Eduskuntaan ollaan HS:n tietojen mukaan perustamassa Nato-selonteon seurantaryhmä. Tämä kuulostaa jokseenkin tylsältä prosessiuutiselta, joka ei ensisilmäyksellä sen kummemmin säväytä.
Mutta kyse ei ole vain prosessista. Tai on, mutta prosessin seuraamisen lisäksi ryhmän merkitys on paljon suurempi.
Kyseinen ryhmä tulee nimittäin olemaan äärimmäisen keskeisessä roolissa, kun Suomi päättää Nato-jäsenyydestään.
HS:n tietojen mukaan seurantaryhmään ovat tulossa jäseniksi kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Ryhmän vetäjäksi on kaavailtu eduskunnan puhemiestä Matti Vanhasta (kesk).
Ryhmällä on siis maksimaalinen poliittinen painoarvo. Tämän painavampaa ryhmää ei eduskunnassa pysty kokoamaan.
Se pystyy näin ollen halutessaan myös ilmaisemaan eduskunnan tahdon.
HS:n tietojen mukaan ryhmän perustamisesta informoidaan kansanedustajia huomenna torstaina puolueiden ryhmäkokouksissa. Virallisesti ryhmä perustetaan lähipäivinä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).
Ukrainan sodan vuoksi Suomen turvallisuustilanne on muuttunut täysin. Tämän vuoksi hallitus päätti muutama viikko sitten teettää voimassa olevaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon täydennysosan. Tätä päivitystä työstetään parhaillaan ulkoministeriön johdolla poikkihallinnollisena virkamiestyönä. Täydennysosan etenemistä seuraa koordinaatioryhmä, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).
Selonteossa ei ennakkotietojen mukaan tule olemaan selkeää toimintasuositusta sen suhteen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei. Sen sijaan siinä analysoidaan eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Selonteossa tarkastellaan asiaa myös laajemmin esimerkiksi huoltovarmuuden ja energiapolitiikan kannalta.
Selonteon täydennyksen odotetaan tulevaan eduskunnan käsiteltäväksi ennen pääsiäistä eli parin viikon päästä. Lähetekeskustelun jälkeen selonteko menee käsiteltäväksi eduskunnan valiokuntiin. Lausuntovaliokuntana on todennäköisesti ulkoasiainvaliokunta, mutta se menee myös useisiin muihin valiokuntiin – ainakin puolustus-, talous- ja maa- ja metsätalousvaliokunta pääsevät sanomaan sanansa.
Tämän käsittelyprosessin arvioidaan vievän vähintään kuukauden.
Presidentti Sauli Niinistö puhui tiedotustilaisuudessa valtiopäivien avajaisisten jälkeen 2. helmikuuta.
Lähiaikoina perustettavan Nato-seurantaryhmän tarkoitus on – kuten nimestä voi päätellä – seurata selonteon etenemistä eduskunnassa.
Mutta kyse ei ole vain siitä.
Ukrainan sodan takia turvallisuustilanne on tällä hetkellä todella epävakaa ja asiat voivat muuttua nopeastikin.
Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden osalta on toisteltu väsymykseen asti ajoituksen merkitystä. ”Huolella mutta ei viivytellen”, on presidentti Sauli Niinistö sanonut.
Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen pitää pystyä mahdollisesti etenemään nopeastikin Nato-jäsenyyshakemuksen kanssa. Eduskunnan päätöksentekoprosessi valiokuntineen, asiantuntijoiden kuulemisineen ja mietintöineen vie kuitenkin aikansa.
Jos jostain syystä ei ole mahdollista odottaa selonteon eduskuntakäsittelyn valmistumista, seurantaryhmä voi ilmaista nopeastikin eduskunnan kannan Nato-jäsenyyden hakemisesta. Ovathan siinä edustettuina kaikkien eduskuntapuolueiden johtajat.
HS julkaisi keskiviikkona laajan jutun Suomen Nato-harkinnasta. Kirjoituksessa pohdittiin myös niin sanottua ”harmaata hetkeä”.
Harmaalla hetkellä tarkoitetaan aikaa jäsenyyshakemuksen lähettämisen ja jäsenyyden välillä. Huolena on se, että Venäjä yrittäisi sinä aikana vaikuttaa suomalaisten turvallisuudentunteeseen, sillä Nato ei anna varsinaisia turvatakuita hakijamaalle tälle hakemuksen ja hyväksynnän väliselle ajalle.
Suomi pyrkii siihen, että tuo harmaa hetki olisi mahdollisimman lyhyt.
Näin ollen voisikin olla mahdollista, että turvallisuuspoliittisen selonteon eduskuntakäsittely ”jätettäisiin auki” ja seurantaryhmä ilmaisikin eduskunnan kannan jo kesken käsittelyn.
Tämän kannan kuultuaan valtiojohto eli tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-utva) voisi päättää mahdollisen jäsenyyshakemuksen jättämisestä Natolle.
Tämä nopeuttaisi prosessia huomattavasti – jos tilanne sitä vaatii.
Eduskunnan rooli Suomen Nato-jäsenyyspäätöksessä on joka tapauksessa äärimmäisen keskeinen, mitä myös presidentti Niinistö on toistuvasti korostanut.
Ylipäätään tällä hetkellä on kuitenkin vielä vähän auki, miten eduskunta käytännössä ilmaisee kantansa jäsenyyden suhteen.
Vaikka selonteon täydennyksessä ei ole suositusta jäsenyyden suhteen suuntaan tahi toiseen, mikään ei tietenkään estä eduskuntaa antamasta tätä suositusta. Todennäköisin tapa lienee se, että ulkoasianvaliokunta ottaa omassa mietinnössään kantaa myös jäsenyyteen. Tästä kannasta täysistunto pääsisi äänestämään.
On myös mahdollista, että seurantaryhmä kertoo kantansa joko ennen tai jälkeen täysistuntokäsittelyn.
Seurantaryhmän keskeisin merkitys on kuitenkin siinä, että sen toivotaan tuovan tarvittaessa ketteryyttä ja joustavuutta eduskunnan päätöksentekoon. Riskit ovat nimittäin suuret, ja tilanteet voivat muuttua.
Näin Suomi voisi toimia tarvittaessa nopeastikin Nato-jäsenyyden suhteen.
Seurantaryhmän perustamisesta on puhuttu politiikan kulisseista jo useamman viikon ajan. Perustamista on viivyttänyt ilmeisesti lähinnä se, että ei ole saatu selvyyttä, pitäisikö seurantaryhmän perustamispäätös tulla hallituksesta vai eduskunnasta.
Nyt päädyttiin siihen, että se tulee eduskunnasta. Se korostaa myös prosessin eduskuntavetoisuutta.