Keskusta saattaa yllättää ja esittää lauantaina odotettua suoraviivaisemman Nato-kannan

Keskustan puoluevaltuusto saattaa hyvinkin haluta ottaa puheenjohtaja Annika Saarikon pohjaesitystä selkeämmän ja suorasanaisemman Nato-kannan.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko matkalla lehdistötilaisuuteen Eduskunnassa torstaina.

8.4. 16:46

Keskustalla on tänä viikonloppuna sääntömääräinen puoluevaltuuston kokous Vaasassa. Kokous saattaa hyvinkin olla historiallinen.

Keskusta ottaa kokouksessa nimittäin kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

Etukäteen voi pitää käytännössä varmana, että keskustan puoluevaltuusto ottaa aiempaa myönteisemmän kannan Suomen Nato-jäsenyyteen. Mutta miten suorasanaisesti puolue asian linjaa, se on vielä auki.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kertoi viime lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että aikoo pyytää puoluevaltuustolta valtuuksia jäsenhakemuksen jättämiseen.

”Tulen tekemään puoluevaltuustolle esityksen, jossa pyydän valtuutta valtiojohdolle tehdä Suomen turvallisuuden kannalta riittävät ratkaisut, ja se pitää sisällään mahdollisuuden Nato-jäsenyyteen”, Saarikko totesi.

Keskustan äänenkannattaja Suomenmaa arvioi maanantaina pääkirjoituksessaan, että puoluevaltuusto todennäköisesti myöntää Saarikolle hänen pyytämänsä valtuudet.

Suomenmaa kuitenkin epäili, että kokouksessa saatetaan tehdä vastaehdotus, jonka mukaan asiassa edettäisiin puolueen aiempien kannanottojen mukaisesti ja päätökset siirrettäisiin kesäkuun puoluekokoukseen.

Keskustan nykyisessä, joulukuussa 2021 hyväksytyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjauksessa todetaan:

Keskusta ei kannata Suomen sotilaallista liittoutumista, mutta haluaa että Suomi pitää auki mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Mikäli liittoutuminen tulisi ajankohtaiseksi, sillä olisi oltava paitsi pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut myös yhteiskunnan laaja hyväksyntä.

Mutta Saarikon pohjaesityksen hyväksymisen ja päätöksenteon lykkäämisen lisäksi on myös kolmas vaihtoehto. Tämä vaihtoehto on noussut esille viime päivinä keskustalaisten kanssa käymissäni keskusteluissa.

Useampikin keskustalainen nostaa nimittäin esille mahdollisuuden, että puoluevaltuusto saattaa hyvinkin haluta ottaa Saarikon pohjaesitystä suorasanaisemman Nato-kannan.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että keskustan puoluevaltuusto linjaisi selkeästi ja yksiselitteisesti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Se olisi valtava muutos keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa.

”Keskustalaiset ovat pragmaattisia”, eräs keskustalainen sanoo. Hän viittaa tällä siihen, että puolueessa ei juurikaan ole ideologista suhtautumista Natoon – suuntaan taikka toiseen.

Koska Suomen turvallisuuspoliittinen asema on perustavanlaatuisesti muuttunut Venäjän suurhyökkäyksen myötä, keskustalaisten selvä enemmistö on kääntynyt kannattamaan Nato-jäsenyyttä.

On vaikea etukäteen arvioida, miten todennäköinen puoluevaltuuston suorasanainen Nato-linjaus on. Mutta hyvin mahdollinen se on, keskustalaiset arvioivat.

Asian puolesta puhuu esimerkiksi se, että esimerkiksi Ylen 25. maaliskuuta julkaistussa puoluevaltuutetuille tehdyssä kyselyssä lähes kaksi kolmasosaa vastanneista valtuutetuista kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä.

Myös kansalaisille tehdyt mielipidekyselyt kertovat, että Naton kannatus on noussut erityisen nopeasti keskustan kannattajien keskuudessa. Ylen 14. maaliskuuta julkaisemassa kyselyssä keskustalaisista 67 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä – eli kutakuinkin sama kuin puoluevaltuutettujen keskuudessa.

Lauantaina keskustan puoluevaltuuston kokous etenee siten, että aluksi puheenjohtaja Saarikko pitää ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjapuheen. Sen jälkeen puoluevaltuusto ryhtyy keskustelemaan asiasta – ja voisi olettaa, että keskustelusta tulee pitkä.

Jossain vaiheessa iltapäivää tai alkuillasta valtuusto pääsee sitten äänestämään Nato-linjauksestaan. Linjaus noudattelee joko Saarikon pohjaesitystä tai sitten se on suorasanainen linjaus Natoon liittymisen puolesta.

Lauantain kokous on siinä mielessä ratkaiseva, että keskusta tuskin järjestää Nato-asiasta loppukevään aikana ylimääräistä puoluevaltuuston kokousta – kuten esimerkiksi Sdp aikoo tehdä.

Asiaa tullaan silti joka tapauksessa käsittelemään kesäkuussa myös keskustan puoluekokouksessa – vaikka Suomi on siinä vaiheessa saattanut jättää jo hakemuksen sotilasliittoon liittymisestä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?