Iiris Suomela yllätti puoluekokous­puheessaan – vihreät näyttää ojentavan ystävyyden kättä keskustalle

Vihreissä on saatettu vihdoin tehdä strateginen havainto, että krooninen riitely keskustan kanssa ei hyödytä heitä. Eikä se ole kannatuskyselyiden valossa hyödyttänyt keskustaakaan, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Marko Junkkari.

Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela puhui puoluekokouksessa Joensuussa lauantaina.

21.5. 13:02

Puheenjohtaja Maria Ohisalo piti lauantaina aamupäivällä linjapuheen vihreiden puoluekokouksen alkuun.

Ohisalo poikkesi puheessaan muutamaan kertaan toimittajille etukäteen jaetusta tekstistä. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä – hyvä puhuja usein lisää tekstiin spontaanisti jotain ja jättää asioita pois.

Puheen alkupuolelle Ohisalo lisäsi huomautuksen: “Tästä meidän on kerrottava.”

Tämän lauseen Ohisalo lisäsi kohtaan, jossa hän hehkutti sitä, että vihreät ovat hallituksessa ajaneet ja saavuttaneet historiallisen suuret panostukset vihreään siirtymään.

Ohisalon mukaan tätä viestiä vihreiden tulisi välittää myös ulospäin.

Tähän Ohisalon lisäykseen tiivistyy eräällä tavalla vihreiden keskeinen ongelma.

Sillä ongelmiahan vihreillä on. Se näkyi viime kesän kuntavaaleissa ja talven aluevaaleissa. Molemmat menivät puolueelta kehnosti. Eivätkä viimeisimmät kannatuskyselyt myöskään lupaa vihreille yhtään parempaa, pikemminkin päinvastoin.

Kannatusalhon syynä on ainakin osaltaan se, että vihreät eivät ole osanneet kertoa tekemisistään ulospäin. Sanna Marinin (sd) hallitus on tehnyt enemmän ilmastoa ja ympäristöä edistäviä päätöksiä ja satsauksia kuin yksikään aiempi hallitus Suomen historiassa.

Tätä viestiä hallitus on kuitenkin aika vaisusti propagoinut kansalaisille. Pikemminkin hallituksen ilmastopäätöksistä on monelle jäänyt lähinnä mieleen vihreiden ja keskustan keskinäinen vänkääminen ja krooninen turvetappelu.

Vihreät ovatkin ajautuneet kimuranttiin tilanteeseen. Vihreiden politiikka ärsyttää niitä, joiden mielestä ilmastosta ei pitäisi vouhottaa. Mutta tyytymättömiä ovat myös monet ilmastoaktiivit, joiden mielestä hallitus ei ole tehnyt tarpeeksi.

Lauantaina vihreiden kokouspaikan edessä oli pieni Elokapinan mielenilmaisu.

Samuli Gröhn, Katri Tuononen ja Noe Paukkunen jakoivat kokoukseen saapuville esitteitä, joissa kiiteltiin sitä, että vihreiden uudessa poliittisessa ohjelmassa on useita toimenpiteitä, jotka auttavat vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentamisessa.

“Nykyiset toimet eivät kuitenkaan riitä”, esitteessä todettiin.

Yleensä hallitukset tapaavat hehkuttaa omia saavutuksiaan – olipa niitä tai ei. Marinin hallitus on kuitenkin hämmästyttävän vaisusti kehunut ilmastopäätöksiään.

Tämän myös vihreät näyttävät nyt aiempaa paremmin tiedostavan.

Ohisalo palasi asiaan nimittäin puheensa jälkeen tiedotustilaisuudessa, kun puoluejohdolta kysyttiin syitä vihreiden kannnatusalhoon.

”Hallituksessa ollaan ja kannetaan vastuuta. Hallituksen saavutuksista emme ole kuitenkaan onnistuneet riittävästi kertomaan”, Ohisalo sanoi.

Ja vihreät näyttävät ryhtyvän myös tuumasta toimeen. Omassa puheessaan sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela kehui surutta hallituksen saavutuksia.

“Teemme tässä hallituksessa historiallisen paljon ilmaston ja luonnon suojelemiseksi”, Suomela sanoi.

Suomela korosti, että tällä viikolla eduskunnan käsittelyyn tuli luonnonsuojelulain uudistus. Uudistuksen myötä malminetsintä luonnonpuistoissa kielletään. Ja jatkossa yksittäisten lajien lisäksi voidaan suojella myös uhanalaisia luontotyyppejä.

Kiinnostavaa Suomelan puheessa oli sävy, jolla on puhui keskustasta.

Sävy oli nimittäin sopuisa.

Suomela kertoi, että tällä viikolla luonnonsuojelulain uudistuksen lähetekeskustelussa eräs keskustalainen kansanedustaja oli kertonut, että hän oli oppinut luonnon suojelemisesta ja kunnioittamisesta omalta isoisältään, joka oli maanviljelijä.

Suomela ei maininnut kyseistä keskustalaista nimeltä, mutta eduskunnan pöytäkirjoista selviää, että kyseessä oli Mikko Kinnunen.

Suomela kertoi, että Kinnusen viitattua isoisäänsä, ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari vastannut puhumalla omastaan.

Kari kertoi oman isoisänsä olleen kalastaja. Kalojen katoaminen Itämerestä uhkasi aikoinaan viedä isoisältä elinkeinon. Karin mukaan hän oli lapsena kuunnellut isoisän tarinoita Itämeren lohen kohtalosta ja tämän vuoksi ryhtynyt luonnonsuojelijaksi.

“Nämä maanviljelijöiden ja kalastajien kokemukset kuvaavat, miten me olemme todella luonnon armoilla”, Suomela sanoi.

Maanviljelijän ja kalastajan kokemukset. Tämä on suorastaan lyyrinen muotoilu, josta tulee mieleen jonkinlainen historiallinen liitto – vähän samaan tapaan kuin punamultayhteistyössä talonpojan ja työläisen kädenlyönti.

Tällä kertaa kyseessä saattoi olla vihreiden kädenojennus keskustalle. Eikä kyseessä varmaankaan ollut sattuma.

Keskusta ja vihreät pitävät molemmat itseään vihreänä puolueena, vaikka niiden luontosuhde onkin erilainen. Keskustalaiset näkevät luonnossa välinearvoa – luonnosta on syytä pitää huolta, jotta ihminen voi sitä hyödyntää esimerkiksi viljelemällä maata.

Vihreät näkevät luonnolla selkeämmin itseisarvon. Luontoa pitää vihreiden mielestä suojella sen itsensä takia, ei vain siitä saatavan hyödyn vuoksi.

Vihreissä on saatettu vihdoin tehdä strateginen havainto, että krooninen riitely keskustan kanssa ei hyödytä heitä. Eikä se ole kannatuskyselyiden valossa hyödyttänyt keskustaakaan.

Sitä paitsi maanviljelijän ja kalastajan liitto saattaisi myös pystyä tekemään jotain maatalouden ilmastopäästöille.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?