Hallitus kertoi yllättäen satojen miljoonien lisä­menoista – Se herätti kysymyksen, johon Mika Lintilältä tuli sekava vastaus

Hallitus päätti tiistaina julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023–2026, ja jo torstaina sinne täydennettiin satojen miljoonien lisämenot.

7.4. 18:02

Hallituksen varautumisen ministerityöryhmä piti torstaina tiedotustilaisuuden, jossa se kertoi päättämistään toimista kohtuuhintaisen energian tuotannon ja saatavuuden varmistamiseksi.

Infossa kerrottiin, että hallitus osoittaa nyt tehdyillä päätöksillä vihreän siirtymän vauhdittamiseksi noin 700 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Lue lisää: Suomi vuokraa yhdessä Viron kanssa lng-terminaali­laivan, uusiutuvan poltto­aineen jakeluvelvoitetta alennetaan

Ja jos huomioon ottaa aiemmin päätetyt vihreän siirtymän paketit – eli maatalouden 126,5 miljoonaa ja kuljetusyritysten 20 miljoonaa, vihreään siirtymään suunnataan kaikkiaan 850 miljoonaa euroa.

Tiedotustilaisuudessa elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk) kysyttiin, mikä näiden päätösten vaikutus on julkiseen talouteen.

Kysymys oli perusteltu, sillä vastahan hallituksella oli tiistaina kehysriihi, jossa se sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023–2026. Ja nyt kaksi päivää myöhemmin hallitus näköjään päätti satojen miljoonien eurojen lisämenoista vuosille 2022 ja 2023.

Vai päättikö?

Asia ei nimittäin ihan hevin Lintilän vastauksesta selvinnyt.

Lintilä vastasi sanatarkasti näin:

”Se julkisen talouden merkitys – niin, näistä osa on tietysti kehyksen ulkopuolisia ja osa on taas investointeja, esimerkiksi mitä riihessä päätettiin. Esimerkiksi se 350 miljoonan euron paketti, sehän oli jo riihessä. Nämä eivät sinällänsä ole erillisiä”, Lintilä sanoi.

Häh?

Siis mikä 350 miljoonan euron paketti riihessä? Siitä ei oman ymmärrykseni mukaan kerrottu mitään ainakaan hallituksen tiedotustilaisuudessa kehysriihen jälkeen tiistaina.

Torstaisessa tiedotteessaan varautumisen ministerityöryhmä totesi, että 700 miljoonan lisäpanostuksissa kyse oli “nyt tehtävistä päätöksistä” eli nimenomaan ministerityöryhmän tekemistä uusista päätöksistä.

Mutta kuunnellaan Lintilän vastaus loppuun:

”Mutta se mikä on tämän paketin [merkitys julkiseen talouteen], niin en usko, että VM [valtiovarainministeriö] on sitä erikseen laskenut, koska se on ollut tietyllä tavalla mukana.”

”Tietyllä tavalla mukana”. Tästä Lintilän muotoilusta voisi päätellä, että 700 miljoonan euron vihreän siirtymän paketti olisi jo huomioitu vasta sovitussa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023–2026.

Ministereiden avustajille soittamalla selviää, että vuoden 2023 menolisäyksiä ei ole huomioitu suunnitelmassa, vaan ne pitää täydentää sinne. Avustaja kertoo, että 700 miljoonassa eurossa kyse on nimenomaan uusista päätöksistä, ei tiistain kehysriihessä tehdyistä päätöksistä.

Tästä 700 miljoonasta noin puolet kohdistuu vuoteen 2022 ja rahoitetaan tämän vuoden lisäbudjeteista. Toinen puolisko osuu vuodelle 2023, joten ne lisämenot joudutaan täydentämään julkisen talouden suunnitelmaan vuodelle 2023.

Tämä 50/50 -jako vuosille 2022 ja 2023 ei kuitenkaan ole ihan tarkka, koska kyse on esimerkiksi erilaisista valtuuksista, jotka voivat kohdentua jommalle kummalle vuodelle.

Joka tapauksessa vuodelle 2023 kohdentuu satojen miljoonien lisämenot.

Erikoista tässä on kuitenkin se, että hallitus vasta tiistaina hyväksyi kehysriihessä julkisen talouden suunnitelman vuosille 2023–2026. Ja vain kaksi päivää myöhemmin se joutuu lisäämään satojen miljoonien lisämenot vuodelle 2023.

Elämme poikkeuksellisia aikoja – siitä ei ole epäilystäkään. Ja epätavallisina aikoina joudutaan tekemään epätavallisia ratkaisuja. Koronakriisin iskiessä vuonna 2020 Sanna Marinin (sd) hallitus ilmoitti, että hallituksen itse itselleen määrittelemät budjettikehykset eivät enää päde.

Sittemmin hallitus otti kehykset taas käyttöön – tosin korotettuina, mutta korotetuissa kehyksissäkään hallitus ei ole oikein pystynyt pysymään.

Tiistain kehysriihen jälkeen hallitus kertoi käyttävänsä pari miljardia lisärahaa Ukrainan sodan takia muun muassa puolustusvoimien materiaalihankintoihin. Nämä menot ovat kehyksen ulkopuolella, mikä on varmasti perusteltua.

Alkuperäisen julkisuuteen kerrotun suunnitelman mukaan alkuviikon kehysriihen piti kestää kaksi päivää eli tiistain ja keskiviikon. Se kuitenkin vedettiin läpi yhdessä päivässä. Ennätyksellisen nopealla kehysriihellä pyrittiin ilmeisesti välittämään julkisuuteen viestiä hallituksen yhtenäisyydestä kriisiaikana.

Mutta nyt kuitenkin näyttää siltä, että kehysneuvotteluiden päättymisen jälkeen jatkuivat kuitenkin jonkinlaiset varjokehysneuvottelut varautumisen ministeriryhmässä.

Mutta lähestytään asiaa positiivisen kautta.

Vanhassa maailmassa kehysneuvottelut olivat staattinen tapahtuma, jossa tulevien vuosien menoista sovittiin neuvotteluissa kerralla ja tiedotettiin sen jälkeen neuvotteluissa päätetyistä asioista julkisuuteen.

Nyt kehysriihestä on onnistuttu luomaan dynaaminen prosessi, jossa julkisen talouden suunnitelma täydentyy vähän kerrallaan tipoittain päivien kuluessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?