Kokoomuksen huimaa kannatusta selittää sen Nato-kanta – mutta miksi puolue oli kuusi­toista vuotta Natosta lähinnä hissukseen?

Kokoomuksen kannatus on viimeksi ollut näin suuri alkuvuodesta 2012.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vieraili keskiviikkona Washingtonissa.

22.4. 11:21

Perjantaina julkaistun HS-gallupin kärkipaikkaa pitää kokoomus, jonka kannatus on peräti 24,1 prosenttia. Kasvua edellisestä kyselystä on 1,6 prosenttiyksikköä.

Kokoomuksen kannatuksen kasvua selittävät Venäjä, Nato ja lipun ympärille kerääntyminen.

Lipun ympärille kerääntyminen on politiikan tutkimuksen käsite, joka tuli keväällä 2020 tutuksi puoluekannatuskyselyitä koskevista analyyseista. Termi tarkoittaa sitä, että kriisiaikana kansalaisilla on taipumusta antaa tukensa johtajilleen.

Näin kävi keväällä 2020, kun koronapandemia vyöryi yli maailman. Suomessa pääministeripuolue Sdp:n kannatus kasvoi, koska kansalaiset kokivat pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen suoriutuvan vaikeassa paikassa hyvin.

Sama ilmiö nähtiin monessa muussakin maassa. Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päivänpolitiikan nahistelut unohtuvat ja kansalaiset antavat luottamuksensa vallassa oleville johtajille. He uskovat ja toivovat näiden pystyvän luotsaamaan kansakuntaa kriisin läpi.

Kokoomus näyttää tehneen eräänlaisen lipunryöstön.

Nyt meillä on taas kriisi.

Venäjän raakalaismainen hyökkäys naapurimaahansa Ukrainaan on järkyttänyt suomalaisia. Jälleen kansalaiset ovat kerääntyneet lipun ääreen. Mutta tällä kertaa lippu ei olekaan pääministeripuolueen vaan opposition.

Kokoomus näyttää tehneen eräänlaisen lipunryöstön.

Muistattehan lipunryöstön? Sen lasten pelin, jossa joukkueet yrittävät omalla kenttä­puoliskollaan suojella omaa lippuaan ja ryöstää vastustajan.

HS-gallupin valossa näyttää siltä, että kokoomus on napannut lipun demareilta. Ja hyötyy nyt, kun kansalaiset kerääntyvät sen ympärille.

Syynä on tietysti Nato. Suomalaisten kannat Nato-jäsenyyteen ovat muuttuneet hämmästyttävän nopeasti, ja tämä auttaa kokoomusta, jolla on kaikista puolueista pisimpään ollut selkeä Nato-myönteinen kanta.

Vai onko?

24,1 prosenttia. Se on huima luku. Yhtä suuri kokoomuksen kannatus on viimeksi ollut kymmenen vuotta sitten helmikuussa 2012.

Tuolloin Jyrki Katainen (kok) oli pääministeri ja kokoomus oli kovassa nosteessa. Puoluetta avitti se, että helmikuun alussa kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö oli voittanut presidentinvaalien toisella kierroksella Pekka Haaviston (vihr) ennätyksellisen suurella 62,6 prosentin ääniosuudella.

Presidentinvaalikampanjan aikana puhuttiin paljon Natosta – kiisteltiin suorastaan, mikä näin jälkikäteen tarkasteltuna tuntuu aika hassulta. Eihän yksikään vuoden 2012 presidentinvaalien ehdokas ollut viemässä Suomea Natoon. Kaikki sanoivat Natolle selkeästi ei.

Myös kokoomuksen ehdokas Niinistö, joka puhui Naton sijaan eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisesta.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa kisattiinkin siitä, kuka näistä Naton vastustajista vastustaa Natoa kaikkein eniten.

Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen tulkitsi, että Niinistö on ”tyypillinen federalisti”, joka yrittää kehittää EU:sta sotilasliiton ja Naton eurooppalaisen pilarin. Niinistö tuskaili, että Väyrynen keksii hänelle kantoja, joita hänellä ei ole.

Kokoomus on pitänyt Nato-kantaansa vaalien alla vakan alla.

Puolueena kokoomus otti myönteisen Nato-kannan puoluekokouksessaan vuonna 2006. Niinistö vastusti asiaa, mutta kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen runnoi kannan puoluekokouksessa läpi.

Kokoomuksen tavoiteohjelmassa on siis 16 vuoden ajan julistettu, että puolue pyrkii saamaan Suomen puolustusliitto Naton jäseneksi.

