Kokoomus nousi imagomittauksessa huippulukemiin, mutta onko syynä kokoomus vai Marinin hallituksen sekoilu? - Junkkari | HS.fi

Kokoomus nousi imagomittauksessa huippulukemiin, mutta onko syynä kokoomus vai Marinin hallituksen sekoilu?

Tuore puoluebarometri kertoo, että suomalaisten mielestä kokoomuksella on taitavin johto. Petteri Orpo saanee kiittää mairittelevasta arviosta riitelyä – sekä omien että muiden.

Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 18. marraskuuta 2021.

21.11. 2:00 | Päivitetty 21.11. 7:55

Kuluneella viikolla viestimissä on uutisoitu puoluebarometrin salaisesta osuudesta, jonka jotkut toimittajat kertovat ”nähneensä” tai ”saaneensa haltuunsa”.

Liityn nyt joukon jatkoksi, sillä minäkin olen päässyt sitä hypistelemään.

Eniten tohkeissaan tämänkertaisesta puoluebarometristä ovat olleet kokoomuslaiset, eikä ihme, nousihan kokoomus barometrin imagovertailussa ykköspaikalle.

Muutos edelliseen, viime keväänä tehtyyn kyselyyn on kokoomuksen osalta iso.

Kun barometrissä kysyttiin kansalaisilta, miten ”taitavia ja aikaansaavia” puolueet ovat, kokoomus nousi ykköseksi. Vielä keväällä se oli tässä listauksessa neljäs.

Vastaajien mielestä kokoomuksella on ”järkeviä ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia”. He myös arvioivat, että kokoomus on puolueista eniten ”yhteiskuntaa uudistava”.

Kokoomus oli puoluebarometrin imago-osuudessa ykkösenä kahdeksalla eri osa-alueella, ja siksi se oli kokonaisimagoltaan selkeästi paras.

Viimeksi kokoomus on ollut puoluebarometrin imagovertailun kärjessä vuonna 2012. Siitä on siis peräti yhdeksän vuotta.

Vuonna 2012 kokoomus oli voimainsa tunnossa: Alkuvuodesta Sauli Niinistö oli valittu presidentiksi. Pääministerinä oli Jyrki Katainen. Hänet oli valittu kesällä puolueen johtoon ilman vastaehdokasta. Se oli hänen viides kaksivuotiskautensa kokoomuksen johdossa.

Vuonna 2012 puhuttiin ihan vakavissaan kokoomuksen hegemoniasta ja paradigman muutoksesta.

Ajan henkeä kuvasi esimerkki, jonka Katainen kertoi puoluekokouspuheessaan. Hänen mummonsa oli leiponut 1970-luvulla Kuopiossa myyjäisiin karjalanpiirakoita ja munkkeja. Myyjäisrahoilla autettiin Biafran lapsia.

”Kuvitelkaa”, Katainen sanoi. ”Vanhat rouvat keräsivät rahaa Biafran lapsille. Sen sijaan että he olisivat menneet Eduskuntatalon eteen vaatimaan lisää kehitysmäärärahoja, he järjestivät myyjäiset, koska kokivat, että se on oikein.”

Tekivät itse. Koska kokivat sen olevan oikein.

Vaikka Kataisen mummoesimerkki voi kuulostaa vähän hassulta, siihen tiivistyi kokoomuksen viesti. Se korosti kollektiivisuuden sijaan yritteliäisyyttä ja yksilön vastuuta. Viesti puri, sillä koko yhteiskunnan arvioitiin olevan yleisestikin porvarillistumassa.

Syksyllä 2012 kokoomus oli kuntavaaleissa suurin puolue.

Kokoomus ei liene koskaan historiassaan ollut niin vahva kuin vuonna 2012. Siksi onkin kiinnostavaa, että sen imago on nyt puoluebarometrissä yhtä vahva kuin tuolloin kultakaudella.

Yllättävää se on siksi, että eihän siitä ole kuin vajaa vuosi, kun viestimet olivat täynnä analyysejä kokoomuksen kriisistä. Vielä alkuvuodesta 2021 kokoomus oli kannatuskyselyissä vasta kolmantena, kaukana Sdp:n ja perussuomalaisten takana.

Kokoomusta repi samoihin aikoihin ideologinen mittelö arvoliberaalien ja -konservatiivien välillä. Se huipentui, kun Kirsi Piha luopui pormestariehdokkuudesta Helsingissä.

Kokoomus ei tuntunut saavan millään otetta oppositiopolitiikasta. Se sekoili EU-elvytyspakettilinjansa kanssa. Julkisuudessa keskusteltiin enemmän kokoomuksen persuuntumisesta ja rajapinnoista kuin puolueen politiikan sisällöistä.

Puheenjohtaja Petteri Orpoa pidettiin liian harmaana ja heikkona johtajana.

