaatimuksia. Ei ole siis mitään narua, josta solmua voisi lähteä nyrhimään auki.

Jonkinlainen sopu pitäisi nopeasti löytää, sillä eduskunnan uskottavuus on jo koetuksella. Toisaalta sopuratkaisua on vaikea löytää, jos perussuomalaisilla ei ole mitään halua liikahtaa. Ja muut puolueet eivät tietenkään voi antaa periksi elpymispaketin suhteen, sillä se olisi vähemmistön diktatuuriin taipumista.

Hämmentävintä koko jarrutusjupakassa on varapuhemies Juho Eerolan (ps) toiminta. Eerola kertoi avoimesti, että olisi puhetta johtaessaan sallinut hetkellisen enemmistön pistää lakiesityksen pöydälle ja lykätä sitä hamaan tulevaisuuteen.

”Minun olisi ollut vaikea olla käyttämättä sellaista tilannetta hyväkseni, että olisin saanut estettyä tuon tukipaketin toteutumisen. Jos salissa olisi ollut selkeä enemmistö perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja ja tällainen pöydällepanoesitys olisi tullut, olisin todennäköisesti hyvin nopeasti onnistunut sen mahdollisesti pöytäämään”, Juho Eerola sanoi.

Eerolan toiminta on aivan käsittämätöntä. Puhemiehistön pitäisi johtaa puhetta tasapuolisesti, mutta hän ilmoitti avoimesti suosivansa omaa puoluettaan ja oppositiota.

 Ei ole mitään narua, josta solmua voisi lähteä nyrhimään auki.

Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Timo Haapala kiteytti asian näin: ”Varapuhemies edustaa puhemieskorokkeella koko eduskuntaa, mutta Eerola ilmoitti käytännöllisesti edustavansa vain omiaan, perussuomalaisten 38 edustajan joukkoa.”

Se oli hyvin kiteytetty.

Miten tässä nyt sitten käy?

Muut puolueet haluavat pistää perussuomalaisten performanssin poikki. Eerolan hyllytyksen jälkeen kaksi jäljellä olevaa puhemiestä eivät jaksa istua maratonistuntoja ikuisesti.

Näyttää myös siltä, että perussuomalaiset eivät oikein itsekään enää hallitse tilannetta ja tiedä, miten voisivat kasvojaan menettämättä peruuttaa tilanteesta.

Lähiaikoina voidaankin nähdä vielä monta poikkeuksellista käännettä.

Toiseksi suurin oppositiopuolue kokoomus on valittanut vaalikauden alusta lähtien, että sillä ei ole omaa edustajaa puhemiehistössä.

Perinteen mukaan hallituksen toiseksi suurin puolue on saanut puhemiehen paikan. Se on näin ollen keskustalla.

Sen jälkeen varapuhemiesten paikat jaettiin puolueiden suuruusjärjestyksessä. Sdp on suurin puolue, joten se sai toisen. Perussuomalaiset on toiseksi suurin, joten sille tuli toinen varapuhemiehen paikka.

Tiettävästi eduskunnassa käydään juuri nyt vakavaa pohdintaa siitä, miten Eerola olisi paras siirtää syrjään puhemiehistöstä.

 Lähiaikoina voidaan nähdä vielä monta poikkeuksellista käännettä.

Hallituspuolueet olisivat todennäköisesti valmiita antamaan paikan kokoomukselle, jotta myös oppositiolla olisi paikka puhemiehistössä.

Tämän keikauksen myötä perussuomalaiset jäisivät eduskunnassa yhä selkeämmin yksin. Ja puolueen toiminnan perusteella näyttää, että se ei tästä juuri piittaa.

Luitko jo nämä?