Tuona aikana on pidetty neljät eduskuntavaalit. Muistatteko, että yksissäkään niistä kokoomus olisi jotenkin erityisen voimallisesti ajanut Suomea Naton jäseneksi?

En minäkään.

Kokoomus on pitänyt Nato-kantaansa vaalien alla vakan alla. Syynä on se, että Natosta meuhkaamisen ei ole uskottu tuovan lisä-ääniä. Nato-jäsenyyden kannatus on vuosikymmeniä ollut Suomessa alle 20 prosentin, joten sitä ei ole kannattanut niin kovasti liputtaa.

Eduskuntavaaleihin on nyt aikaa tasan vuosi. Se on lyhyt aika – mutta gallupkärjessä olevalle kokoomukselle edessä olevat 12 kuukautta voivat tuntua ikuisuudelta.

Muistellaanpa vähän. Alkuvuodesta 2015, vain muutama kuukausi ennen eduskuntavaaleja, keskustan kannatus oli kyselyissä 26 prosenttia.

Säilyttääkseen ylivoimaisen johtonsa keskusta yritti tuolloin kaikin tavoin välttää virheitä. Tästä varmistelusta uhkasikin tulla sen suurin virhe. Kannatus kääntyi jyrkkään alamäkeen, kun keskusta ei uskaltanut olla mistään mitään mieltä.

Etumatka muihin on iso. Mutta ei niin iso, etteikö se voisi vielä sulaa.

Keskusta vain pidätti hengitystään ja toivoi vaalipäivän koittavan.

Kokoomuksella on nyt vähän samanlainen tilanne. Etumatka muihin on iso. Mutta ei niin iso, etteikö se voisi vielä sulaa.

Sitä paitsi Suomi on myös todennäköisesti tehnyt Nato-ratkaisunsa jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, joten siitä kokoomus ei välttämättä enää saa nostetta ensi kevään vaaleissa.

Kiinnostavaa HS-gallupissa on se, että toisen ison oppositiopuolueen, perussuomalaisten, kannatus on vain 14,2 prosenttia. Puolue on siis kymmenen prosenttiyksikköä kokoomuksen perässä.

Erikoista tämä on siksi, että muualla maailmassa politiikan keskeisiä teemoja tällä hetkellä ovat rajuna laukkaava inflaatio ja bensan hinta. Nämä ovat teemoja, joiden uskoisi hyödyttävän perussuomalaisia.

Suomessa puhutaan kuitenkin nyt vain ja ainoastaan Natosta.

Esittipä kokoomus keskiviikkona eduskunnan Nato-selontekoa koskevassa lähete­keskustelussa, että eduskunnan pitäisi keskeyttää kaikkien ”ei-välttämättömien asioiden” käsittely pariksi viikoksi, jotta kansanedustajilla on riittävästi aikaa oman Nato-kantansa muodostamiseen.

Mutta sitten kun Nato-ratkaisu on tehty, voidaan eduskunnassa taas palata bensan hintaan. Sen voisi olettaa auttavan perussuomalaisia.

Kansalaisten kerääntyminen lipun ympärille on ollut hyvin erilainen ilmiö kuin pandemiakeväänä 2020.

Vaikka kokoomus on pitänyt 16 vuotta Nato-kantaansa vakan alla, kanta on silti ollut myönteinen – toisin kuin kaikilla muilla eduskuntapuolueilla lukuun ottamatta Rkp:tä.

Tämä hyödyttää kokoomusta nyt kyselyissä, sillä suomalaisten selkeä enemmistö haluaa Suomen Natoon.

Venäjän suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen kansalaisten Nato-näkemykset muuttuivat yhdessä yössä. Jäsenyyden kannatus on viime viikot ollut yli 60 prosentissa.

Itse asiassa kansalaisten kerääntyminen Nato-lipun ympärille on ollut hyvin erilainen ilmiö kuin pandemiakeväänä 2020 nähty lipun ympärille kokoontuminen.

Nyt kansa ei niinkään seuraa ja osoita tukeaan päättäjille. Kuvio on mennyt pikemminkin päinvastoin: kansa on toiminut ensin, ja päättäjät ovat seuranneet perässä, kun ovat havainneet kansalaisten asennemuutoksen.

Kansalaisten mielipiteen muutos on ollut niin nopeaa, että puolueet eivät tahtoneet pysyä perässä. HS-gallup kuitenkin kertoo, että kokoomus on pysynyt perässä vähän paremmin kuin muut.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?