Nyt kaikki on kuin taikaiskusta toisin.

Kokoomus patsastelee kannatuskyselyiden kärjessä, ja Orpokin näyttää kansalaisten silmissä hyvältä johtajalta, näin ainakin puoluebarometri kertoo. Barometrissä kansalaiset arvioivat, että kokoomuksella on juuri nyt kaikista puolueista taitavin johto.

Vielä viime keväänä samaisessa barometrissä suomalaiset arvioivat, että kolmella puolueella on kokoomusta taitavampi johto. Ykkösenä oli Sdp. Tuoreimmassa mittauksessa Sanna Marinin johtama Sdp oli johdon taitavuusvertailussa vasta neljäs.

Mitä ihmettä kokoomukselle oikein on tapahtunut?

Ei mitään. Se lienee helpoin vastaus – ja on varmasti pitkälti totta. Kokoomuksen suosiota on siivittänyt Marinin hallituksen säheltäminen ja jatkuva sisäinen riitely. Politiikan lainalaisuuksiin kun kuuluu se, että pääministeripuolueen kannatus tuppaa laskemaan. Oppositiossa kannatus yleensä nousee.

Suuri osa kansalaisista ei ole kovin kiinnostunut politiikasta. He toivovat, että päättäjät hoitaisivat tehtävänsä huolellisesti ja vastuullisesti, jotta tavallisten kansalaisten ei tarvitsisi kantaa huolta asioista.

Siksi monia ihmisiä tuntuu harmittavan hallituksen riitely. Se näyttää pikkusieluiselta pelaamiselta ja irtopisteiden keruulta. Tätä tulkintaa tukee se, että kannatuskyselyissä riitely näyttää lähes järjestään laskevan riitapukarien kannatusta.

Kokoomus on siis varmasti hyötynyt hallituksen moneen otteeseen sekavalta vaikuttaneesta toiminnasta.

Viimeisin esimerkki sekoilusta nähtiin tällä viikolla, kun hallitus ei saanut aikaiseksi yksimielistä kantaa EU:n taksonomiaesityksestä. Vihreät ja vasemmistoliitto jättivät EU-ministerivaliokunnan esitykseen eriävän mielipiteen, mitä voi pitää hyvin poikkeuksellisena. Etenkin kun keskustalaiset kävivät kuulemma eduskunnassa kyselemässä oppositiolta tukea esitykselle. Orpo kirjoitti Facebookissa keskiviikkona, että Marinin hallitus käyttäytyy kuin vähemmistöhallitus. Hakee siis oppositiolta tukea, kun omat rivit eivät pysy suorassa.

Hallitus käyttäytyy kuin vähemmistöhallitus. Sen lisäksi se näyttää myös pyrkivän tekemään opposition tarpeettomaksi. Kerta toisensa jälkeen kovinta kritiikkiä hallitukselle tuntuu tulevan sen omista riveistä.

Keskiviikkona keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko moitti pääministeri Marinin toimintaa metsäpolitiikkaan liittyvässä EU:n taksonomia-asiassa.

”Pääministeri ei tässä kokonaisuudessa onnistunut, vaan hallitus on nyt eripurainen”, Saarikko sanoi.

Torstaina Saarikko pyysi sanomisiaan Marinilta anteeksi.

Kokoomuslaiset itse korostavat omia ansioitaan kannatuksensa nousussa. Puolueessa on toki tehty ohjelmatyötä, mutta sen vaikutusta kannatusnousuun on mahdotonta arvioida. Selkein hyöty ohjelmatyöstä lienee se, että puolue on saanut oppositiopolitiikkaansa selkeyttä ja yksiäänisyyttä.

Kokoomus ei enää puhu vertauskuvin Ylä-Savon mummoista ja Biafran lapsista, vaan se puhuu taloudesta. Sillä on vain yksi viesti: Hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta. Ja velka on synti.

Talouskurin hokemista puolue aikoo varmasti jatkaa vaalikauden loppuun, sillä viesti tuntuu purevan. Moni suomalainen näyttää jakavan kokoomuksen kauhukuvat velkaantumisen vaaroista. Kesän kuntavaaleissa kokoomus tuli talouspuheen siivittämänä ykkösenä maaliin.

Vaikka kokoomuksen sisäinen aatteellinen taistelu liberaalien ja konservatiivien välillä päättyi viime keväänä ratkaisemattomaan pattitilanteeseen, jupakka saattoi olla Petteri Orpon onni. Kokoomuslähteiden mukaan Orpo joutui hankalassa tilanteessa ensimmäisen kerran puheenjohtajakaudellaan toden teolla johtamaan puoluettaan.

Se, että johtaja johtaa, lienee paras keino saada hänet näyttämään taitavalta johtajalta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?